Diabeteslehti

Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.

Tiesitkö, että ruuan maistamiseen tarvitaan paitsi makuaistia myös hajuaistia? Maun aistimiseen vaikuttavat myös ruuan ulkonäkö ja suutuntuma. Silläkin on väliä, millaiseen ruokaan olemme tottuneet.

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.

85-vuotias Reijo Kotkansalo käy diabeteshoitajan luona lähes viikoittain. Korkeasta verensokerista johtuva sairaalajakso keväällä 2021 muutti tilanteen ja hoidon. Nyt Kotkansalolla on monipistoshoito ja käytössä glukoosisensori. Hänellä on apuna myös kotihoitopalvelun hoitajat ja tytär Jaana. Palvelutaloon hän ei missään nimessä halua, koti on hänestä turvallisempi paikka.

Maito ja kerma on nykyään helppo korvata kasviperäisillä eli vegaanisilla vaihtoehdoilla. Kasvijuomista ei tarvitse etsiä vähärasvaisia vaihtoehtoja, sillä rasvan laatu on niissä yleensä hyvä. Ruuanlaittoon tarkoitetuissa kasviperäisissä ruokakermoissa voi joskus olla myös kovaa rasvaa. Maidon tai kerman kasviperäinen vaihtoehto on joka tapauksessa ravitsemuksellisesti hyvä valinta, sillä niin voi helposti vähentää ruokavaliossa kovan rasvan saantia.

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.

Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.

Kahdeksanvuotiaan Matleenan diabetes todettiin, kun hän oli 6-vuotias. Alun pistoshoidon jälkeen hän sai insuliinipumpun, joka on osoittautunut todella hyväksi hoitomuodoksi. Isossa uusioperheessä hänen apunaan diabeteksen hoidossa on vanhempien lisäksi monta sisarusta. Matleena osaa jo laskea hiilareita ja osaa syöttää ennen ruokailua verensokeriarvon ja hiilarit pumppuun. Tomeran tytön vastuulla on myös perheen kotieläintilan puput, hamsterit ja aasi sekä oma minihevonen.

Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.

Diabeteksen hoidossa saavutetut edistysaskelet ovat avanneet diabetesta sairastaville uusia mahdollisuuksia työelämässä: entiset ammattikohtaiset rajoitukset eivät välttämättä enää päde. Silti on vielä ammatteja, joihin insuliinihoitoista diabetesta sairastava ei sovellu tai joissa työskentelyä voi olla vaikeaa sovittaa diabeteksen omahoitoon. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on koonnut Diabetes työelämässä – ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely -julkaisun auttamaan työuria koskevissa pohdinnoissa.

Yhteistä erilaisille riippuvuuksille on se, että ne alkavat nakertaa arkea niin, että kaikki muu tulee laiminlyödyksi. Riippuvuudesta voi päästä eroon, mutta siihen tarvitaan oma tahtoa ja motivaatiota. Vieroitusoireet voivat olla kovia, ja riippuvuuden mahdollisesti aiheuttamat velat valtaisia. Omat voimat eivät aina riitä kierteestä irrottautumiseen, vaan tarvitaan ammattilaisen apua.

Suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin selvästi nuorempina kuin naiset. Elintavat selittävät erosta suurimman osan. Lisäksi avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin on miehille vaikeampaa kuin naisille, ja siksi he päätyvät itsemurhaan useammin kuin naiset. Miehillä on myös naisia vajavaisempi immuniteetti monia infektioita vastaan. Tuloerotkin vaikuttavat elinajanodotteeseen: köyhimmät miehet kuolevat yli kymmenen vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.

Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.

Laajassa suomalaistutkimuksessa selvisi, että äidin sairastama raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksen aikaisen hapenpuutteen riskiä. Hapenpuutteen taustalla voi olla sikiön liikakasvu eli makrosomia, mutta myös raskausdiabetes itsessään voi heikentää sikiön kykyä kestää synnytyksen aikaista stressiä. Tutkija, kätilö Mikko Tarvonen kertoo, että jos sikiön sykekäyrässä näkyy sykkeen korostuneesta vaihtelusta kertova siksak-kuvio, se voi olla merkki alkavasta happivajeesta.

Kun ruokalautanen pursuaa värejä joka aterialla – on juureksia, vihanneksia, hedelmiä tai marjoja  – ja lautaselta löytyy myös rouheaa täysjyväviljaa ja pehmeää rasvaa, ollaan ravitsemuksellisesti oikealla tiellä. Ruokavalintojen ja -tottumusten perusta luodaan lapsuudessa, ja se säilyy melko muuttumattomana läpi elämän. Lapsuus on myös ihanteellista aikaa oppia uusia makuja. Ota lapsi mukaan myös ruuanlaittoon ja vihannesten viljelyyn.

Inarilla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD, jotka toisaalta helpottavat diabeteksen hoitoa, toisaalta tuovat siihen haasteita. Hän otti diabeteksen hoidon alusta alkaen omiin käsiinsä: vanhemmat ovat pistäneet hänelle insuliinia vain kerran sairaalassa, ja hiilaritkin ovat hänellä hyvin hallussa. Tea-äitiä mietityttää silti tulevaisuus: huomaako tytär öisin liiallista verenlaskua sitten, kun hän asuu omillaan?

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.

Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla. Suomalaisten maksoja kuormittavat eniten liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.

Syksy on kotimaisten juuresten parasta sesonkiaikaa. Kaupan kasvisosastolta ja torilta löytyy nyt runsaasti esimerkiksi porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, sipuleita, lanttua, naurista ja maa-artisokkaa. Juurekset monipuolistavat ruokatottumuksia ja rikastavat ruokien makumaailmaa, eikä kukkarokaan kevene liikaa. Kasvisruokakouluttajan neuvoilla löydät uusia tapoja nauttia tutuista suosikkijuureksista.

Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.

Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.

Rauhoittaviin ja nukahtamista helpottaviin lääkkeisiin voi syntyä riippuvuus. Se ilmenee lopetusoireina, kuten ahdistuksena, unettomuutena, pelokkuutena, krapulan kaltaisina oireina, ääniherkkyytenä ja ärtyisyytenä. Jo unilääkitystä aloitettaessa pitäisi tehdä suunnitelma myös lääkityksen lopettamisesta.