Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?
Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä minun kannattaa aloittaa? Ja miten koostan kasvisruokavalion niin monipuolisesti, että saan siitä kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.
Millaista lihaa lautaselle?
Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Miten suolistosi mikrobisto voi?
Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Rauha ruokapöytään
Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Ei liikaa muttei liian vähänkään PROTEIINIA
Monipuolisesta sekaruokavaliosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla tekee hyvää terveydelle, mutta jos ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, ravintoaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös ikäihmiset voivat saada ruuasta liian vähän proteiinia.
Terveyden ja maapallon puolesta
Ilmastoystävällinen ruokavalio tekee hyvää sekä terveydelle että maapallolle. Tärkein tavoite on lisätä reilusti kasvisten käyttöä, mutta lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Muutokset voi tehdä asteittain, pikkuhiljaa uuteen ruokavalioon totutellen. Tämä ei rasita kukkaroakaan, kun suosii satokausia ja sesonkeja, jolloin vihannekset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.
Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia
Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.
Löytyykö syy lihomiseen korviemme välistä?
Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme.
Hyvä startti päivään
Ilman aamiaistakin joku voi pärjätä, mutta sen syöminen on hyvinvoinnille monella tapaa hyödyllistä. Kun ruokarytmi rullaa tasaisesti aamusta asti, esimerkiksi verensokerin ja painon hallinta voivat sujua helpommin.
Syötkö vitamiinilisiä varmuuden vuoksi?
Monet ravintolisät voivat olla liiallisesti saatuina terveydelle haitallisia. Siksi vitamiineja ja muita ravintolisiä ei pitäisi omatoimisesti käyttää ylisuuria annoksia, asiantuntijat muistuttavat.
Välipala koulussa kuuluu diabeetikolle
Osa diabeetikkolapsista ja -nuorista tarvitsee koulupäivän aikana välipalan. Tarve on yksilöllinen ja riippuu insuliinihoidon toteuttamistavasta. Oppilashuollosta vastaava henkilö, vanhemmat ja diabeetikkolapsi sopivat välipalaan ja kouluruokailuun liittyvistä järjestelyistä aina lukuvuoden tai -kauden alussa.
Kirja kaikille, jotka haluavat lopettaa laihduttamisen
Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kirja Superhyvää keholle tarjoaa uuden tulokulman laihduttamiseen ja painonhallintaan. Kirjassa esitellään muun muassa uusinta tietoa suoliston, geenien, hormonien ja univajeen merkityksestä painonhallinnassa. Lisäksi kirja opastaa tietoisen syömisen periaatteisiin. Netta Malinen esittelee Metsätreeni-kirjassaan metsän kuntosalina.
Pehmeä on parempaa
Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehostaa insuliinin toimintaa elimistössä. Pehmeistä rasvoista tykkäävät myös sydän ja aivot. Merkittävimpiä kovan rasvan lähteitä ovat voi, juusto ja muut rasvaiset maitovalmisteet sekä makkarat ja liharuuat. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt ja kasvimargariinit, kasviöljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, siemenet ja kalat.
Voiko vähällä rahalla syödä terveellisesti?
Terveellinen syöminen onnistuu myös laihalla kukkarolla, mutta se vaatii hintojen vertailua, sesonkituotteiden käyttämistä, ravintosisältötietojen tutkimista ja kokkaustaitoja, sanovat haastattelemamme asiantuntijat. Kannattaa välttää myös ruokahävikkiä ja hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat.
Mitä uutta ruokapöytään?
Olisitko valmis syömään jauhelihaa, josta neljäosa on porkkanaa tai leipää, jossa on juureksia? Tai korvaamaan maidon kaurajuomalla tai syömään hyönteisiä? Kaupan hyllyltä löytyy toinen toistaan kiinnostavampia uutuuksia. Tarvitaan vain uteliaisuutta ja ennakkoluulotonta mieltä.
Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään
Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.
Parhaimmillaan pieni ateria
Terveellinen välipala on parhaimmillaan pieni ateria, jonka koostamisessa kannattaa ottaa esimerkkiä lautasmallin periaatteista. Kaupan hyllyiltä löytyy runsas valikoima valmiita välipalatuotteita. Sydänmerkki on oivallinen apu myös välipalaostoksilla.
Vähennä hiilareita maltilla
Vähän tavallista niukempi hiilihydraattien käyttö voi tuoda yksilöllisesti hyötyjä diabeteksen hoitoon, mutta määrän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös hiilihydraattien laatuun. Terveellisintä on suosia täysjyväviljaa ja kasviksia. Vanha, tuttu lautasmalli toimii hyvin myös hiilihydraattien määrän säätelyssä.
Gastropareesi peitti sepelvaltimotaudin oireet
Eija Tapanaisella todettiin viime kesänä kaksi uutta sairautta: sepelvaltimotauti ja gastropareesi. Gastropareesi hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja siksi Eija on joutunut opettelemaan ihan uudenlaisen tavan syödä. Gastropareesia hoidetaan pääasiassa ruokavaliomuutoksilla, mutta myös verensokerin täytyy olla hyvissä lukemisssa.
Suosi hitaita hiilihydraatteja
Niin sanotut nopeat eli korkean glykemiaindeksin hiilihydraatit nostavat veren sokeriarvoja nopeammin ja jyrkemmin kuin matalan glykemiaindeksin hitaiksi kutsutut hiilihydraatit. Mitä matalampi ruuan glykemiaindeksi on, sitä tasaisempana veren sokeriarvot pysyvät. Kummanlaisia hiilareita sinun lautaseltasi löytyy?
Rauhoita vallaton vatsa
Toistuvia vatsa- ja suolistovaivoja voi helpottaa sopivilla ruokavalinnoilla. Kolme neljästä herkkävatsaisesta saa yleensä ruokatottumusten räätälöinnistä apua. Stressin hallinta ja säännöllinen liikuntakin lievittävät oireita.
Valmisruuat – arjen pelastus?
Valmisruoka sopii arjen kiireiden helpottajaksi, kun muistaa tutkia sen suolapitoisuuden, energiamäärän ja rasvan laadun. Tässä auttaa Sydänmerkki, joka on jo noin kuudellakymmenellä valmisruualla. Ateriaa voi keventää lautasmallin mukaisesti salaatilla tai muilla kasviksilla.
Päihittääkö parsakaali lautasmallin?
Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.
Ruokarytmi tahdittaa elimistön toimintaa
Elimistön sisäiset kellot säätelevät lukuisia elintoimintoja. Kello järjestelmään kuuluu aivoissa sijaitseva keskuskello sekä lukuisia laitakelloja, joita on lähes kaikissa elimistön kudoksissa. Säännöllinen ruokarytmi on yksi tärkeä sisäisten kellojen tahdittaja.