Koti Haku
keinohaima - hakutulokset
Jos et ole tyytyväinen tuloksiin, hae uudelleen
Keinohaima ja eettiset ongelmat
Teksti: Mika Haulo
Eteläkorealainen Diabetes & Metabolism -lehti julkaisi tammikuussa 2019 tutkimusartikkelin, jonka aiheena olivat keinohaimoihin liittyvät eettiset ongelmat. Aihe herättää kummastusta. Miten parantumattoman sairauden...
Keinohaima innosti Ellan uuteen alkuun
Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.
Rakentaisinko oman keinohaiman?
Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.
Pioneeri rakensi pumpun ja keinohaiman
Nurmijärveläinen insinööri Harri Jokela teki kaikessa hiljaisuudessa historiaa, joka jäi vähälle huomiolle. Hän rakensi itselleen insuliinipumpun 1980-luvulla, ja kun sensorit tulivat myöhemmin markkinoille, myös keinohaiman.
Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä
Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.
Sensori käsikauppatavarana
Teksti: Mika Haulo
Jos Dexcomin uusi tuote yleistyy ja leviää myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, se saattaa olla mullistavin uutuus sitten glukoosisensoroinnin keksimisen.
Stelo on sensori, joka tulee...
Tekniikka ja lääketiede yhtyvät GRI:ssä
Teksti: Mika Haulo
Glukoosiherkkä insuliini (englanniksi glucose-responsive insulin, GRI) tai insuliinijärjestelmä on uusi kehityssuunta sellaisille insuliinivalmisteille ja tekniikoille, joissa insuliinin annostelu tai vaikutuksen alkaminen tapahtuu...
Kun diabetes kuormittaa, älä jää yksin
Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.
Hoitovälineiden tietoturvasta on tulossa tärkeä aihe
Teksti: Mika Haulo
Hoitovälineet ovat näinä päivinä tietoturvan taitekohdassa. Riskejä on tunnistettu ja niiden lieventämiseksi on tehty jo jotain, mutta parannettavaa on silti luultavasti paljon....
Älypumpun avulla tasapainoon
Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.
Diabetesteknologian tilannekatsaus
Teksti: Mika Haulo
Tällä palstalla on viimeisen neljän vuoden aikana käyty läpi laaja kirjo diabetesteknologiaa tavanomaisista verensokerimittareista futuristisiin visioihin omahoidon tulevaisuudesta. Nyt nostamme esiin muutamia...
Tyypin 1 diabetes ei ole muuttunut sadassa vuodessa
Teksti: Pirita Salomaa
Insuliinin keksiminen pelasti insuliininpuutosdiabetesta sairastavat kuolemalta, mutta vielä sata vuotta myöhemminkin elämä omahoitoisen pitkäaikaissairauden kanssa on tasapainoilua. Vaikka insuliinit ja hoitomenetelmät kehittyvät...
”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”
Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.
Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen
Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Hybridipumppu tuo hoitoon tasaisuutta
Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.
Tieteistarinoista todellisuuteen
Teksti: Mika Haulo
Vain viitisen vuotta sitten nykyiset teknologiauutiset olisivat olleet kuin lainauksia tieteistarinoista. Diabetesteknologia on mennyt niin nopeasti eteenpäin, että nanoteknologiasta ja 3d-tulostetuista sisäelimistä...
Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön etiikasta
Viime vuosina diabeteksen hoitoon on ilmaantunut uusi ilmiö, avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön ratkaisut. Yhteisön aihetunniste #WeAreNotWaiting kertoo turhautumisesta kaupallisten toimijoiden hitaaseen kehitykseen, kun kehittäjät itse...
Diabetes-lehti täytti 70 vuotta
Helmikuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ihka ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyi vuonna 1949. Juhlavuoden kunniaksi kävimme läpi vanhoja lehtiä ja poimimme niistä sitaatteja hoidosta, edunvalvonnasta, ruokavaliosta, parisuhteesta ja tutkimuksesta. Lehti on käynyt seitsemässä vuosikymmenessä läpi ison muodonmuutoksen, mutta vielä enemmän on muuttunut diabeteksen hoito ja myös asennoituminen siihen.
Lapsen sairastumisen aiheuttama järkytys vaihtui aktiiviseksi hyväntekeväisyydeksi
Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.
Älypumput toimivat keinohaimoina
Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.
Uutuuksia verensokerin hoitoon
Freestyle Libren toinen sukupolvi
Freestyle Libren valmistaja Abbott on kertonut julkaisevansa laitteesta uuden version, Freestyle Libre 2:n. Uutena ominaisuutena tulee olemaan hälytystoiminto verensokerin laskiessa liian...
Tekoäly osaksi diabeteksen hoitovälineitä
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on myöntänyt markkinointiluvan keinoälyteknologialle, joka tunnistaa silmän verkkokalvosairauden eli retinopatian. IDx LLC:n kehittämä järjestelmä tunnistaa lievän tai kohtalaisen retinopatian...
Kohti yksilöllisyyttä
Kokosimme vuoden ensimmäiseen numeroon diabeteksen hoidon uusimpia kuulumisia. Paljon on taas tapahtunut sitten viime vuoden katsauksen.
Koska kaupalliset keinohaimaprojektit ovat edenneet maltillisesti, käyttäjien omat yhteisölliset...
Lääkäri, joka rikkoo rajoja
Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.
Kurkistus vuoteen 2027
Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.