Nuori

Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle

Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa.

Ykkösiltä ykkösille

Diabetesliiton toiminta tyypin 1 diabeetikoille monipuolistui entisestään, kun Ykköstyypit ry liittyi jäsenyhdistykseksi. Nyt valtakunnallisia tyypin 1 aikuisten yhdistyksiä on kaksi. Ne täydentävät paikallisten yhdistysten tarjontaa.

Annika löysi diabetesminänsä Kaakkois-Aasiassa

Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.

Martin Berger, ammattijääkiekkoilija

Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.

Leukemia herätti halun huolehtia itsestä

Diabetes oli ollut 17-vuotiaan Vilma Parkkosen mustalla listalla jo vuosia. Siihen tuli muutos, kun hän sairastui leukemiaan. - Kun hoitaa itseään hyvin, diabeetikon ei tarvitse luopua juuri mistään. Leukemian vuoksi olen joutunut luopumaan esimerkiksi hiuksistani ja vapaudestani, hän vertaa.

Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Hyvä tiimityö parantaa diabeetikoiden hoitotasapainoa

Ruotsista kantautui muutama vuosi sitten iloisia uutisia: diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainot olivat kohentuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Tätä eivät selittäneet uudet hoitovälineet tai paremmat resurssit, vaan diabetesta hoitavien ammattilaisten parempi vuorovaikutus ja yhteistyö. Nyt samaa menetelmää on testattu Suomessa.

Jääpallon lumoissa

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.

Joanna haluaa olla tunnettu diabeetikkomalli

Joanna Koivusaari allekirjoitti viime syksynä mallisopimuksen helsinkiläisen Clamos Studion kanssa. 15-vuotias Joanna pyrkii mallimaailmassakin olemaan avoin diabeteksensa suhteen, sillä vain niin ennakkoluulot hälvenevät.

Tulevaisuus toivoa täynnä

23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.

Potilaasta lääkäriksi

Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.

Nea laulaa positiivisuutta maailmaan

20-vuotias Nea Peltola haaveilee artistin urasta. Ensimmäinen sinkku ilmestyi omakustanteena, mutta hän uskoo vielä joskus saavansa levytyssopimuksen joltakin levy-yhtiöltä. Musiikillaan hän haluaa levittää positiivisuutta maailmaan.

Osku löysi rutiinit pelipäiviin

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

”Vaikeat hypot nujertavat minut henkisesti”

Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.

Palon perheessä pelataan yhteen

Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?

Mikä diabeteksen hoidossa on niin vaikeaa?

Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.

Niko – hyppääjien sukua

Kuusitoista vuotias Niko Kytösaho on Suomen mäkihypyn suuri lupaus. Tammikuussa normaalimäen SM-kullan voittanut nuori mies tähtää maailman huipulle. Viime keväänä asiat hiukan mutkistuivat, kun Niko sairastui ykköstyypin diabetekseen. Unelmistaan hän ei kuitenkaan luopunut.

Akrobatiavoimistelusta tuli intohimo

Hilkka Nisulalla ja Iida Lipsosella on yhteinen intohimo: akrobatiavoimistelu. Harrastus vaatii kovaa harjoittelua useana päivänä viikossa, mutta menestystäkin on tullut. Hilkan trio voitti kultaa ja Iidan ryhmä pronssia akrobatiavoimistelun SM-kisoissa toukokuussa. Molempia viehättää tässä monipuolisessa lajissa se, että siinä oppii koko ajan jotain uutta.

Murkusta oman elämänsä asiantuntija

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Nuorten näköistä toimintaa

Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille. – Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.

Lapsuuden haave toteutui sittenkin

Kokkolalainen Olli Kinnunen haaveili jo lapsena asepalveluksesta. Vuonna 2012 todettu ykköstyypin diabetes ei saanut häntä luopumaan haavestaan, vaan hän palveli lääkintämiehenä Hämeenlinnan panssariprikaatin Riihimäen esikunta- ja viestikomppaniassa. Maaliskuussa päättynyt asepalvelus täytti hänen odotuksensa, tosin liikuntaa ja liharuokaa olisi hänen mielestään saanut olla enemmän.

Insuliinipumppu tutuksi ilman yötyötä

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.