Kuinka energiatiheää ruokasi on?
Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti.
Rennosti ruokapöydässä
Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.
Tavallinen ruoka riittää liikkujalle
Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?
Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan
Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.
Herkutellaan fiksusti!
Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.
Maito – terveysjuoma vaiko vain vasikan ruokaa?
Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.
Seitsemän syytä vähentää alkoholin kulutusta
Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kaksi annosta, eikä niitäkään joka päivä.
Hyvä, paha mielihyvä
Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.
Ravinnon ja geenien liitto
Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.
Minustako kasvissyöjä?
Kasvisruokavalio tarjoaa diabeetikoille monia terveyshyötyjä: se auttaa muun muassa verensokerin ja verenpaineen hallinnassa. Monipuolisen kasvisruokavalion toteutus on nyt entistä vaivattomampaa.
Rasva lähtee liukkaasti maksasta
Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.
Voiko tämä olla keliakiaa?
Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.
Joko teidän kunnassa syödään Sydänmerkki-aterioita?
Jokainen suomalainen syö keskimäärin 165 joukkoruokailussa tarjottua ateriaa. Terveyden kannalta ei ole ihan yhdentekevää, millaista ruokaa silloin on tarjolla. Yhä useammassa kunnallisessa ruokapaikassa voi nyt valita myös terveellisen Sydänmerkki-aterian.
Hyvä keittiöhygienia ehkäisee ruokamyrkytyksiä
Hyvä hygienia ehkäisee ruokamyrkytyksiä kotona, mökillä ja kesän juhlissa.
Pese ja kuivaa kädet huolellisesti, kun alat laittaa ruokaa ja myös ruuanlaiton välissä, kun käsittelet erilaisia ruoka-aineita. Huolehdi myös ruuanvalmistuksessa käytettävien työvälineiden puhtaudesta sekä ruoka-aineiden oikeanlaisesta säilytyksestä.
Virtaa välipaloista
Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.
TV-kokki Jamie Oliver julisti sodan sokeria vastaan
Britanniassa 60 prosenttia aikuisista ja 30 prosenttia lapsista on lihavia. Tv-kokki Jamie Oliver julisti sodan sokeria vastaan kansalaisten lihomisen vähentämiseksi. Hänen esittämänsä sokerivero kohtasi ensin ison vastalauseryöpyn, mutta nyt monet arvovaltaiset tahot kannattavat sitä.
Sydämen terveydeksi
Sydänliitto päivitti ravitsemussuosituksensa viime syksynä. Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suositellaan, että kovan rasvan osuus on enintään 7 prosenttia päivän energiansaannista. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta kokosi päivän ateriat tämän suosituksen mukaan.
Pureskelemalla parempaan painonhallintaan
Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?
Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?
Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn?
Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.
Perusruuasta saa riittävästi proteiinia
Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä?
- Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.