Koti Blogi Sivu 3
Pikkuvauva saa rokotuksen.

Enteroviruksia vastaan lääkkeellä ja rokotteella

Tyypin 1 diabeteksen ja enterovirusten välinen yhteys on tullut esille useissa tutkimuksissa. Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä on ollut mukana kehittämässä enterovirusrokotetta, jonka testaus ihmisillä alkaa tämän vuoden lopussa Suomessa. Jos rokote osoittautuu kaikkien tutkimusten jälkeen toimivaksi, se voi estää jopa puolet uusista sairastumisista ykköstyypin tyypin diabetekseen. Työryhmä on mukana myös enteroviruksia häätävän lääkkeen kehittämisessä.
Miehellä on tuskainen ilme, kun hän on tutkinut kädessään olevaa sensorin lukulaitetta.

Kun sensorointi stressaa

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.

Osaatko hyödyntää sensorin purkudatan tietoja?

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Nuori nainen ulkoiluttaa koiraa. He ovat sillalla, takana on metsää.

Laite liikuntakaverina

Anu Pessala hankki aktiivisuusrannekkeen ja kauhistui huomatessaan, miten vähän hän liikkuu. Nyt hänelle kertyy useimpina päivänä noin 10 000 askelta.  Aktiivisuusranneke tai urheilukello voi siis sytyttää liikuntakipinän ja kannustaa kuntoilemaan. Laite ei kuitenkaan liiku kenenkään puolesta, ja toisaalta liikunnan mittaaminen voi joskus tehdä liikkumisesta pakonomaista.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Keski-ikäinen hoikka lääkäri kävelee käytävällä, takana iso puulaatikko.

TIR auttaa jarruttamaan verensokerin vuoristoradalla

Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastavan verensokerikäyrä muistuttaa vuoristorataa, kohoaa riski liian korkeisiin tai mataliin verensokereihin. Tasaisempi, tavoitearvoissa pysyttelevä verensokeri tukee myös diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä. Uusi menetelmä TIR auttaa insuliinihoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erikoislääkäri Heikki Koistisen mielestä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus glukoosisensorointiin.
Seitsemänkymppinen, lyhyttukkainen nainen seisoo mappihyllyn vieressä.

Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä

Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Nuori nainen istuu rannalla kiven päällä.

Jennistä tulee lentokoneasentaja

Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.
Nuori mies ja nuori nainen seisovat keltaisen puutalon vieressä, naisen sylissä on vauva.

Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.
nuori nainen seisoo graffiteja täynnä olevan seinän edessä, kädessä viulu

Musiikki on minulle kaikki

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
seitsemänkymppiset mies ja nainen istuvat lattialla, ympärillä lukuisia rinkkoja, reppuja ja makuupusseja

Elämä on valoisa rasti

Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
nuori nainen seisoo vihreän kangasseinämän takana

Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä

Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
kaksi tukevahkoa nuorta naista nostaa kuntoilee

Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita

Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
etanoita pienessä pannussa, lautasliinan päällä välineet niiden syömiseen

Tunnetko nämä kalojen kaverit?

Ravut, katkaravut, simpukat sekä muut äyriäiset ja nilviäiset sopivat terveelliseen ruokavalioon kalan tapaan. Terveellisyyteen tosin vaikuttaa se, miten ne valmistetaan ruuaksi.
piirroskuva keltaisesta aamunkoitosta

Aamunkoittoilmiö nostaa verensokeria aamuyöllä

Mikä on aamunkoittoilmiö, ja miten siitä voi päästä eroon? Diabetologi Markku Saraheimo kertoo, mitä diabeetikon elimistössä tapahtuu aamuyön tunteina ja miten aamunkoittoilmiötä voi ehkäistä. Aamunkoittoilmiö ei ole kaikilla samanlainen, eivätkä siten hoitoratkaisutkaan.
iloinen nuorimies nauraa, ottaa ilmeisesti itsestään selfien

Suu kuntoon

Korkea verensokeri lisää suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun terveydellä on iso merkitys muulle terveydelle. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta.
perhe (äiti, kaksi tytärtä, isä ja koira) seisoo sillalla

Koronavirus kävi täällä

Satu ja Antti Marinin sairastuminen koronavirusinfektioon muutti perheen elämän viikkokausiksi. Kummankin oireet olivat erilaisia.  Sadulla on ykköstyypin ja Antilla kakkostyypin diabetes.
kauniita koronaviruksia

Pienen pieni virus muutti maailmamme

Hallitus lievensi maaliskuun puolivälissä asettamiaan liikkumisrajoituksia toukokuun alussa, ja muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Miten ne muuttavat elämäämme? Voimmeko palata jo normaaliin arkeen?
lautasella kiviä ja vihreä lautasliina salaattina

Padotut tunteet vääristävät ruokasuhdetta

Moni pyrkii kontrolloimaan kaoottista maailmaa säätelemällä tarkasti syömistään. Tällöin käsitykset omasta kehosta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta alkavat helposti vinoutua. Vääristynyt ruoka- ja kehosuhde voi saada monenlaisia ilmenemismuotoja tunnesyömisestä ja ylettömän terveellisestä syömisestä vakaviin syömishäiriöihin. Paranemisprosessissa tärkeintä on se, mitä tapahtuu ihmisen mielessä.
lähikuva nuoresta naisesta ja miehestä halailemassa

Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä

Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.

Hiljennä sisäinen kriitikkosi

Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.
Nuori tyttö liikuntasalissa, kädessä salibandymaila.

Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen

Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.

Erosta huolimatta yhdessä

Teija ja Mika Ukkosen kaikilla kolmella lapsella on diabetes. Avioerosta huolimatta vanhempien yhteistyö sujuu hyvin, ja molemmat ottavat vastuuta lasten hoidosta. Vaikka lasten sairaudet valvottavat öisin ja aiheuttavat huolta, jotain hyvääkin diabetes on saanut aikaan: vanhemmat ovat tavallista enemmän läsnä lastensa elämässä, kun heitä ei voi jättää yksin pärjäämään.