Sydänlääkäri Taisto Sarkola kantaa huolta lasten ja nuorten terveydestä
Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Lastenkardiologi Taisto Sarkola sanoo, että aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.
Laatua lasiin ja lautaselle
Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?
Työ voi tukea hyvinvointia
Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.
Aivot ylikierroksilla
Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Myös mukavat asiat voivat stressata.
Miten diabetes vaikuttaa sitä sairastavan elämään?
Diabetesliitto teki elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä arkea. Suuri osa vastaajista kertoi olevansa onnellisia, vaikka diabeteksen hoito on aika ajoin kuormittavaa. Tyytymättömimpiä kyselyyn vastanneet ovat nukkumiseensa.
Liikkumalla trimmaat myös aivoja
Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.
Alkoholia vain kohtuudella
Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.
”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”
Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.
Maalaisterkut Villeltä
Ville Rämä on Luumäen Kannuskoskella asuva, valokuvausta, laskettelua ja sukeltelua harrastava kaveri, joka hoitaa myös omaa pientä eläinlaumaansa. Hän käy koulua parinkymmenen kilometrin päässä Taavetin koulussa, ja hänen opettajallaan on diabetes, kuten Villelläkin.
Maailman diabetespäivä – tietoa, kampanjoita ja vaikuttamista
Hyvää maailmandiabetespäivää! Vuoden 2020 Maailman diabetespäivän teema on ”Kun vuosia kertyy”. On erilaista sairastaa diabetesta lapsena, nuorena, keski-ikäisenä tai varttuneessa iässä. Aika muuttaa diabetesta siinä missä kantajaansakin. Koronarajoitusten vuoksi diabetespäivän vietto tapahtuu tänä vuonna pääasiassa verkkomaailmassa ja sosiaalisessa mediassa.
Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ
Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.
Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun
Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.
Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin
Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.
Mitä geenitesti kertoo?
Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.
Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?
Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.
Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään
Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.
Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!
Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.
Elintavat, yksilön valintoja vai ympäristön ohjaamia?
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että elintapoihin liittyvät sairaudet aiheuttavat teollisuusmaissa vähintään kolmasosan tautitaakastamme. Ei siis ole ihme, että säästöjä etsivät päättäjät ovat kääntäneet katseensa kansalaisten elintapoihin. Mutta ovatko elintavat ihmisten omia, tarkoituksellisia valintoja vai todellisuuteen sopeutumista? Ja onko ihminen yksin vastuussa omasta terveydestään?
Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin
Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.
Voiko onnelliseksi oppia?
Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.
Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana
Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Rasva-arvot paremmiksi kolesterolia alentavilla elintarvikkeilla
Rasva-arvojen hallinnassa voi olla hyötyä elintarvikkeista, joihin on lisätty kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai kasvistanolia. Kun tällaisia tuotteita käyttää säännöllisesti, vaikutus näkyy veren LDL-kolesterolitasossa 2–3 viikossa.
Insuliinipilleri toimii sioilla – milloin ihmisillä?
Lääkkeiden kehitys on tunnetusti pitkäjänteistä työtä. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että lääkettä päästään testaamaan ihmisillä, takana on vuosien työ. Ja niin on vielä edessäkin, ennen kuin lääke pääsee myyntiin. Jos se pääsee lainkaan. Kuinka käy suun kautta otettavalle insuliinille?
Uusia diabeteslääkkeitä
Markkinoille on lähitulevaisuudessa tulossa kolme uutta diabeteslääkettä: suun kautta otettava GLP-1-analogi, kerran viikossa annosteltava perusinsuliini ja aivan uudentyyppinen lääke imeglimiini.
Puoli kiloa kasvisiloa
Syyskuu on sadonkorjuun aikaa. Monien kasvisten, marjojen ja hedelmien sesonki on nyt parhaimmillaan. Kun vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on yllin kyllin, puolen kilon päivittäinen käyttötavoite on helppo saavuttaa. Parhaan hyödyn kasvisten sisältämistä terveellisistä tehoaineista saat, kun käytät niitä monipuolisesti.