Nuku hyvin, voit paremmin

304
Kuva: Ilkka Uusitalo / Vastavalo

Teksti: Helena Hyvärinen

Riittävän pitkät yöunet, terveellinen ravinto ja liikunta ovat yhdessä paras tapa edistää omaa hyvinvointia ja ehkäistä kakkostyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Nukkumisen tärkeydestä kertoo myös se, että 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana.

Dosentti Henri Tuomilehdosta on tullut terveellisten elämäntapojen matkasaarnaaja, sillä liian lyhyiksi jäävät yöunet aiheuttavat isoja terveysongelmia kaikkialla maailmassa.

– Ihmisillä on osittain median vaikutuksesta sellainen käsitys, että terveelliset elämäntavat tarkoittavat säännöllistä liikkumista ja terveellistä ravintoa. Riittävän pitkien yöunien merkitys unohtuu, vaikka nukkuminen kuuluu kuvioon kolmantena tärkeänä osa-alueena, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava Tuomilehto korostaa.

Nukkuminen on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä, koska unen aikana elimistö palautuu: aivot puhdistautuvat kuona-aineista, päivän aikana tapahtuneet soluvauriot korjaantuvat ja energiavarastot täydentyvät seuraavaa päivää varten.

Kun ihminen nukkuu huonosti tai liian vähän, palautuminen ja samalla kyky sietää stressiä heikkenevät.

– Flunssat tarttuvat herkästi, sillä huonosti nukkuvalle ihmiselle on tyypillistä puolustuskyvyn heikkeneminen. Muita vaikutuksia ovat ruokahalun ja syömiskäyttäytymisen muuttuminen, sokeriaineenvaihdunnan häiriintyminen ja motivaatiotason laskeminen. Myös keskittymiskyky heikkenee, mikä altistaa työ- ja liikennetapaturmille, Tuomilehto luettelee.

Kunnollinen palautuminen on edellytys työssä ja arjessa jaksamiselle: energisyydelle.

– Unitutkijana väitän, että hyvinvointi lähtee nukkumisesta. Jos se on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, Tuomilehto sanoo.

Univaje muistuttaa krapulaa

Liian lyhyiksi jäävien yöunien ja erilaisten unihäiriöiden taustalta löytyy elämäntyylissämme tapahtunut muutos. Olemassaoloamme määrittää suorituskeskeisyys. Kun aika ei tahdo riittää kaikkeen tekemiseen, unesta nipistetään muutama tunti pois.

– Ilmiö on tuttu kaikkialla maailmassa. Me suomalaiset nukumme keskimäärin seitsemän tuntia tai ainakin luulemme niin. Todellinen unen määrä on kuitenkin usein vähemmän kuin kuvittelemme, Tuomilehto sanoo.

Paras nukkumaanmenoaika on elimistön hormonitoiminnasta johtuen kello 22 ja 23 välillä. Aamulla olisi hyvä herätä aina samaan aikaan.

– Moni valvoo iltaisin television tai netin ääressä myöhään ja yrittää paikata univajettaan viikonloppuisin. Jos viitenä päivänä nukkuu liian vähän, palautuminen ei korjaannu kahdessa päivässä, Tuomilehto sanoo.

– Unitutkijana väitän, että hyvinvointi lähtee nukkumisesta. Jos se on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, dosentti Henri Tuomilehto sanoo. Kuva: Jorma Rajamäki

Koska uni määrittää seuraavan päivän olotilan, liian vähän nukkuva ihminen herää aamuisin ikään kuin krapulassa ja ajautuu tahtomattaan noidankehään.

– Elimistön kylläisyyshormonipitoisuus heikkenee, ja mieli alkaa tehdä hiilihydraatteja. Tämän seurauksena paino nousee, aineenvaihdunta häiriintyy ja nukkumisen kanssa tulee ongelmia, Tuomilehto listaa.

Unenhuolto voi saada aikaan ihmeitä

Tuomilehdon vastaanotolla hoidon lähtökohtana on unihäiriön laadusta riippumatta unenhuolto. Siinä pyritään selvittämään ja tarvittaessa korjaamaan iltaan, rauhoittumiseen, nukahtamiseen ja uneen liittyviä toimintamalleja, kuten uni-valverytmiä, ravitsemusta ja liikunnan merkitystä.

– Univaikeuksista kärsivän ihmisen vireystila on yleensä aamuisin matalimmillaan ja iltaa kohden vauhti kiihtyy, kun terveellä henkilöllä tilanne on päinvastainen. Vireystilojensa ajoittumiseen jokainen pystyy vaikuttamaan omilla toimillaan. Korostan nykyään muun muassa sitä, etteivät älypuhelimen ja tietokoneen käyttö kuulu iltaan, Tuomilehto kertoo.

Yleisin syy hakeutua Tuomilehdon vastaanotolle on unettomuus, jolla tarkoitetaan sitä, että unen päästä on iltaisin vaikea saada kiinni ja aamuöisin heräillään tämän tästä.

– Tyypillistä on, että unettomuusjaksot vaihtelevat. Kun nukkuu riittävän pitkään huonosti, väsymys voittaa jossain vaiheessa, ja ihminen nukahtaa. Sitten voi seurata 1–2 viikon hyvä jakso, kunnes unihäiriö tulee takaisin. Tyypillistä myös on, että ihmisellä voi olla takanaan 10–15 huonosti nukuttua vuotta ennen kuin hän hakee apua, koska olotilaansa on alkanut pitää normaalina.

Varsinaisiin unihäiriöihin lukeutuva uniapnea on toiseksi yleisin syy hakea ”unilääkäriltä” apua tolkuttomaan väsymykseen. Vähintään 80 prosenttia tautia sairastavista ei tiedä sairastavansa uniapneaa. Sama koskee kakkostyypin diabeetikkoja. Todennäköistä on, että kolme neljästä kakkostyypin diabeetikosta potee uniapneaa, mutta useimmat edelleen tietämättään.

– Uniapneaa esiintyy kaikenikäisillä ja jopa lapsilla. Sairaus on niin yleinen, että Kansainvälinen Diabetesliitto IDF julkaisi jo kahdeksan vuotta sitten lausunnon, jonka mukaan uniapnean mahdollisuus pitää ottaa aina huomioon, kun hoidetaan diabeetikoita. Siitä huolimatta sairaus on vahvasti alidiagnosoitu.

Uniapnea koettelee sydäntä

Hoitamaton uniapnea saa verensokerin heittelemään ja panee sydämen lujille. Verenpaine voi nousta yöllä huippulukemiin, mikä lisää entisestään diabeetikon riskiä sairastua vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin.

Uniapnean oireita ovat yöllisten hengityskatkosten aiheuttama aamupäänsärky, päiväväsymys ja nukahtelu, keskittymisvaikeudet ja seksuaalisten halujen vähentyminen.

Uniapnean aiheuttaa usein nielun lihasten velttous ja kaulan ja leuan rakenne. Sairaus todetaan laitteella, joka mittaa yhden yön ajan muun muassa hengitystä, sykettä ja veren happipitoisuutta. Tutkimus voidaan tehdä yksityisellä lääkäriasemalla tai julkisella puolella, jolloin tarvitaan terveyskeskuslääkärin lähete. Laitteen saa kotiin yön yli lainaksi.

– Lievään uniapneaan auttaa usein kuorsauskisko. Ylipainoiselle on apua laihduttamisesta liikuntaa lisäämällä ja ruokavalion muuttamisesta aiempaa terveellisempään suuntaan. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan ylipainehengityshoidolla, jossa käytetään nukkuessa maskista, letkusta ja kompressorista koostuvaa CPAP-laitetta, Tuomilehto kertoo.

Laite puhaltaa kevyesti paineistettua ilmaa nieluun ja auttaa pitämään sen avoimena lihasten rentoutumisesta huolimatta.

– Terveellisten elämäntapojen omaksuminen on oleellinen osa hoidon kokonaisuutta myös keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa, ja useimpien potilaiden arjessa jaksaminen paranee radikaalisti.

Tuomilehto tietää, mistä puhuu, sillä terveellisten elämäntapojen hyödyllinen vaikutus uniapnean hoidossa todettiin ensimmäisenä hänen johtamassaan tutkimuksessa. Tuloksissa korostui painonpudotuksen hyödyt ylipainoisten uniapneapotilaiden hoidossa. Tutkimuksen seurauksena uniapnean käytännön hoitosuosituksia muutettiin eri puolella maailmaa.

Unihäiriöt ovat hoidettavissa

Yksittäisellä ihmisellä voi olla useampi unihäiriö samaan aikaan. Unihäiriöiden tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ihminen ei usein tiedä, että hänellä on korjattavissa oleva ongelma. Yksi syy tähän on se, että moni suomalainen asuu yksin. Esimerkiksi uniapneaan liittyvä kuorsaus ja hengityskatkokset havahduttavat usein ensimmäisenä kumppanin.

Unihäiriöiden löytymistä vaikeuttaa Tuomilehdon mukaan myös se, että lääkärit unohtavat usein kysyä potilaaltaan nukkumisesta.

– Unihäiriöpotilas ei ole lääkärin kannalta mukava potilas, koska lääkäri kokee olevansa tietojensa suhteen huteralla pohjalla. Suomalainen lääkärikoulutus on unihäiriöiden tunnistamista ja hoitoa koskien edelleen puutteellinen. Väitän, että moni univaikeuksista kärsivä potilas tietää unihäiriöistä enemmän kuin lääkäri, eurooppalaisen unilääketieteen pätevyyden hankkinut Tuomilehto sanoo.

Syyn etsiminen unitutkimuksella ja hoitoon hakeutuminen on Tuomilehdosta halpa henkivakuutus, jos kakkostyypin diabeetikko epäilee, että hänellä saattaa olla uniapnea tai nukkuminen ei muuten suju.

– Unihäiriöt ovat usein hoidettavissa. Niiden tunnistaminen ja hoitaminen on tehokas keino parantaa arkista hyvinvointia, vähentää onnettomuusriskiä ja ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.

 


Monenlaisia nukkujia

Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä, ja yli 300 000 kansalaista käyttää säännöllisesti unilääkkeitä.

Unentarve on yksilöllinen, mutta useimmat meistä tarvitsevat 7–9 tunnin yöunen. Myös nukkujina ihmiset ovat erilaisia: toiset nukkuvat hyvin missä vain, herkkäuniset taas heräilevät muun muassa erilaisiin ääniin. Herkkäunisuus ei ole sairaus, vaan ominaisuus.

Jos ihminen kertoo nukahtavansa jo ennen kuin saa päänsä tyynyyn, kyse ei ole välttämättä hyvistä unenlahjoista. Ihminen voi nukkua jatkuvasti liian vähän ja on siksi niin uupunut, että nukahtaa suorilta jaloilta.

 


Tuore tutkimus vahvistaa univajeen riskit

Helsingin yliopiston Sleep Team Helsinki -ryhmään kuuluvan tutkijan Vilma Ahon tuoreesta väitöskirjasta käy ilmi, että univaje saa elimistössä aikaan puolustusreaktion, ja jo lyhyt univaje saattaa aiheuttaa tulehdusta.

Tulehdus voi kroonistua, jos nukkuu jatkuvasti liian vähän. Se voi muuttua haitalliseksi matala-asteiseksi tulehdukseksi, jolla on yhteys moniin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyshäiriöihin, korkeaan kolesteroliin ja liikalihavuuteen.

Aho tutki henkilöitä, jotka nukkuivat viitenä peräkkäisenä yönä neljä tuntia.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here