Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään

141
Kuva: Shutterstock

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

Syö maltilla makeaa, kevennä kasviksilla ja jos sinulla on insuliinihoito, muista mittailla verensokeria. Pari päivää joulun juhlintaa ei horjuta diabeteksen hyvää hoitoa eikä painonhallintaa. 

Herkkua on siinä monenlaista, lauletaan tutussa joululaulussa. Ja toden totta, juuri sellainen on suomalainen joulu: odotettu ja tärkeä jokavuotinen juhla, jossa ruoka ja ruokaperinteet ovat isossa roolissa.

Entisajan pitopöytään katettiin muun muassa juureslaatikoita, rosollia, kokonaisena paistettua kinkkua, keitettyjä perunoita ja luumukeittoa. Kuulostaako tutulta? Nykyinen joulupöytämme on hyvin pitkälti sukua 1800-luvun pitopöydälle.

Rakkaat ruokaperinteet näkyvät myös joulukauden ruokailutottumuksissa. Annoskoko kasvaa ja ruokaa tulee helposti syötyä tavallista enemmän, kun pöydässä on paljon mieluisia makuja, joita tarjotaan vain lyhyen aikaa vuodessa. 

Ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan muutaman päivän jouluherkuttelu ei suista diabeteksen hyvää hoitoa tai painonhallintaa raiteiltaan, jos sen jälkeen palataan takaisin normaaliin arkisyömisen malliin. Paljon riippuu kuitenkin omista valinnoista.

– Joulunaika suklaineen, leivonnaisineen ja jälkiruokineen houkuttelee syömään tavallista enemmän makeaa, jolloin sokeria voi helposti kertyä huomattavan paljon. Se voi näkyä diabeetikon verensokeritasoissa, Palssa sanoo. 

Joulunakin seurattava verensokeria 

Monet joulukauden perinteiset ruuat sisältävät muutenkin paljon hiilihydraatteja. Esimerkiksi porkkanalaatikossa ja imelletyssä perunalaatikossa niitä on noin 17 grammaa sadan gramman annoksessa. 

– Se voi yllättää. Siksi kannattaa pohtia jo etukäteen, miten arjesta selvästi poikkeavat ruuat ja ruokailut voivat vaikuttaa omaan hoitoon. Insuliinihoitoisilla diabeetikoilla hoidon kulmakiviä on mitata verensokeri riittävän usein ja seurata, miten erilaiset ateriat vaikuttavat verensokeritasoon. Tätä kannattaa tehdä joulunakin. Erityisen tärkeää se on silloin, kun jouluaterialla nautitaan myös alkoholia.

Palssan mielestä joulun perinteisiä suosikkireseptejä ei ole erityistä tarvetta keventää, jos juhlakautta vietetään vain muutaman päivän ajanjakso. Joulupöydän tarjoiluihin kannattaa kuitenkin muulla tavalla hakea lisää keveyttä. Helpoiten se toteutuu kasvisten määrää kasvattamalla.

– Tuoreet ja lämpimät kasvikset sekä salaatit sopivat myös joulupöytään, ravitsemusterapeutti kannustaa. 

Diabeetikon ei ole tarpeen välttää mitään joulunajan suosikkiruokia, eikä itseltään tarvitse kieltää mitään. Makeaa Palssa neuvoo kuitenkin syömään kohtuudella, jotta herkuttelu ei tarpeettomasti hankaloita diabeteksen hoitoa ja painonhallintaa.

– Kohtuutta on se, että makeita herkkuja syödään osana ateriaa, esimerkiksi jälkiruokana. Se ei ole jatkuvaa suklaan tai pipareiden napostelua tai nälän sammuttamista makeilla herkuilla.

Joulupöydän tarjoiluja voi keventää tuoreilla ja lämpimillä kasviksilla. Kuva: Marja Haapio

 

Ruokailoa syyllistymättä 

Ravitsemusterapeutti toivoo, että joulun juhlinta merkitsisi ihmisille muutakin kuin syömistä ja herkuttelua. Pyhien aikaan on mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta, rentoutumisesta, liikkumisesta ja yhdessä olemisesta. Palssa painottaa, että joulukauden ruokatottumuksista ei pidä silti tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Ei edes siinä tapauksessa, että juhlapyhien arjesta poikkeava syöminen horjuttaisi hetkellisesti diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa. 

– Yksittäinen juhla-ateria tai edes kolme juhlapäivää eivät pilaa koko kokonaisuutta. Joulusta ja juhlasta on lupa nauttia ja iloita.

Jos syyllisyyden tunteita kuitenkin tulee, niitä kannattaa Palssan mielestä pysähtyä pohtimaan. Ovatko tavoitteeni kenties liian tiukat tai liian löysät? Vaadinko aina tekemisissäni täydellisyyttä vai onko niin, että minun tulisi pysyvämmin petrata sairauteni hoidossa?

– Joskus syyllisyyden tunteet kertovat isommasta arvoristiriidasta. Ne voivat heijastaa halua tehdä muutoksia, joilla saisi omaa terveyttä paremmin hallintaan. Silloin syyllistymisessä ei ole enää kyse pelkästään joulunpyhien ruokatottumuksista, vaan ehkäpä koko edeltävän vuoden tilanteesta, Palssa sanoo. 

Paluu arkeen tasapainottaa ruokailua 

Pysähtymisen paikka on myös silloin, jos paluu arkeen ja arkisiin tottumuksiin tuntuu joulun jälkeen raskaalta. Se voi olla merkkinä siitä, että kontrasti arjen ja juhlan välillä on turhan kova.

– Kannattaa miettiä, onko arki liian tiukkapipoista. Kiellänkö itseltäni arkena kaiken herkuttelun? Miten arjesta saisi leppoisamman, jotta siihen olisi mukavampi palata? Palssa kannustaa pohtimaan. 

Osa palaa arkisiin ruokatottumuksiin heti joulunpyhien jälkeen, osa jatkaa juhlakautta uudenvuoden yli ja joillakin jouluherkkuja riittää loppiaiseen asti. Tavat ja tottumukset ovat yksilöllisiä. 

– Mitä pitempään joulua juhlitaan, sitä todennäköisemmin se näkyy diabeteksen hoidossa ja painonhallinnassa, Palssa huomauttaa.

Ravitsemusterapeutti on havainnut, että osa ihmisistä aloittaa juhlakauden jo silloin, kun ensimmäiset joulusuklaat ilmestyvät kauppoihin myyntiin loka-marraskuussa.  

Kiloja voi kertyjä, jos joulun juhlinta ja arjesta poikkeava syöminen jatkuvat päivien sijaan viikkoja. Useimmiten painonnousu on kuitenkin tilapäistä.

– Se tasaantuu arjen alkaessa kohtuullisemman syömisen ja lisääntyvän liikunnan myötä, Palssa sanoo.

Arkisyömisessä kaikkein tärkeintä on muistaa säännöllisyys, kasvispainotteisuus ja ruuan kuitupitoisuus.

– Ne ovat diabeteksen hoidon kannalta se arkisyömisen perusta, joka tukee syömisen hallintaa.


Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here