Uusimmat jutut Sivu 2

Käsillä tekeminen luo hyvinvointia: se auttaa rentoutumaan ja keskittymään ja ravitsee aivoja. Käsitöistä voi saada voimaa myös murheiden ja sairauksien kanssa selviytymiseen. Käsillä tekemisestä lumoutuneet Sirpa Kuisma, Leena Pohjansalo ja Liisa Talja innostavat muitakin käsitöiden pariin: kaikki osaavat jotakin, ja taidot kasvavat nopeasti. 

Oletko sinut sairautesi kanssa ja haluaisit nyt olla tukena muille, joita elämä vuorostaan koettelee?  Jos sinulla on halua ja aikaa jakaa kokemuksesi ja tukea muita, osallistu Yksi elämän järjestämään vertaistukihenkilön tai -ryhmänohjaajan koulutukseen. Auttajana teet toisen ihmisen maailmasta paremman paikan. Palkaksi saat hyvän mielen. 

Leipomoyrittäjä Pirkko Hämäläinen perusti gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun sairastuttuaan keliakiaan. Työkiireiden keskellä hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa itselleen, ja myöhemmin hän sairastui myös kakkostyypin diabetekseen. Hän havahtui pitämään parempaa huolta itsestään jouduttuaan pitemmäksi aikaa sairauslomalle. Suurimman sysäyksen itsestä välittämiseen antoi kuitenkin rakkaus.

Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.

Joanna Koivusaari allekirjoitti viime syksynä mallisopimuksen helsinkiläisen Clamos Studion kanssa. 15-vuotias Joanna pyrkii mallimaailmassakin olemaan avoin diabeteksensa suhteen, sillä vain niin ennakkoluulot hälvenevät.

Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.

Pekka Rusilan missiona on saada suomalaista lähi- ja luomuruokaa sekä kotimaista järvikalaa jokaisen lautaselle. Häntä huolettaa, että höttöruuan takia jo kymmenvuotiailla voi olla kakkostyypin diabeteksen oireita.

Salmen perhe muutti viime vuonna Kemistä Ruotsiin. Samalla muuttui myös 6-vuotiaan Alisan diabeteksen hoito. Sitä on helpottanut erityisesti se, että Alisa sai pian muuton jälkeen FreeStyle Libren.

23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.

Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria. 

Ovatko jalkasi väsyneet ja turvonneet? Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen kertoo, mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä voi ehkäistä.

Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.

Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti. 

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.

Keskittäminen tekee tuloaan diabeteksen omahoitotarvikkeiden jakeluun. Esimerkiksi Helsingissä tarvikkeita saa enää yhdestä toimipaikasta, Järvenpäässä Posti pakkaa ja lähettää tarvikkeet asiakkaille ja Porvoossa hoitotarvikkeet haetaan nyt apteekista.

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Diabeetikkolapsen sujuva koulupäivän aikainen hoito edellyttää vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua kannattaa pitää yhteistyöpalaveri, jossa on mukana koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat ja hoitopaikan edustajat. Siellä sovittavat asiat on hyvä koota selkeästi ohjekansioon.

Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.

Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.