Kymppi plus koulunkäynninohjaajille
Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.
Aikaa itselle
Taina Niinimäki sairastui kakkostyypin diabetekseen 32-vuotiaana. Sairaus on opettanut hänelle, että omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia myös lapsiperheen kiireisessä arjessa.
Vaikeuksien kautta voittoon
Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Niistä huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei terveyssyistä voinut palata entiseen työhön.
Otsa ryppyyn ja vaikuttamaan?
Kokkolan seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Lankila sanoo, että yhdistyksen hallituksessa on rento ote ja työ yhdistyksessä on hauskaa. Näin siitä huolimatta, että yhdistys hoitaa vaativia asioita: muun muassa vie diabeetikoiden asioita aktiivisesti eteenpäin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä ja vaikuttaa sote-uudistukseen Keski-Pohjanmaan diabetesyhdistysten sote-maakuntaverkostossa.
Joonas polkee kilpaa työkseen
Ammatikseen pyöräilevä 26-vuotias Joonas Henttala tekee työtään Team Novo Nordisk -nimisessä ryhmässä. Gironan kaupungissa Pohjois-Espanjassa asuva Joonas on kokenut suurimpana haasteena ammattilaisurheilussa sen, miten hän saa diabeteksen hyvään tasapainoon ennen kisoja ja matkustamisen aikana. Hän on huomannut, että stressi ja normaalista poikkeava aikataulu vaikuttavat usein diabeteksen hoitoon kaikkein negatiivisimmin.
Ykkösiltä ykkösille
Diabetesliiton toiminta tyypin 1 diabeetikoille monipuolistui entisestään, kun Ykköstyypit ry liittyi jäsenyhdistykseksi. Nyt valtakunnallisia tyypin 1 aikuisten yhdistyksiä on kaksi. Ne täydentävät paikallisten yhdistysten tarjontaa.
Vertaistukea vastasairastuneiden vanhemmille
Diabetesta sairastavan Rasmus-pojan äiti Janika Killström päätti tarjota vastasairastuneiden diabeetikkolasten perheille vertaistukea Jorvin sairaalassa. Vertaistuen tavoitteena on, että vanhemmilla olisi turvallisempi ja varmempi olo heti sairauden alussa. Tieto siitä, että toinen perhe on kokenut saman ja selvinnyt, antaa voimia.
Matka maailmanmestariksi
Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?
Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.
Professori Ilkka Vuori: Iäkkäänkin kannattaa liikkua, mutta ei hampaat irvessä
Kohtuullisuus, professori Ilkka Vuori sanoo lyhyesti, kun häneltä kysyy, mikä on tärkeintä iäkkäiden ihmisten liikunnassa. Jos liikunta ylittää omat fyysiset ja henkiset voimavarat, lisähyödyt terveydelle ja kunnolle jäävät pieniksi kasvavasta uurastuksesta huolimatta, ja samalla riskit voivat kasvaa. Siksi kuntoilussa kannattaa mieluummin panostaa määrään kuin rasittavuuteen.
Laihduttaako liikunta?
Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Keinoksi tähän suositellaan elämäntaparemonttia, johon kannustetaan usein antamalla neuvoja uusiin ruokailutottumuksiin. Mutta voiko painoa pudottaa lisäämällä liikuntaa?
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Lyhytkin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.
Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima
Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
Puoli tuntia päivässä – vaikka pätkissä
Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia. - Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.
Hei, me liikutaan!
Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.
Hyvästi kakkostyyppi!
Brittitutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia painonpudotuksesta: 86 prosentilla diabeetikoista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi. Mutta mitä sanovat suomalaiset asiantuntijat: voiko kakkostyypin diabeteksen parantaa?
Gastropareesi peitti sepelvaltimotaudin oireet
Eija Tapanaisella todettiin viime kesänä kaksi uutta sairautta: sepelvaltimotauti ja gastropareesi. Gastropareesi hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja siksi Eija on joutunut opettelemaan ihan uudenlaisen tavan syödä. Gastropareesia hoidetaan pääasiassa ruokavaliomuutoksilla, mutta myös verensokerin täytyy olla hyvissä lukemisssa.
Lisää liikkuvuutta
Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.
Annika löysi diabetesminänsä Kaakkois-Aasiassa
Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.
Suosi hitaita hiilihydraatteja
Niin sanotut nopeat eli korkean glykemiaindeksin hiilihydraatit nostavat veren sokeriarvoja nopeammin ja jyrkemmin kuin matalan glykemiaindeksin hitaiksi kutsutut hiilihydraatit. Mitä matalampi ruuan glykemiaindeksi on, sitä tasaisempana veren sokeriarvot pysyvät. Kummanlaisia hiilareita sinun lautaseltasi löytyy?
Olli Rahnasto, tennisammattilainen
Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.
Terveiset eduskunnan diabetesryhmästä
Eduskunnan diabetesryhmä tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä, ja keitä ryhmässä on jäseninä?
Testamentista hoitotahtoon – ilmaise tahtosi, kun vielä voit
Kaikkien kannattaa laittaa vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyvät asiat kuntoon viimeistään viisikymppisenä. Vaikeassa tilanteessa läheisille on helpompaa, kun he tietävät tahtosi ja voivat toimia haluamallasi tavalla.