Koti Blogi Sivu 2

Kiitos teille tukijamme!

Hyvällä tahdolla voidaan toteuttaa monta arvokasta asiaa Taaperoikäisen diabeteksen oireista ja happomyrkytyksen uhasta viestiminen. Yläkouluikäisille suunnattu tyypin 1 diabeteksesta kertova kampanja. Nuorten oman diabetesmedian Inspiksen...

Salakavala rasvamaksa

Rasvamaksa vaanii vyötärölihavia ja niukasti liikkuvia suomalaisia. Hyvä uutinen on se, että myös diabeetikon rasvoittunut maksa yleensä toipuu, jos hän saa painonsa ja elintapansa kohdilleen. Tuore tutkimus kertoo, että vähäinenkin alkoholimäärä on vaaraksi rasvoittuneelle maksalle. Pitkälle edenneen maksakirroosin ainoa hoitomuoto on maksansiirto.

Kun alkoholi on ongelma, siitä ei saa vaieta

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Saanko lainaturvan asuntolainalleni?

Diabetes ei estä tai vaikeuta ison pankkilainan saamista. Sen sijaan krooninen sairaus, kuten diabetes, estää monissa tapauksissa lainaturvatyyppisen vakuutuksen saamisen. Pankit eivät kuitenkaan edellytä tai vaadi lainaturvan hankkimista lainan myöntämisen ehtona. Kysyimme neljältä suurimmalta yksityistalouksien asuntolainoittajalta, miten ne suhtautuvat diabeetikoiden pyytämiin lainoihin.

Painava vaippa ja koko ajan jano

Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

Terveyden ja maapallon puolesta

Ilmastoystävällinen ruokavalio tekee hyvää sekä terveydelle että maapallolle. Tärkein tavoite on lisätä reilusti kasvisten käyttöä, mutta lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Muutokset voi tehdä asteittain, pikkuhiljaa uuteen ruokavalioon totutellen. Tämä ei rasita kukkaroakaan, kun suosii satokausia ja sesonkeja, jolloin vihannekset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.

”Alamme vasta ymmärtää tyypin 1 diabetesta”

Professori Mark Atkinsonin mukaan käsitys tyypin 1 diabeteksesta on ollut liian yksioikoinen aina näihin päiviin saakka. On puhuttu yhdestä sairaudesta, vaikka sairastumisen polkuja on oletettavasti lukemattomia erilaisia. Tämän vuoksi parantavan hoidonkaan kehittäminen ei ole toistaiseksi onnistunut.

Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Jokaisen mutkan takana odottaa uusi alku

Eeva joutui vuonna 2015 auto-onnettomuuteen ja se johti tapahtumasarjaan, jossa hänen haimastaan poistettiin osa. Sen seurauksena hänelle kehittyi diabetes, mutta lääkärit eivät halunneet uskoa sitä, ja siksi hoidon aloittaminen viivästyi. Eeva uskoo, että hänen hoitoalan työssä hankkimansa ammattitaito ja periksi antamattomuutensa pelastivat hänen henkensä.

Diabeteshoitajasta yhdistysaktiiviksi

Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.

Tietopäivä helpottaa yläasteelle siirtymistä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tuettu jo useiden vuosien ajan menestyksellä yläasteelle siirtyviä nuoria, joilla on diabetes. Diabeteksen hoidon tiimi ja koulukuraattori järjestävät keväisin nuorille ja heidän vanhemmilleen tietopäivän, jonka aikana käydään läpi yhdessä muun muassa sitä, miten itsestä huolehtiminen, diabeteksen hoitaminen, ruokailu, välipalat ja liikunta koulussa hoituvat.

Monta syytä pitää hyvää huolta aivoista

Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Painonpudotuksen apukeinot

Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.

Hyvästit diabeteslääkkeille

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Kuka sairastuu diabetekseen, kuka ei?

Kenenkään sairastumista diabetekseen ei pysty ennustamaan varmasti. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys, ja myös esivanhempien elämäntavat voivat vaikuttaa. Tutkijoillekin on vielä arvoitus, mikä saa aikaan tyypin 1 diabeteksen. Kuusi asiantuntijaa kertoo, mitä eri diabetestyyppien synnystä nyt tiedetään.

Eroon häpeästä

Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.

Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia

Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.

Aina kannattaa unelmoida isosti

Kaapo Kakko huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Saman huomasivat jääkiekon MM-kisoja keväällä seuranneet: Kaapo palasi Suomeen kultamitali kaulassaan! Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei ole hidastanut nuoren miehen matkaa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan se on opettanut huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja. 

Löytyykö syy lihomiseen korviemme välistä?

Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme. 

Hyvä startti päivään

Ilman aamiaistakin joku voi pärjätä, mutta sen syöminen on hyvinvoinnille monella tapaa hyödyllistä. Kun ruokarytmi rullaa tasaisesti aamusta asti, esimerkiksi verensokerin ja painon hallinta voivat sujua helpommin.

Turvallista lääkitystä?

Lääkkeillä voi olla ikäviä ja vaarallisia sivuvaikutuksia, eivätkä kaikki lääkeaineet sovi yhteen toistensa kanssa. Myös kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät, ruoka-aineet, alkoholi ja tupakka saattavat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia.