Teksti: Mervi Lyytinen
Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan hallitset turvakeinot.
Happomyrkytys eli ketoasidoosi on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Se johtuu aina insuliinin puutteesta. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi insuliinipumpun käyttäjillä, happomyrkytyksen vaara kasvaa. Tila on kuitenkin vältettävissä, kunhan tunnistat vaaran merkit, mittaat tarvittaessa ketoaineita ja huolehdit insuliinin riittävästä ja katkeamattomasta annostelusta.
Miten happomyrkytys syntyy?
Kun ihmisellä ei ole puutetta insuliinista, esimerkiksi nälänhädän aikana on ollut hyödyllistä, että elimistö pystyy hyödyntämään rasvavarastoja ja lihakset ja aivot jonkin verran ketoaineitakin. Insuliinihoidossa tämä elimistön suojaksi kehittynyt varajärjestelmä voi pettää.
Kun oma insuliinintuotanto on loppunut ja insuliinihoito jostain syystä keskeytyy, syntyy vaarallinen kierre. Sokeri ei pääse verenkierrosta soluihin, ja solut kärsivät energianpuutteesta. Ne viestivät elimistölle, että tarvitaan lisää polttoainetta. Maksassa käynnistyy sokerin uudistuotanto, ja verensokeri nousee entisestään. Jos insuliinin puute jatkuu, verensokeri jatkaa nousuaan ja solujen energiavaje kasvaa.
Energiavajeen seurauksena maksa alkaa polttaa rasvakudoksen rasvahappoja. Niiden palaminen on kuitenkin epätäydellistä, ja elimistöön alkaa kertyä happoja eli ketoaineita. Kaikki tapahtuu sitä nopeammin, mitä täydellisempi insuliininpuute on. Mitä vähemmän insuliinia, sitä enemmän rasvakudoksesta vapautuu vereen rasvahappoja ja maksasta happoja. Alati paheneva kierre on mahdollista pysäyttää vain insuliinilla.
Kun verensokeri on korkealla, sokeria menee virtsaan ja se vie mukanaan nestettä. Happomyrkytykseen liittyy aina myös elimistön kuivumistilanne. Samanaikaisesti kehon natrium- ja kaliumtasapaino horjuu.
Millaisissa tilanteissa happomyrkytys voi syntyä?
Tyypin 1 diabetesta sairastavista riskiryhmään kuuluvat erityisesti ne, joilla on pumppuhoito. Koska pumpussa käytetään vain pikainsuliinia, elimistön insuliinivarasto on hyvin pieni. Se kuluu nopeasti loppuun, jos insuliinipumpun toiminta häiriintyy tai pumpun kanyyli irtoaa tai menee tukkoon. Happomyrkytys voi tällöin kehittyä muutamien tuntien kuluessa, alle vuorokaudessa.
Nuorten muita suurempi happomyrkytyksen riski liittyy siihen, että murrosikäisenä monipistoshoidossa oleva nuori voi jättää useinkin insuliiniannoksia pistämättä. Nuoren keho itsessään ei ole sen alttiimpi happomyrkytykselle kuin muidenkaan.
Sairastumisen, kuten kovan flunssan yhteydessä riski kasvaa, etenkin jos verensokeritaso on ollut pitkään korkea. Flunssa voi nostaa nopeasti insuliinintarvetta, ja jos siihen ei reagoida insuliiniannoksia suurentamalla, tilanne voi johtaa happomyrkytykseen.
Happomyrkytys on valitettavan yleinen siinä vaiheessa, kun tyypin 1 diabeteksen oireet puhkeavat ensimmäistä kertaa ja diabetes todetaan. Tähän voi vaikuttaa vain lisäämällä kansalaisten yleistä tietoisuutta korkean verensokerin oireista, niin että yhä useampi pääsee hoitoon ennen oireiden vaikeutumista.
Mitkä ovat happomyrkytyksen varoitusmerkit?
Korkea verensokeri lisää yleensä virtsaneritystä ja aiheuttaa janon tunnetta ja väsymystä. Elimistön happamoitumisesta seuraa pahoinvointia, oksentelua ja vatsakipua. Hengityksessä voi tunnistaa asetonin hajun.
Kun tilanne etenee ja elimistön pH-arvo laskee happaman puolelle, ihminen tulee ensin uneliaaksi ja menee sitten tajuttomaksi.
Kuka tarvitsee välineet ketoaineiden mittaamiseen?
Kotimaisen, alkuvuodesta julkaistun hoitosuosituksen sanoma on selvä: ketoaineiden mittaamista suositellaan kaikille insuliininpuutosdiabetesta sairastaville riskitilanteissa happomyrkytyksen varhaiseksi toteamiseksi. Lähetteen hoitovälinejakeluun sopivan laitteen ja ketoaineliuskojen hankkimiseksi saa omasta hoitopaikasta.
Ketoaineet on suositeltavaa mitata verinäytteestä, koska happamoituminen näkyy veressä aiemmin kuin virtsassa.
Milloin ketoaineet on syytä mitata?
Ketoaineet tulee mitata aina, kun verensokeri on toistuvasti yli 14 mmol/l, ellei korkealle verensokerille ole erityistä syytä tiedossa. Sairauden aikana ketoaineet kannattaa mitata vähintään kerran päivässä ja oksennus- ja ripulitaudissa useamminkin. Oksennus- ja ripulitaudissa happoja voi kertyä, vaikka verensokeri olisi matalampikin.
Lisäksi ketoaineet tulisi mitata aina, kun olo on selittämättömän huono – etenkin jos on vatsakipuja, pahoinvointia tai oksettaa.
Miten mittaustuloksen perusteella toimitaan?
Jos verensokeri on koholla ja veressä on ketoaineita, pitää juoda riittävästi ja korjata verensokeria pikainsuliinin korjausannoksilla. Apteekista saatavat ripulijuomat ovat tässä tilanteessa hyödyllisiä. Erityisesti, jos kyseessä on lapsi tai raskaana oleva nainen tai jos olo ei millään kohene, pitää ottaa yhteyttä hoitopaikkaan. Sieltä saa lisäohjeita.
Sairaalassa happomyrkytys hoidetaan antamalla insuliinia ja nesteitä suonensisäisesti. Nesteytyksellä lasketaan pikkuhiljaa verensokeria, poistetaan ketohapot elimistöstä ja korjataan natrium- ja kaliumtasapainoa.
Tilanteen korjaaminen vie yleensä yhdestä kolmeen päivään tilanteen vakavuudesta riippuen. Kun tilanne on korjaantunut, voidaan siirtyä tavanomaiseen insuliinihoitoon.
Asiantuntija: erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen, Diabetesliitto
Turvakeinot happomyrkytyksen ehkäisemiseksi:
- Tehosta omahoitoa sairauspäivinä lisäämällä insuliinin annostelua.
- Opettele tunnistamaan ketoaineiden aiheuttamat oireet.
- Mittaa ketoaineita riskitilanteissa.
- Kiinnitä pumppuhoidossa huomiota säiliön, letkujen ja kanyylin vaihtoon valmistajan ohjeiden mukaisesti.
- Kiinnitä huomiota insuliinin säilytykseen. Kuumentuminen ja jäätyminen tuhoavat insuliinin.
- Kysy neuvoja tarvittaessa omasta hoitopaikasta.
Termit selviksi
Ketoaineet ovat voimakkaita happoja, joita syntyy elimistössä, kun maksa alkaa polttaa rasvahappoja energiaksi. Niitä syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena, sillä maksa ei pysty polttamaan rasvahappoja kokonaan. Jäljelle jääviä happamia aineenvaihduntatuotteita ovat asetoni, beetahydroksivoihappo ja asetoasetaatti.
Kun ketoaineita alkaa kertyä elimistöön, puhutaan ketoosista. Tällainen tila voi syntyä ilman diabetestakin esimerkiksi paaston yhteydessä. Ketoosissa veren pH-arvo on vielä normaali (noin 7,4). Tila ei ole vaarallinen, ja sen voi korjata annostelemalla insuliinia hoitopaikan ohjeiden mukaan. Diabetesta sairastamattomalla tilanne korjautuu itsestään, kun elimistöön tulee syömisestä sokeria.
Kun ketoaineita kertyy elimistöön niin paljon, että veren pH laskee alle 7,3:n, syntyy happomyrkytys eli ketoasidoosi. Jos haima ei tuota insuliinia eikä insuliininpuutetta korvata, seurauksena on kuolema.
Ketoainemittari – turvaa pahan päivän varalle
Moni pärjää ilman sitä verensokeria mittaamalla ja tarvittaessa insuliinin annostelua lisäämällä. Tietyissä tilanteissa, kuten insuliinipumpun toiminnan jostain syystä keskeytyessä, se voi kuitenkin estää vakavammat ongelmat. Jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes eikä ketoaineiden mittaamisesta ole aiemmin keskusteltu hoitopaikassa, ota aihe esille seuraavalla käynnillä.
Suomessa on myynnissä kolme yhdistelmämittaria verensokerin- ja ketoaineiden mittaamiseen. Ne ovat standardien mukaisia, luotettavia ja kooltaan ja toimintaperiaatteiltaan lähellä toisiaan. Mittarin lisäksi tarvitset niihin kuuluvia ketoaineliuskoja ja kontrolliliuosta mittarin luotettavuuden tarkistamiseen aika ajoin. Mittareita, joilla voisi mitata verestä vain ketoaineita, ei ole saatavilla.
Jos sinulla on tyypin 1 diabetes, saat ketoaineiden mittaamiseen tarvikkeet maksutta hoitopaikan kautta. Hoitopaikat tilaavat maahantuojilta ketoainemittareita ja liuskoja julkisten kilpailutusten kautta. Tällöin hinta määräytyy tarjousten perusteella.
Ketoainemittareita ja mittausliuskoja on mahdollista tilata myös suomalaisista verkkokaupoista lukuun ottamatta Freestyle Libre -lukulaitetta. Laitteiden ja lisätarvikkeiden hinnat vaihtelevat verkkomyynnissä.
Apteekeissa myydään mittaustikkuja virtsan ketoaineiden mittaamiseen. Koska ketoaineet näkyvät virtsassa hitaammin kuin veressä, tätä menetelmää ei suositella insuliininpuutosdiabetesta sairastaville.
Mittaustekniikka sama kuin verensokerin mittaamisessa
Hoitopaikasta saat ohjeet ketoaineiden mittaamiseen insuliinipumpun toimintahäiriön aikana ja kuume-, ripuli- ja oksennustaudeissa. Mittaaminen ei sinänsä eroa verensokerin mittaamisesta, vain mittausliuskalla reagoivat aineet poikkeavat toisistaan.
Mittaustekniikassa korostuvat samat asiat kuin verensokerin omaseurannassakin: käsien tulee olla riittävän puhtaat eikä sormea saa puristaa liikaa veripisaraa otettaessa. Liuskojen viimeinen käyttöpäivä ja säilytysohjeet tulee tarkistaa pakkauksesta. Esimerkiksi lämpötilavaihtelut voivat pilata liuskat.
Kontrolliliuosta tarvitaan mittausliuskojen ja mittarin yhteensopivuuden ja toimivuuden tarkistamiseen. Ohjeet ovat laitekohtaiset.
Asiantuntija: diabeteshoitaja Kaja Normet, Diabetesliitto
Suomessa 2018 käytössä olevat ketoainemittarit ja lisätarvikkeet
CareSens Dual
- verensokeri- ja ketoainemittausominaisuus
- aloituspakkauksessa mittari, pistolaite ja lansetteja sekä 10 verensokerin testiliuskaa
- ketoainehälytys
- mittari käyttää Bluetooth-teknologiaa tietojen lähettämiseen älypuhelimeen
- maahantuoja/valmistaja: I-sens
FreeStyle Libre
- sensorointijärjestelmään kuuluvassa lukulaitteessa sekä verensokeri- että ketoainemittausominaisuus
- tuote ei ole Suomessa verkkomyynnissä, saatavana vain julkisten hoitopaikkojen kautta
- maahantuoja/valmistaja: Abbott
FreeStyle Precision Neo
- verensokeri- ja ketoainemittausominaisuus
- aloituspakkauksessa mittari, 10 verensokerin mittausliuskaa, pistolaite, 10 lansettia, säilytyskotelo, paristot, USB-mikrokaapeli sekä käyttöohjeet
- maahantuoja/valmistaja: Abbott
