Koti Blogi Sivu 2
Riikka-Suutari-lähikuvassa

Unelma emännyydestä toteutui

Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Iloiset-piirretyt-sormet

Onnen lähteillä

Mistä koostuu hyvä arki ja tasapainoinen elämä? Neljä eri-ikäistä ihmistä kertoo, miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan, mitkä asiat tuottavat heille iloa elämässä ja mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus.
ylipainoinen-mies-juoksulenkillä

Elintavat vaikuttavat erektioon

Omien valintojen avulla on mahdollista ehkäistä ja vähentää erektiopulmia. Keinot ovat tuttuja: painohallinta, säännöllinen liikunta, terveellinen ravitsemus, riittävä uni, päihteettömyys, verenpaineen hoito ja stressin välttäminen. Apua erektio-ongelmiin kannattaa hakea lääkäriltä erittäin herkästi, sillä erektio-ongelmat altistavat itsetunto- ja parisuhdeongelmille.
psykoterapeutti-Atte-Varis-ja-Alva-koira

Hellyyttä, hoivaa ja huolenpitoa

Lemmikit voivat lievittää yksinäisyyttä, madaltaa verenpainetta, vähentää stressihormonien kuormaa ja saada omistajansa ulkoilemaan. Ne tuovat elämään säännöllisyyttä ja ovat aina iloisia nähdessään omistajansa. Psykoterapeutti Atte Variksen Alva-koira on hänen hyvä ystävänsä, joka vie hänet ulos säällä kuin säällä.
nuori-mies-kuuntelee-musiikkia-korvakuulokkeilla

Tanssi on kokonaisvaltainen terveyspommi

Tanssi tekee hyvää mielelle, keholle ja aivoille. Tanssiminen auttaa myös luomaan yhteyden toisiin ihmisiin. Musiikin tavoin tanssiminen tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta ja lievittää stressiä. Kaikki osaavat tanssia: jo käsien heiluttelu musiikin tahtiin on luovaa tanssimista, ja se voi rohkaista liikuttamaan myös muuta kehoa.
väsynyt-nainen-auton-kuljettajana

Liikenteessä lääkärin lausunnolla

Diabetesta sairastava kuljettaja vastaa itse omasta ajokunnostaan. Kun hänellä on verensokeria alentava lääkitys, hänen täytyy tarkistaa, että hänen verensokerinsa on turvallisella tasolla ennen autoilemaan lähtöä. Pitkillä automatkoilla verensokeri kannattaa tarkistaa kahden, kolmen tunnin välein. Lääkäri arvioi ryhmän 1 kuljettajien ajoterveyttä 1–5 vuoden välein.
Eero-seisoo-aidan-takana-kädessä-jalkapallo

Eeron kaksi sairautta

Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen kesällä, ja syksyllä hän aloitti koulun. Siellä oli hänen apunaan koulunkäynninavustaja. Aluksi erityisesti lukuisat pistokset harmittivat Eeroa. Älypumppu on helpottanut hoitoa: hän pääsi leirikouluunkin ilman vanhempia. Iman diabetesdiagnoosia ei olisi selvinnyt, että hänellä on myös toinen vakava sairaus, Shwachman-Diamondin oireyhtymä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. 
iäkäs nainen istuu pöydän ääressä

Kakkostyypin diabeteksen hoitoa voi iäkkäänä keventää

Hoidon helpottaminen ja elämänlaatuun keskittyminen voi olla parasta hoitoa tyypin 2 diabetesta sairastavalle ikäihmiselle. Ikä ei kuitenkaan kerro kaikkea: tärkeämpää on ihmisen toimintakyky ja kokonaistilanne, ja siksi yksilölliset hoitoratkaisut ovat tärkeitä. Liian matala verensokeri on iäkkäälle iso riski. Muitakin lääkityksiä voi olla tarpeen muuttaa.
lähikuvassa-Markku-Svensk

Virtuaalista vertaistukea

Diabetesliiton kouluttamat vapaaehtoiset ohjaavat videovertaistukiryhmiä. Eniten keskustelua ryhmissä viriää diabeteksen hoitamisesta, liikunnasta, ravitsemuksesta ja arjen sujumisesta. Ryhmien keskustelut jäävät niiden jäsenten keskeisiksi, niistä ei puhuta muualla. Markku Svensk ja Riikka Töyrylä kertovat omista kokemuksistaan ryhmien vetäjinä.
piirroskuva-kainalossa-olevista-paiseista

HS-tauti kasvattaa diabetesriskiä

Kivuliaissa ja märkivissä ihopaiseissa on tärkeää unohtaa häpeän tunteet ja hakeutua pikaisesti lääkäriin. HS-tauti nostattaa nivusiin, kainaloihin ja genitaalialueelle tulehduksellisia kyhmyjä ja kivuliaita paiseita. Naisilla niitä ilmaantuu usein myös rintojen alle ja miehillä etenkin peräaukon ympäristöön sekä pakaroihin.
iloinen-nainen-tutkii-kännykkäänsä

Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin

Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
nuori-nainen-makaa-sohvalla-ja-lukee-kirjaa

Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän

Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
erilaisia-lääkepainepakkauksia

Lääkkeen pitkä tie ideasta käyttöön

Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan. 
Johanna-Rehn-kädessään-vanhoja-kirjoja

Johanna Rehnin tutkimus valaisee insuliinihoidon historiaa

Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.
piirroskuva-kolmesta-tutkijasta

Voiko tieteelliseen tutkimustulokseen aina luottaa?

Tieto on harvoin yhden tutkimuksen takana. Lääketieteessä faktatieto karttuu, kun samansuuntaista tietoa kertyy eri lähteistä eli kun moni tutkimus viittaa samaan suuntaan. Kun halutaan varmistaa, miten vaikkapa painonpudotus vaikuttaa sairastumisriskiin, muutoksen vaikutus pitäisi tutkia erikseen, luotettavimmin satunnaistetussa vertailututkimuksessa, tutkijatohtori Aleksi Reito sanoo.
Adrian-Kirkland-istuu-sohvalla

Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista

Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
iloisten-ihmisten-ojennetut-kädet-alapuolelta-kuvattuina

Huuhaan pauloissa

Terveyshuuhaa vetoaa ihmisiin muun muassa yksinkertaisten ratkaisujensa vuoksi. Salaliittoteoriat tarjoavat puolestaan viihdettä. Huuhaalla on myös sosiaalinen ulottuvuus: samanmielisten ryhmässä saa tukea ja turvaa ja tulee ymmärretyksi. Huuhaahoidon suurin haitta voi olla se, että lääketieteellinen hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Silloin sairaus ehtii kehittyä vakavammaksi ja ehkä parantumattomaksi.
kaurapuuroa-mustikoita-ja-manteleita-lautasella

Kuitua kaurasta

Kaura sisältää kahta erilaista kuitutyyppiä. Kummatkin ovat tuiki tärkeitä terveyden tekijöitä verisuonistossa ja suolistossa, sillä ne hillitsevät verensokerin nousuja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja ehkäisevät ummetusta. Kaura on oiva valinta myös diabetesta sairastavalle.
mietteliäs-nuori-nainen-syö-kakkua-kahvilassa

Mitä teen, kun pistin väärää insuliinia tai unohdin insuliinipistoksen?

Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.
Kari-Porthan-istuu-ambulanssin-takaosassa

Pillit soiden potilaan luokse

Helsingin pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä noin prosentti on diabeteskeikkoja. Miten ensihoitoyksikkö auttaa sekavaa tai tajutonta diabetesta sairastavaa potilasta. Valtaosa diabetestehtävistä koskee tyypin 1 diabetesta sairastavia ja hypoglykemioita, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.
Tom-Sjöblom-kävelyllä-kirkon-edessä

Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön

Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
iloinen-Pauli-lähikuvassa

Paulilla on rytmi veressä

Kaikki on mahdollista, uskoo 13-vuotias Pauli Halonen. Reilut neljä vuotta sitten tyypin 1 diabetekseen sairastunut Pauli opettelee koko ajan jotakin uutta, kuten vaikkapa taikatemppuja tai japanin kieltä. Mutta ennen kaikkea hän soittaa, säveltää ja näyttelee. Tempaudu Paulin matkaan!
värikäs-kaleidoskooppi

Sairaudet muuttavat aineenvaihdunnan tasapainoa

Molekyylilääketiede avaa ikkunoita aineenvaihdunnan häiriöiden ymmärtämiseen. Näin voidaan löytää työkaluja sairastumisvaarassa olevien ehkäisevään hoitoon ja myös jo sairastuneiden yksilöllisempään hoitoon. Mitokondrioiden toimintaviat aiheuttavat monenlaisia sairauksia: niitä on ehkä jopa satoja.
nuori skeittaaja korkealla yläilmoissa

Ettei yksikään nuori putoaisi

Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
piirroshahmoja kaulakkain

Leveämmät hartiat piristävät paikallistoimintaakin

Monet yhdistykset ovat päätyneet yhdistämään voimansa ja järjestäytymään uudelleen maakunnallisiksi yhdistyksiksi. Mitä isompi yhdistys, sitä paremmin se tulee kuulluksi hyvinvointialueensa päätöksenteossa. Isommat kokonaisuudet keventävät myös vapaaehtoisten työtä yhdistysten hallinnossa. Tilalle tulee lisää aikaa järjestää kerhoja ja tapahtumia.