Diabeteslehti

Hermoston toiminnan säätelyyn perustuvat neuromodulaatiohoidot ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti masennuksen hoidossa. Ne eivät kokonaan korvaa lääkehoitoa ja psykoterapiaa, mutta tuovat kaivattua lisäapua masentuneille.

Helmikuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ihka ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyi vuonna 1949. Juhlavuoden kunniaksi kävimme läpi vanhoja lehtiä ja poimimme niistä sitaatteja hoidosta, edunvalvonnasta, ruokavaliosta, parisuhteesta ja tutkimuksesta. Lehti on käynyt seitsemässä vuosikymmenessä läpi ison muodonmuutoksen, mutta vielä enemmän on muuttunut diabeteksen hoito ja myös asennoituminen siihen.

Insuliinipumput ja sensorit eivät aina toimi moitteettomasti, mutta silti diabeetikot eivät ole valmiita luopumaan niistä. Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta pitää tärkeänä sitä, että laitteiden käyttäjät tutustuvat niiden ominaisuuksiin. - Laitteet ovat vain apuvälineitä. Ne eivät hoida sairautta, vaan auttavat hoitamaan sitä, hän korostaa.

Moni harmittelee sitä, että kudossokeria mittaava sensori ja verensokerimittari eivät näytä tismalleen samoja lukemia. Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan sensorilukemissa saa olla pieniä poikkeamia. Sensoroinnista saa enemmän hyötyä, kun käyttäjä oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan verensokerin trendejä ja laskua tai nousua osoittavia nuolia ja hyödyntämään niitä insuliinin annostelussa. Myös sormenpäämittausten tulokset vaihtelevat hiukan. Mittaustulosten täytyy kuitenkin olla tietyllä laatustandardien määrittämällä välillä.

Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.

Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.

Terveellinen syöminen onnistuu myös laihalla kukkarolla, mutta se vaatii hintojen vertailua, sesonkituotteiden käyttämistä, ravintosisältötietojen tutkimista ja kokkaustaitoja, sanovat haastattelemamme asiantuntijat. Kannattaa välttää myös ruokahävikkiä ja hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat.

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla munasarjojen monirakkulaoireyhtymää eli PCOS:ää esiintyy enemmän kuin väestössä yleensä. Toisaalta monirakkulaoireyhtymää sairastavilla on selkeästi kohonnut riski saada tyypin 2 diabetes.

Lastentautien erikoislääkäri Sauli Palmu johtaa Taysin lastenklinikan yhteydessä toimivaa Lasten lääketutkimuskeskusta. Keskuksessa tutkitaan jo käytössä olevien, aikuisilla tutkittujen lääkkeiden sopivuutta lapsille ja myös kokonaan uusia lääkevalmisteita. Lisäksi tutkimuksissa selvitetään sitä, soveltuvatko jo käytössä olevat lääkkeet myös muihin kuin alkuperäisiin käyttökohteisiinsa, kuten esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn tai sen puhkeamisen viivyttämiseen. 

Diabetesliitto kokeili uudenlaista vertaistukeen perustuvaa kuntoutusta Mikkelissä nuorille ykköstyypin diabeetikoille. Palaute oli pelkästään positiivista: "Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta. Olen päässyt juttelemaan muiden kanssa ja saanut vinkkejä hoitoon", osallistujat listasivat kurssin parasta antia. Mikkelin kokemuksista voi ottaa muutenkin mallia.

Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.

Pling pling. Sinulle on tullut viesti. Työnteko ja vapaa-ajan puuhat saattavat keskeytyä jopa useita kymmeniä kertoja päivässä digilaitteiden merkkiääniin. Onko tämä haitallista aivoille? – Digilaiteiden vaikutukset riippuvat siitä, miten niitä käytetään. Ne mahdollistavat aivoille haitallisia juttuja, mutta sellaisia ei ole pakko tehdä, Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen vastaa. Aivoja täytyy muistaa myös välillä lepuuttaa.

Olisitko valmis syömään jauhelihaa, josta neljäosa on porkkanaa tai leipää, jossa on juureksia? Tai korvaamaan maidon kaurajuomalla tai syömään hyönteisiä? Kaupan hyllyltä löytyy toinen toistaan kiinnostavampia uutuuksia. Tarvitaan vain uteliaisuutta ja ennakkoluulotonta mieltä.

Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.

Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.

Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.

Hyvinkään ja Lohjan apteekeissa on aloitettu Norjan mallin mukainen lääkehoidon aloituspalvelu, jossa asiakas saa tietoa ja motivointia omahoidon toteutukseen. Kokeilulla tuetaan kakkostyypin diabetekseen sairastuneita lääkehoitoon sitoutumisessa. Hiljattain sairastunut hyvinkääläinen 25-vuotias Simo kertoo, että farmaseutilta saatu tieto toi hänelle turvallisemman olon.

Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.

Tyypin 2 diabeteksesta on uusissa tutkimuksissa löytynyt monta erilaista alaryhmää, joista osa on lieviä ja osa vaikeita diabetesmuotoja. Seuraavaksi tutkitaan, mitkä hoidot parhaiten auttavat erilaisten alatyyppien hoidossa. Tulevaisuudessa tietokoneohjelma saattaa kertoa diabetestyypin ja antaa hoitosuosituksen. Näin päästään entistä yksilöllisempään hoitoon.

Lapsen sairastuminen diabetekseen kuormittaa vanhempia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Leo-pojan sairastuminen oli iso järkytys hänen äidilleen Helinä Horilalle, eikä sitä helpottanut se, että sopivan hoitomuodon löytyminen pojalle osoittautui vaikeaksi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tukijoukkoja. Tavoitteena on, että diabetes ei muuta eikä hallitse kaikkea elämää.

Tiesitkö, että ajo-oikeuden voi menettää määräajaksi jo kahden vakavan hypoglykemian takia? Hanna Virtanen sai määräaikaisen ajokiellon, kun hän menetti kymmenisen vuotta sitten autonsa hallinnan hypoglykemian vuoksi. Trafi on viime vuosina tiukentanut ajoterveyttä koskevaa ohjeistusta, mutta diabeetikoita koskeviin ohjeisiin tuli viime kesänä yksi pieni lievennys.

Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.

Puheviestinnän maisteri (FM) Maija Peltola tekee väitöskirjaa siitä, millaista potilaiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus potilaiden näkökulmasta on, ja miten se vaikuttaa omahoitoon. Sen aineistona ovat tyypin 2 diabetesta sairastavien kertomukset kohtaamisistaan hoitajien ja lääkärien kanssa.

Retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen on useita vaikuttavia hoitoja. Verensokerin saaminen tasapainoon parantaa merkittävästi niiden kaikkien tehoa. Tärkeää on myös käydä säännöllisesti diabeteksen seurantaan kuuluvissa silmänpohjakuvauksissa. Kun retinopatia todetaan ajoissa, se ei vaikuta näkökykyyn.

Kakkostyypin diabeteksen hoidosta tuttuja glukoosinpoistajia kokeillaan nyt insuliinihoidon tueksi tyypin 1 diabeetikoille. Äskettäin julkaistussa EASE-tutkimuksessa ne laskivat tutkittavien painoa, verenpainetta ja insuliinin tarvetta. Toistaiseksi niille ei kuitenkaan ole myyntilupaa tyypin 1 diabeteksen hoitoon. - Toivon, että lääkäreillä on vielä malttia odotella lisätutkimusten tuloksia, lääkäri Satu Vehkavaara sanoo.