Diabeteslehti

Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.

Jalkojen turvotus on tavallinen ja yleensä aika harmiton vaiva. Toisinaan kuitenkin turvotus on merkki vakavasta sairaudesta, esimerkiksi laskimoveritulpasta tai sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta. Lievässä laskimoiden vajaatoiminnassa hoidoksi riittävät lääkinnälliset hoitosukat, joiden hankinnassa pitää olla tarkkana.

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus yhteisvaikutus voi johtaa vakaviin yllätyksiin.

Matti, 63-vuotias eläkkeellä oleva mies Keski-Suomesta, lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön Karibialle. Mieli oli ensin epäileväinen – miten sokeritautinen ja masentuvainen mies siellä pärjäisi – mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva ihminen.

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöitä, D-vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Näin neuvoo syksyllä 2013 julkaistu uusi pohjoismainen ravitsemussuositus, joka tarkkojen määräsuositusten sijaan korostaa laadukkaan ruuan merkitystä.

Yksi vahtii jokaista suupalaansa, laskee kaloreita ja liikkuu pakonomaisen paljon. Toinen ahmii herkkuja salaa ja jättää tarpeelliset insuliiniannokset pistämättä. Kyllä, molemmat ovat sairastuneet syömishäiriöön. Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia, joissa oireilevat sekä keho että mieli, joten parhaisiin hoitotuloksiin päästään kun hoidossa on mukana moniammatillinen tiimi.

Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.

Toisilla masennus näkyy mielialassa, toisilla oireet ovat psykosomaattisia, kuten kipua ja ruokahaluttomuutta. Masennus on kokonaisuus, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. – Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, tutkija Eero Castrén.