Ykköstyyppi

Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas

Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.

Pimp my hoitovälineet!

Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.

Oma terveys unohtui valmentajan työssä

EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.

Kortisoni & diabetes – yhdistelmä joka vaatii seurantaa

Glukokortikoidilääkitys nostaa verensokeria. Se voi vaikeuttaa tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen diabetesta sairastamattomilla. Kuukausia kestävät, isoannoksiset kortisonikuurit johtavat myös painon nousuun.

Mitä vikaa käsissä?

Jäätynyt olkapää, ahtautunut rannekanava, paksuuntunut kämmenkalvo ja muut käsi- ja olkavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muilla. Kun verensokeri on pitkään koholla, glukoosia tarttuu sidekudosten valkuaisiin, kuten kollageeniin, ja nivelkapselit ja jännetupet alkavat paksuuntua ja jäykistyä. Vaivojen ilmaantumiseen vaikuttavat myös perinnöllinen alttius ja käsiä rasittava työ.

Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?

Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.

Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle

Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa.

Minna Tuikka: Kaikkea ei voi mitata rahassa

Äänekoskelainen Minna Tuikka ei pelkää puolustaa tärkeitä arvoja, kuten luontoa tai hyvää diabeteksen hoitoa. Pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut aktiiviliikkuja sairastui kolmekymppisenä raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 1 diabetekseen.

Kymppi plus koulunkäynninohjaajille

Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.

Vaikeuksien kautta voittoon

Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Niistä huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei terveyssyistä voinut palata entiseen työhön.

Matka maailmanmestariksi

Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.

Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?

Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.

Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima

Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.

Hei, me liikutaan!

Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.

Annika löysi diabetesminänsä Kaakkois-Aasiassa

Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.

Olli Rahnasto, tennisammattilainen

Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.

Markku Saraheimon neuvot aktiiviliikkujille

Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi tästä Markun parhaat neuvot.

Martin Berger, ammattijääkiekkoilija

Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.

Kiva koulu on myös turvallinen

Selman ensimmäinen kouluvuosi on jo pitkällä. Niin koulu kuin diabeteksen hoito koulupäivän ja iltapäiväkerhon aikana ovat sujuneet enemmän kuin mallikkaasti. Vanhemmat kiittävät kilvan Laajasalon ruotsinkielisen alakoulun asennetta.

Rakentaisinko oman keinohaiman?

Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.

Lapin peräkyliltä Teatterikorkeakoulun dekaaniksi

Maarit Ruikka sanoo tuntevansa itsensä erilaiseksi ykköstyypin diabeteksen takia, vaikka diabetes ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Hän valmistui ensin opettajaksi ja myöhemmin teatteriohjaajaksi ja vuodesta 2014 hän on toiminut Teatterikorkeakoulun dekaanina. Ruikka pitää monia saavutuksiaan sattumana: hän ei ole tietoisesti pyrkinyt mihinkään, asiat ovat vain tulla tupsahtaneet eteen.

Ykköstyypin diabeetikko työelämässä

Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.

Kokemuksia uudesta pikainsuliinista Fiaspista

Fiasp on uusi pikainsuliini, joka tuli markkinoille viime vuonna. Fiaspia on tarjolla sekä monipistoshoitoisille että insuliinipumpun käyttäjille. Osa diabeetikoista on todella tyytyväisiä uuteen insuliiniin, osa ei.

Mitä insuliinivalmiste sisältää?

Apteekista saatava insuliini ei ole pelkkää insuliinia. Tuoteselostusta lukemalla selviää, että insuliini sisältää kymmenkunta erilaista ainesosaa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Diabetes ja urheiluharrastus – palkitseva ja sopivan haasteellinen yhtälö!

11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?