Koti Blogi Sivu 22

Vetonauloina vesijumppa ja rantakalailta 

Puijon diabetesyhdistyksessä riittää naurua ja jutunturinaa, ovathan savolaiset lupsakoita ja leikillisiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nuutinen mainitsee toiminnan vetonauloiksi rantakalaillat ja vesijumpan. Pelkkää ilonpitoa yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole, vaan yhdistys jakaa myös tietoa diabeteksesta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan diabetesasioihin alueellaan.

Pyöräilykausi jatkuu

Pyörää ei kannata viedä syksyllä varastoon. Sopivilla varusteilla pyöräilyä voi jatkaa myös talvella. Polkeminen on hyvää kuntoilua, energiaa kuluu, eikä matkakustannuksia ja päästöjä synny, joten keho, kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Akrobatiavoimistelusta tuli intohimo

Hilkka Nisulalla ja Iida Lipsosella on yhteinen intohimo: akrobatiavoimistelu. Harrastus vaatii kovaa harjoittelua useana päivänä viikossa, mutta menestystäkin on tullut. Hilkan trio voitti kultaa ja Iidan ryhmä pronssia akrobatiavoimistelun SM-kisoissa toukokuussa. Molempia viehättää tässä monipuolisessa lajissa se, että siinä oppii koko ajan jotain uutta.

Monta syytä iloon

Maailman diabetespäivää vietetään taas 14. marraskuuta. Kysyimme diabeetikoilta, heidän läheisiltään, hoidon ammattilaisilta ja vaikuttajilta, mistä asioista he iloitsevat tai keitä he haluavat kiittää tai muistaa tänä diabetesyhteisön omana päivänä.

Vauvakuumetta ilmassa

Terveen vauvan maailmaan tuloa auttaa, kun odottava diabeetikkoäiti pitää hyvää huolta diabeteksestaan. Yllätysvauvat eivät sovi ykköstyypin diabeetikkoäideille, eikä raskautta kannata lykätä liian pitkään. Kun sokeritasapaino on hyvä ennen raskautta ja sen aikana, raskausaikana ei välttämättä ilmaannu mitään ongelmia.

Tyypin 1 diabetes lisää tuki- ja liikuntaelinoireita

Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä useammin erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Diabeetikoilla tavallisimpia niistä ovat jäätynyt olkapää, rannekanavaoireyhtymä ja jalkojen hermomuutokset.

MODY-diabeetikko on herkkä hiilihydraateille

Lievää MODY-diabetesta sairastava pärjää usein pelkällä ruokavaliohoidolla. Taudin hankalammissa muodoissa tarvitaan ateriatabletteja tai pikainsuliinia. Harvinaisempia MODY-muotoja sairastavat ovat hyvin herkkiä hiilihydraateille: verensokeri ampaisee helposti ylös vähänkin hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen.

LADA-diabeteksen hoito vaatii räätälöintiä

Osalla LADA-diabeetikoista sairaus on paljolti tyypin 1 diabeteksen kaltainen, osalla täysin tyypin 2 diabeteksen kaltainen. Lopuilla se on jotakin tältä väliltä. Siksi sen hoito on räätälöitävä jokaiselle yksilöllisesti.

Helpotusta diabeteksen hoitoon työpaikalla

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Liikunnan hyöty sydämen terveydelle kertyy pitkältä ajalta

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen suojaavat sepelvaltimotautia sairastavia sydäntapahtumilta, kun liikunta on ollut nuoresta pitäen osa elämää. Sen sijaan sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitettu liikuntaharrastus ei oululaistutkimuksen mukaan muuta kakkostyypin diabeetikkojen sydäntapahtumien vaaratekijöitä juuri mitenkään.

Murkusta oman elämänsä asiantuntija

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Uusia ystäviä ja työkaluja elämään

Ihminen pysyy virkeänä, kun on kiinnostunut uusista asioista ja elämästä yleensä. Siksi järjestötoimintaan kannattaa osallistua jo ihan itsensä takia, Ylöjärven Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Paula Vesa kannustaa. 

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Sama sairaus yhdistää

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Tyypin 2 diabetes – Insuliinilla parempaan vointiin

- Jo yhden prosenttiyksikön lasku sokerihemoglobiinissa HbA1c vähentää diabeteksen aiheuttamia silmänpohja-, munuais- ja hermomuutoksia 37 prosentilla, kuolemia 21 prosentilla ja diabeetikoiden sydäninfarkteja jopa 15 prosentilla, diabeteslääkäri Markku Vähätalo luettelee. Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta keväällä tohtoriksi väitellyt Vähätalo on huomannut, että insuliinihoidon aloittamisessa kakkostyypin diabeetikoita pelottaa enemmän mahdollinen painonnousu kuin pistäminen.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Huono-osaisuus tuo lisäsairauksia

Heikko tulo- ja koulutustaso kasvattavat diabeetikon riskiä saada lisäsairauksia. Suurempi sairastavuus voi liittyä muun muassa diabeetikon elinolohin ja elämäntapoihin, mutta myös terveyspalvelujen saatavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tulo- ja koulutustason ja alaraaja-amputaatioiden yhteyksiä diabeetikoilla. Selvityksen mukaan heikko sosioekonominen asema lisää amputaatioriskiä. Huono-osaisuuteen liittyy myös kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.