Koti Blogi Sivu 30

Sama sairaus yhdistää

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Tyypin 2 diabetes – Insuliinilla parempaan vointiin

- Jo yhden prosenttiyksikön lasku sokerihemoglobiinissa HbA1c vähentää diabeteksen aiheuttamia silmänpohja-, munuais- ja hermomuutoksia 37 prosentilla, kuolemia 21 prosentilla ja diabeetikoiden sydäninfarkteja jopa 15 prosentilla, diabeteslääkäri Markku Vähätalo luettelee. Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta keväällä tohtoriksi väitellyt Vähätalo on huomannut, että insuliinihoidon aloittamisessa kakkostyypin diabeetikoita pelottaa enemmän mahdollinen painonnousu kuin pistäminen.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Huono-osaisuus tuo lisäsairauksia

Heikko tulo- ja koulutustaso kasvattavat diabeetikon riskiä saada lisäsairauksia. Suurempi sairastavuus voi liittyä muun muassa diabeetikon elinolohin ja elämäntapoihin, mutta myös terveyspalvelujen saatavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tulo- ja koulutustason ja alaraaja-amputaatioiden yhteyksiä diabeetikoilla. Selvityksen mukaan heikko sosioekonominen asema lisää amputaatioriskiä. Huono-osaisuuteen liittyy myös kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Diabeteshoitajalla on monta roolia

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

Seuranta- ja hoitotutkimus sairastumisvaarassa oleville

TrialNet on kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja etsitään keinoja ehkäistä siihen sairastuminen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki terveet alle 46-vuotiaat, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai omalla lapsella on tyypin 1 diabetes.

Paljonko sokeria on paljon?

Ravitsemussuosituksissa kerrotaan yleensä suositellut ravintomäärät prosentteina kokonaisenergiansaannista, ja voi olla vaikea hahmottaa mitä ne tarkoittavat käytännössä. Esimerkiksi millaisesta määrästä sokeria tulee 5 tai 10 prosenttia päivän energiansaannista?

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Meidän liitto: Parakista se alkoi

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Muistoja matkan varrelta: Kun äiti ruiskuja pesi

Juha Vittaniemi sairastui diabetekseen 2-vuotiaana 50 vuotta sitten. Ensin häntä hoidettiin seitsemän viikkoa sairaalassa, ja ensimmäisinä vuosina hän sai vain yhden pistoksen pitkävaikutteista insuliinia vuorokaudessa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen verensokerimittarin. Vasta nelikymppisenä Vittaniemi oivalsi, että hänen kannattaa pitää hyvää huolta itsestään. Nyt hän sanoo, että itseään hyvin hoitava diabeetikko saattaa voida jopa paremmin kuin terve ihminen.

Potilaan ääni kuuluviin lääkkeiden hinnoittelussa

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.

Vapaus valita hoitopaikka – missä ja milloin?

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla. Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.

Sydänmerkki helpottaa ruokaostoksia

Kauppojen ruokahyllyissä on metritolkulla esimerkiksi erilaisia jugurtteja ja myslejä, eikä niiden kaikkien tuoteselosteita jaksa kukaan kahlata lävitse. Onneksi meidän kuluttajien apuna on Sydänmerkki, joka kertoo että tuote on omassa ryhmässään parempi valinta: vähäsuolaisempi, vähäsokerisempi, kuituisempi ja rasvan määrältään ja laadultaan terveydelle suotuisampi.

Tutkimus täsmentää geenitietoa ja diabeteksen hoitoa

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. - Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Järjestöväki kokoontui Tampereella: Juhlan ja päätöstenteon aika

Diabetesliitto juhli 60-vuotista taivaltaan toukokuun lopussa Tampereella. Samana viikonloppuna kokoontui ensimmäistä kertaa sääntömuutoksen jälkeen liiton kokous, joka muiden päätösasioiden lisäksi valitsi liitolle uuden johdon.

Aviopuoliso – monisairaan diabeetikon tuki ja turva

Kun diabetesta sairastava vanhus ei selviydy enää arjesta omin voimin, hän tarvitsee turvakseen muita ihmisiä huolehtimaan muun muassa lääkityksistä ja syömisistä. Apu voi löytyä myös saman katon alta. Miten arki sujuu, kun iäkkään diabeetikon omaishoitajana toimii aviopuoliso?

Elintärkeä kosketus

Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?

Katse jalkoihin – 
Haava jalassa vaatii tarkkaa hoitoa

Diabetesta sairastavien pitäisi välttää paljain jaloin kävelemistä, mutta kesällä se tahtoo unohtua. Pienet haavat ja vauriot paranevat yleensä nopeasti ja ihan kotikonstein. Jokaisen haavan hoitoon pitää kuitenkin suhtautua vakavasti, sillä joskus pieni ihovaurio voi johtaa diabeettiseen jalkahaavaan. Sen hoito on aloitettava heti ja tosissaan.

Parhaat keinot painon hallintaan

Yli puolet suomalaisista kantaa mukanaan liikaa painoa. Laihdutus helpottaa muun muassa diabeteksen hallintaa ja ehkäisee monia muita sairauksia. Tavallisin tapa laihduttaa on muuttaa ruokavaliota kevyemmäksi ja lisätä liikuntaa, mutta jos kilot eivät sillä tavalla karise, avuksi löytyy muitakin keinoja pudottaa painoa.

Yhdet vain, ja sitten lasku

Kesäterassilla ja saunan jälkeen laiturin nokassa maistuu olut, joskus ehkä liiankin hyvin… Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholin kulutus todellisuudessa on, jos tissuttelu on jäänyt lomalla päälle. Runsaalla alkoholin käytölllä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Diabeetikon on hyvä muistaa, että alkoholi voi tiputtaa verensokerin liian alas.