Ulkomailla

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.

Matias Rantala haaveili stuertin työstä kymmenen vuotta. Hän luuli pitkään, että diabetes estää työskentelemisen ilmailualla. Ovi stuerttikoulutukseen avautui kuitenkin viime syksynä Saksassa. Marraskuussa hän pääsi loppukokeesta läpi, valmistui stuertiksi ja aloitti työt Barcelonassa.

Elias Kärki lähti opiskelijavaihtoon Ghanaan, koska halusi tutustua Afrikkaan ja osoittaa itselleen, että tyypin 1 diabetes on järjestelykysymys. Diabeteksen kanssa hän pärjäsikin hyvin, mutta kulttuurisokki vei yllättävän paljon voimia. Köyhyyden ja elintasoerojen näkeminen otti koville, koska hän ei voinut tehdä tilanteen parantamiseksi mitään.

Backlundin kolmilapsinen perhe päätti lähteä vuoden mittaiselle purjehdusmatkalle Karibialle. Perheen isällä ja vanhimmalla pojalla on diabetes, eivätkä hoitovälineet ja lääkkeet järjestyneet pitkälle matkalle ongelmitta. Muutenkin matka on vaatinut valtavasti ennakkosuunnittelua: kaikenlaisiin tilanteisiin on täytynyt varautua. Mutta ainakin alkumatka on sujunut hyvin, ja perhe on nauttinut irtiotostaan arjesta.

Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.

Ulkomaille muuttamiseen ja matkustamiseen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta diabeteksen hoitoon ja sosiaaliturvaan liittyvät järjestelyt ehtii selvittää kunnolla. Paljonko lääkkeitä matkalle voi ottaa mukaan? Tarvitaanko niistä reseptit? Miten kohdemaassa saa lääkkeitä ja hoitoa? Kannattaako ottaa matkavakuutus ja saako diabeetikko sellaisen? Säilyykö suomalainen sosiaaliturva?

Mohamed Hussein Bulella on ykköstyypin diabetes. Hän asuu Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja toimii opettajana leirin ala-asteella. Lisäksi hän opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä. Aikaisemmin hän joutui käymään sairaalassa joka aamu ja ilta ottamassa insuliinipistokset, mutta nyt hän säilyttää insuliinia kannettavassa kylmäsäiliössä ja pistää insuliinin itse.

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.

Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.

Dialyysihoito ei ole este matkailulle, mutta matkustaminen vaatii tavallista enemmän ennakkosuunnittelua. Heppu Nikunen kävi Lontoossa ja Tartossa ja sai molemmissa paikoissa dialyysihoitoa. Lontoossa kaikki ei mennyt ihan putkeen.

Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.

Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.

Pietarissa on suurin piirtein saman verran asukkaita kuin koko Suomessa. Noin 25 vuodessa diabetesta sairastavien lasten määrä on kaupungissa 15-kertaistunut, ja määrä kasvaa koko ajan. Peräti kolmannes kaupungin terveydenhoidon budjetista käytetään nykyisin diabeetikoiden hoitoon, kertoo Marina Shipulina.

Ammatikseen pyöräilevä 26-vuotias Joonas Henttala tekee työtään Team Novo Nordisk -nimisessä ryhmässä. Gironan kaupungissa Pohjois-Espanjassa asuva Joonas on kokenut suurimpana haasteena ammattilaisurheilussa sen, miten hän saa diabeteksen hyvään tasapainoon ennen kisoja ja matkustamisen aikana. Hän on huomannut, että stressi ja normaalista poikkeava aikataulu vaikuttavat usein diabeteksen hoitoon kaikkein negatiivisimmin.

Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.

Aikuiset diabeetikot eivät saa Virossa insuliinipumpusta korvausta sairausvakuutuksesta, ja myös glukoosisensorin he joutuvat ostamaan omalla rahalla, jos sellaisen haluavat. Silti diabeteksen hoito on nyt maassa paremmalla mallilla kuin Neuvostoliiton aikaan.

Pohjois-Norjassa työskentelee innokas tutkijaryhmä, joka kehittää terveyssovelluksia diabeteksen omahoitoon. Professori Eirik Årsand uskoo teknologian mahdollisuuksiin potilaan voimaannuttamisessa.

Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa.

Diabeteslääkäri Klára Picková kertoo, että diabeteksen hoito on Tšekissä hyvin järjestetty, ja lasten diabeteksen hoito on maailman parhaimpia. Esimerkiksi uusi hoitoteknologia on hyvin käytössä. Tällä hetkellä odotetuin uudistus on kansallinen diabetesrekisteri, jonka perustaminen on juuri kirjattu lakiin.

Salmen perhe muutti viime vuonna Kemistä Ruotsiin. Samalla muuttui myös 6-vuotiaan Alisan diabeteksen hoito. Sitä on helpottanut erityisesti se, että Alisa sai pian muuton jälkeen FreeStyle Libren.

Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.

Julkinen terveydenhuolto on Espanjassa ilmaista, ja se toimii tehokkaasti, kertoo Espanjassa 14 vuotta asunut Väinö Karjalainen. Lääkehoidosta eläkeläinen maksaa vain 10 prosenttia, työssäkäyvä 10–60 prosenttia tulotasosta riippuen. Kala ja kasvikset ovat maukkaita ja halpoja, ja lämpimässä ilmastossa on helppo liikkua ympäri vuoden.

Istanbulissa asuvalla Sebnem Güneymanilla on paraatipaikka diabeteksen hoitoon Turkissa, sillä hän työskentelee maan diabetesliitossa. Turkissa on Euroopan korkeimmat diabetesluvut: maan 79 miljoonasta asukkaasta noin seitsemän miljoonaa sairastaa diabetesta – heistä suurin osa on kakkostyypin diabeetikoita.

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.