Koti Blogi Sivu 30

2 500 vuotta diabeetikkona

60-vuotias Diabetesliitto kutsui 60 vuotta tai kauemmin diabeteksen kanssa eläneet konkarit syksyllä kylään Diabeteskeskukseen. 86 vieraastamme noin puolet oli itse diabeetikoita, joten talossa oli kerralla omakohtaista diabeteskokemusta yli 2 500 vuoden verran! Millaista elämä on ollut, kun diabetes on kulkenut matkassa näin kauan?

Ursula Schwab – kultaisen keskitien kulkija

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Liian hyvä lääkkeeksi

Lääketutkimuksista julkaistaan vain osa. Tutkittavan lääkkeen kannalta suotuisat tulokset tulevat todennäköisemmin julkaistuiksi kuin epäedulliset. Lääkkeen vaikutuksista ja turvallisuudesta voi näin syntyä liian optimistinen kuva.

Silmuillakin mahdollisuus – Diabetestutkimussäätiöllä on vankat juuret

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Lääkärineuvosto on hyvän hoidon asialla

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden  hoidossa ja oikeuksissa. Mutta mikä tämä lääkärineuvosto on ja miten ja millä periaatteilla se toimii? Siitä kertovat lääkärineuvoston puheenjohtaja Johan Eriksson ja Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.

Parisuhteen päivittämisen paikka

Sairauden aiheuttaman kriisin käsitteleminen yhdessä puolison kanssa voi johtaa läheisempään suhteeseen. Se, miten hyvin pariskunta on aiemmin osannut käsitellä kriisejään, ennustaa miten he selviävät vakavasta sairaudesta.

Ykköstyypin diabeteksen lääkehoito laajenee

Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.

Uutta ja vanhaa tyypin 2 diabeteksen lääkehoidossa

Kakkostyypin diabeteksen lääkehoidossa on parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut huikea muutos, ja hyvien hoitojen ansiosta taudin synkkä kuva on täysin muuttunut. Mutta onko hoito samalla muuttunut liian lääkekeskeiseksi, Hyksin endokrinologian ja diabetologian ylilääkäri Leo Niskanen pohtii.

Sote on järjestöille mahdollisuus

Emeritusprofessori Juhani Lehto sanoo, että sote-uudistus on valtakunnallisille potilas- ja terveysjärjestöille mahdollisuus, johon on syytä tarttua. Tosin järjestöt ehkä joutuvat organisoimaan vaikuttamistyönsä uusiksi. - Edunvalvonnan rooli varmasti kasvaa, Lehto arvioi.

Kaikki valveillaoloajan liikkumattomuus on haitallista

Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.

Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Yksi elämä tavoittelee terveempää Suomea

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Tulppa-ryhmät sopivat myös kakkostyypin diabeetikoille

Tulppa-ryhmät sopivat nimestään huolimatta myös kakkostyypin diabeetikoille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja etsiä ratkaisuja hoidon ongelmiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yksi elämä –järjestöt uudistavat nyt alun perin Sydänliiton kehittämää Tulppa-avokuntoutusmallia palvelemaan entistä laajempaa joukkoa.

Marita Taavitsainen – nautintoihminen mutta tarkka terveydestään

Kaksikymmentä vuotta esiintyvänä taiteilijana maata kiertänyt Marita Taavitsainen kuvailee elämäänsä vuoristoradaksi: laulajan työ, lapsiperhearki ja diabeteksen hoito ovat haastava yhtälö. - Silti en vaihtaisi elämääni helpompaan, hän sanoo.

Tietämättömät

Suomessa on arviolta 150 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta. Keitä he ovat ja miksi he eivät tiedä? Ja miksi on tärkeää, että kakkostyypin diabetes todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

Toistuvat hypot haittaavat painonhallintaa

Useimpien ykköstyypin diabeetikkojen verensokeri laskee liian matalaksi ainakin silloin tällöin. Matalan verensokerin korjaukseen syödyistä ruuista kertyy huomaamatta paljon sokeria ja energiaa, joten niiden jatkuva käyttö hankaloittaa painonhallintaa, ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen varoittaa.

Pitkäaikaissairaiden puolestapuhujat

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Isoäidin päiväkirja

Jos isovanhemmat haluavat diabetesta sairastavan lapsensa joskus yökylään tai lomareissuille, heidän pitää opetella monenlaisia uusia asioita ja taitoja. Helena Hietaniemi piti päiväkirjaa viime kesänä, kun hänen lapsenlapsensa olivat isovanhempien luona neljä päivää ja kolme yötä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.

Vetonauloina vesijumppa ja rantakalailta 

Puijon diabetesyhdistyksessä riittää naurua ja jutunturinaa, ovathan savolaiset lupsakoita ja leikillisiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nuutinen mainitsee toiminnan vetonauloiksi rantakalaillat ja vesijumpan. Pelkkää ilonpitoa yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole, vaan yhdistys jakaa myös tietoa diabeteksesta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan diabetesasioihin alueellaan.

Pyöräilykausi jatkuu

Pyörää ei kannata viedä syksyllä varastoon. Sopivilla varusteilla pyöräilyä voi jatkaa myös talvella. Polkeminen on hyvää kuntoilua, energiaa kuluu, eikä matkakustannuksia ja päästöjä synny, joten keho, kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.