Ettei yksikään nuori putoaisi
Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
Yksi elämä – monta sairautta
Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.
Vuositutkimus – jalkojenhoidon tärkeä tsekkauspiste
Mitä jalkojen vuositutkimus kertoo? Vastaanotolla tarkistetaan suojatunto, joka varoittaa sinua esimerkiksi silloin, kun kenkä hankaa jalkojesi ihoa. Myös refleksit tutkitaan: jos reaktiota ei synny, hermoimpulssien kulku selkäytimen ja lihasten välillä voi olla heikentynyt. Verenkierron tutkiminen kertoo syvien valtimoiden toiminnasta. Lisäksi tutkitaan nilkan koukistus ja isonvarpaan tyvinivelen sekä muiden nivelien liikkuvuus.
Hoitoa virtuaalisesti
Erilaisia etä- ja digiratkaisuja tarvitaan diabeteksen hoitoon lisää, sillä terveydenhuollon resurssit eivät tulevaisuudessa muuten riitä. Diabeteslääkärin mielestä paras tapa olisi hybridimalli, johon kuuluisi sekä etähoitoa että mahdollisuus tavata lääkäri tarvittaessa. Psyykkisten ongelmien hoito voi onnistua etänä jopa paremmin kuin kasvotusten.
Edessä muutto – kuka minua nyt hoitaa?
Kun kotikunta vaihtuu, myös diabeteksen hoitopaikka useimmiten vaihtuu. Uusi hoitopaikka pitää selvittää itse mielellään jo ennen muuttoa. Ennakkoon kannattaa varmistaa myös hoitotietojen ja hoitosuunnitelman sujuva siirtyminen uuteen hoitopaikkaan. Kaikki Kanta-palveluun kirjatut tiedot ovat nähtävissä uudessakin hoitopaikassa, jos muuttaja on antanut Kannassa luvan omien tietojensa luovuttamiseen.
Kun aivoissa pimeni auton ratissa
Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.
Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille
Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.
Ota hoito haltuun
Kun sinulla on tyypin 2 diabetes, ota hoitosi hallintaan verensokeria mittaamalla. Koska ei ole kahta samanlaista diabetesta, ei verensokerin mittaamiseenkaan voi antaa yhtä yleisohjetta. Monet tekijät vaikuttavat omaseurannan tarpeeseen, kuten sairauden vaihe, hoitomuoto ja hoitotavoitteet.
Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen
Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Hybridipumppu tuo hoitoon tasaisuutta
Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.
Etävastaanotto tukee muuta hoitoa
Koronarajoitukset kirittävät terveydenhuoltoa digiloikkaan. Kun lähikontakteja on pitänyt välttää, se on saanut terveydenhuollon tarjoamaan monin paikoin etäpalveluja. Etävastaanottoja on tosin jo ennen korona-aikaakin tarjottu joissakin kunnissa ja pikkukaupungeissa paikkaamaan erikoislääkäripulaa. Osa diabeetikoidenkin seurantakäynneistä saatetaan jatkossa toteuttaa etäyhteyksien avulla.
Osaatko hyödyntää sensorin purkudatan tietoja?
Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.
TIR auttaa jarruttamaan verensokerin vuoristoradalla
Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastavan verensokerikäyrä muistuttaa vuoristorataa, kohoaa riski liian korkeisiin tai mataliin verensokereihin. Tasaisempi, tavoitearvoissa pysyttelevä verensokeri tukee myös diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä. Uusi menetelmä TIR auttaa insuliinihoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erikoislääkäri Heikki Koistisen mielestä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus glukoosisensorointiin.
Aamunkoittoilmiö nostaa verensokeria aamuyöllä
Mikä on aamunkoittoilmiö, ja miten siitä voi päästä eroon? Diabetologi Markku Saraheimo kertoo, mitä diabeetikon elimistössä tapahtuu aamuyön tunteina ja miten aamunkoittoilmiötä voi ehkäistä. Aamunkoittoilmiö ei ole kaikilla samanlainen, eivätkä siten hoitoratkaisutkaan.
Sopivasti rentoutta etäseurantaan
Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.
”Tuuliajolla ollaan”
Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: moni asia näyttää menevän pieleen.
HUSissa kehitetään ratkaisua lasten verensokerin reaaliaikaiseen seurantaan
Jos tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi joutuu äkillisesti sairaalahoitoon esimerkiksi happomyrkytyksen vuoksi, hoitohenkilöstöllä ei ole työkaluja, joiden avulla he voisivat nähdä lapsen verensokerissa tapahtuneet muutokset reaaliajassa. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) parhaillaan käynnissä olevassa kehityshankkeessa haetaan ratkaisua nykytilanteeseen.
Miksi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta tiukennetaan?
Lasten ja nuorten HbA1c:n tavoite on nyt alle 53 mmol/mol eli alle seitsemän prosenttia. Jos on juuri päässyt aiempaan tavoitteeseen, joka oli alle 58 mmol/mol, voi tuntua turhauttavalta, että tavoitetta tiukennetaan. Miksi niin on tehty?
Hyvä hoito pysäyttää retinopatian
Retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen on useita vaikuttavia hoitoja. Verensokerin saaminen tasapainoon parantaa merkittävästi niiden kaikkien tehoa. Tärkeää on myös käydä säännöllisesti diabeteksen seurantaan kuuluvissa silmänpohjakuvauksissa. Kun retinopatia todetaan ajoissa, se ei vaikuta näkökykyyn.
Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?
Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.
Rakentaisinko oman keinohaiman?
Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.
Pioneeri rakensi pumpun ja keinohaiman
Nurmijärveläinen insinööri Harri Jokela teki kaikessa hiljaisuudessa historiaa, joka jäi vähälle huomiolle. Hän rakensi itselleen insuliinipumpun 1980-luvulla, ja kun sensorit tulivat myöhemmin markkinoille, myös keinohaiman.
Etävastaanotto laajentaa ja parantaa palvelutarjontaa
Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.
Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella
Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.
Kurkistus vuoteen 2027
Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.