Kovatehoista supertreeniä harkiten
Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä.
Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.
Hyvä, paha mielihyvä
Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.
Veikko auttoi Miro-isäänsä sietämään lihapeettesta
Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.
Mummille kylään
Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.
Nuku hyvin, voit paremmin
Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.
Osku löysi rutiinit pelipäiviin
Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.
FreeStyle Libre on monelle saavuttamaton apu
Diabeteksen hoito helpottuu teknologian kehittyessä, mutta Suomessa sen hyödyntäminen näyttää riippuvan arpaonnesta tai vähintäänkin maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi FreeStyle Libre -verensokerin seurantajärjestelmän on saanut käyttöönsä vain pieni osa siitä kiinnostuneista.
Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa
Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.
Kurkistus vuoteen 2027
Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.
Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä
Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.
Ruotsissa diabeetikolla todella on valinnanvapaus
Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.
Ykkönen ja kakkonen yhtä aikaa
Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?
Diabetesliitto selvittää pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa
Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.
Tyypin 2 diabeteksen uudet lääkkeet pienentävät myös sydäntautiriskiä
Uusimmat Suomessa myytävät kakkostyypin diabeteslääkkeet ovat glukoosinpoistajia, jotka laskevat verensokeria lisäämällä sokerin imeytymistä virtsaan. Osa uusista lääkkeistä näyttäisi suojaavan myös sydäntä. Tämä on tärkeä näkökohta lääkkeen valinnassa, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat kakkostyypin diabeetikoiden yleisin lisäsairaus.
”Vaikeat hypot nujertavat minut henkisesti”
Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.
Insuliinin vaihtaminen vähensi hypoglykemioita
Lahtelainen ykköstyypin diabetesta sairastava Laura Herrala siirtyi Toujeon käyttäjäksi, jotta saisi kuriin varsinkin yölliset vakavat hypoglykemiat. Samaa tavoittelevat useimmat diabeetikot, jotka vaihtavat käyttämänsä insuliinin uusiin ylipitkävaikutteisiin insuliineihin.
Työtä täydellä sydämellä
Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.
Luja luusto torjuu murtumia
Hups, lähtivätkö jalat alta jäisellä kadulla? Diabeetikon on erityisen tärkeää suojata luustonsa murtumilta, sillä diabetes voi heikentää luustoa. Liikunta, sopiva ruokavalio ja verensokerin hyvä hoito pitävät luut vahvoina.
Ravinnon ja geenien liitto
Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Tämän vuoden alusta lainsäädäntö on edellyttänyt, että lääkärit aloittavat lääkehoitoja edullisemmilla biosimilaarivalmisteilla ja vaihtavat biologisilla lääkkeillä aloitettuja hoitoja markkinoiden sillä hetkellä edullisimpaan vertailukelpoiseen vaihtoehtoon, joka voi olla myös biosimilaari. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo kertoo, mitä tämä tarkoittaa.
Tunnetko jo D1-avaimen?
D1-avain on Diabetesliiton Yksi elämä -terveystalkoissa kehitetty oman osaamisen arviointiväline tyypin 1 diabetesta sairastaville aikuisille. D1-avaimella voit tutkia omahoidon osaamistasi ja siihen liittyviä mahdollisia tiedollisia ja taidollisia lukkoja.
Testamenttilahjoitus diabetestutkimukseen on vaikuttava lahja
Oletko tehnyt testamentin? Kun kirjaat viimeisen tahtosi, voit tehdä hyvää myös elämäsi päättymisen jälkeen, esimerkiksi tukea suomalaista diabetestutkimusta tai Diabetesliiton toimintaa.
Oikeus käyttää korkokenkiä
Ykköstyypin diabeetikot riisuivat Diabetesseura Plasman vuosikalenteria varten vaatteensa, jotta tekisivät asiansa näkyväksi. – Halusin kuvallani sanoa, että voimme elää täyttä elämää, johon mahtuu myös glamouria, korkokenkiin ja röyhelönauhaan sonnustautunut syyskuun kalenterityttö Anna-Maria Virtanen sanoo.
Osaatko mitata ja pistää oikein?
Moni asia voi mennä pieleen verensokerin mittauksessa ja insuliinin annostelussa, vaikka takana olisi jo useita diabetesvuosia. Asiantuntijan ohjeilla vältät yleisimmät virheet.
Uskomattomat uskomushoidot – mikä niissä vetoaa?
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen, mutta silti moni turvautuu myös uskomushoitoihin. Jopa joka viides suomalainen uskoo, että luontaislääkkeet ovat usein parempia kuin lääkärien määräämät lääkkeet. Mikä uskomushoidoissa vetoaa?