Uusimmat jutut Sivu 2

Apteekista saatava insuliini ei ole pelkkää insuliinia. Tuoteselostusta lukemalla selviää, että insuliini sisältää kymmenkunta erilaista ainesosaa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Toistuvia vatsa- ja suolistovaivoja voi helpottaa sopivilla ruokavalinnoilla. Kolme neljästä herkkävatsaisesta saa yleensä ruokatottumusten räätälöinnistä apua. Stressin hallinta ja säännöllinen liikuntakin lievittävät oireita.

Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.

Molempien lasten ykköstyypin diabetes, perheen isän vakava sairauskohtaus ja isoäidin etenevä muistisairaus. Rahkjärven perheen elämäntilanne on haastava, mutta siitä huolimatta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. Aino ja Eevi iloitsevat siitä, että he eivät tunne itseään koskaan yksinäisiksi: he voivat jakaa kaikki diabetesasiat keskenään.

Aikuiset diabeetikot eivät saa Virossa insuliinipumpusta korvausta sairausvakuutuksesta, ja myös glukoosisensorin he joutuvat ostamaan omalla rahalla, jos sellaisen haluavat. Silti diabeteksen hoito on nyt maassa paremmalla mallilla kuin Neuvostoliiton aikaan.

11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?

Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.

Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Kakkostyypin diabeteksen uudistuva lääkevalikoima antaa työkaluja yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen tapaan käyttää lääkkeitä sairauden hoidossa. Todellinen yksilöllisyys lääkehoidossa avautuu vasta, kun tauti osataan jaotella alaryhmiin. Silloin on helpompi arvioida, mikä lääke kenelläkin toimii.

Diabetes-lehti testasi kolme verensokerin jatkuvaan seurantaan tarkoitettua laitetta. Mukana testissä olivat Dexcom G5, Freestyle Libre ja Senseonics Eversense. Kaikki testatut laitteet helpottivat diabeteksen hoitoa, mutta kaikista löytyi myös kehitettävää.

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Oululainen 90-vuotias entinen satamatarkastaja Jaakko Siltakoski on sairastanut tyypin 1 diabetesta 56 vuotta. Juuri mitään diabeteksesta aiheutuneita lisäsairauksia hänellä ei ole, ja muistikin pelaa erinomaisesti. Siltakosken elämää ovat siivittäneet tarkka huolenpito terveydestä, onnellinen avioliitto, mukavat harrastukset ja rento ote elämään.

Kun munuaistauti aikatauluttaa diabeetikon arjen kokonaan uusiksi, syntyy elämänilo pienistä asioista. Tämän osoittivat todeksi Munuais- ja maksaliiton ja Diabetesliiton kurssilla lokakuussa 2017 olleet dialyysihoitoiset diabeetikot läheisineen.

Tyypin 1 diabeteksen syiden selvittäminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Viime aikoina mielenkiinto on kohdistunut erityisesti suolistoon ja muun muassa enteroviruksiin.