Uusimmat jutut Sivu 3

Tyttären sairastumien diabetekseen sai Elina Pekkasen ryhtymään kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijan työkenttä on monipuolinen. Elina on paitsi jutellut diabeetikoiden ja heidän läheistensä kanssa myös kansantajuistanut potilasohjeiden kieltä ja ollut mukana moniammatillisissa palavereissa välittämässä asiakasnäkökulmaa.

Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kakis annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä. Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.

Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.

Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.

Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.

Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

Diabeteksen hoito helpottuu teknologian kehittyessä, mutta Suomessa sen hyödyntäminen näyttää riippuvan arpaonnesta tai vähintäänkin maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi FreeStyle Libre -verensokerin seurantajärjestelmän on saanut käyttöönsä vain pieni osa siitä kiinnostuneista.

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Uusimmat Suomessa myytävät kakkostyypin diabeteslääkkeet ovat glukoosinpoistajia, jotka laskevat verensokeria lisäämällä sokerin imeytymistä virtsaan. Osa uusista lääkkeistä näyttäisi suojaavan myös sydäntä. Tämä on tärkeä näkökohta lääkkeen valinnassa, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat kakkostyypin diabeetikoiden yleisin lisäsairaus.

Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.

Lahtelainen ykköstyypin diabetesta sairastava Laura Herrala siirtyi Toujeon käyttäjäksi, jotta saisi kuriin varsinkin yölliset vakavat hypoglykemiat. Samaa tavoittelevat useimmat diabeetikot, jotka vaihtavat käyttämänsä insuliinin uusiin ylipitkävaikutteisiin insuliineihin.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Hups, lähtivätkö jalat alta jäisellä kadulla? Diabeetikon on erityisen tärkeää suojata luustonsa murtumilta, sillä diabetes voi heikentää luustoa. Liikunta, sopiva ruokavalio ja verensokerin hyvä hoito pitävät luut vahvoina.