Onnistuuko insuliinihoito sairaalassa?
Olavi Ropponen huomasi viime keväänä, ettei diabetesta välttämättä osata sairaalassa ottaa huomioon oikealla tavalla. Hän joutui vaatimaan henkilökunnalta sopivia insuliiniannoksia. Kyseisellä osastolla oli hyvin jäykät ohjeet siitä, miten potilaiden insuliinihoito toteutetaan.
Vaarana valtimotukos
Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava.
- Arviolta 70 prosenttia HYKS:n verisuonikirurgian klinikan potilaista on diabeetikkoja, verisuonikirirgi Pirkka Vikatmaa kertoo.
Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin
Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.
Mitä jaloillesi kuuluu?
Jalat kannattaa tarkistaa joka päivä, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa. Pienestä naarmusta, rakosta tai halkeamasta voi kehittyä jalkahaava, jonka seuraukset voivat olla vakavia. Tarkistamisen lisäksi jalkojen säännölliseen omahoitoon kuuluvat pesu, kuivaus, kynsien lyhentäminen ja tarvittaessa rasvaus.
Jalkaterät liikkeelle
Jalkojen ongelmat eivät ole vain iäkkäiden diabeetikoiden riesa, vaan hermovaurioita ja sidekudoksen sokeristumisesta aiheutuvaa lihasten ja jänteiden jäykkyyttä voi esiintyä jo hyvin nuorilla diabeetikoilla. Jalkavaivojen ehkäisy kannattaa aloittaa tältä istumalta, sillä se on kuin laittaisi kolikoita säästöpossuun.
Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas
Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.
Kypsynyt kansantaiteilija
Mikko Alatalo on lopettelemassa levytysuraansa, mutta keikkailu jatkuu. Pian hän jättää myös eduskunnan: neljän kauden kansanedustaja on päättänyt, ettei osallistu enää seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Pätkäliikunnastakin on hyötyä terveydelle
Uusin tutkimusnäyttö osoittaa, että liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen myös silloin, kun fyysinen aktiivisuus tai liikunta koostuu vain pari minuuttia kestävistä matalatehoisista jaksoista. Diabeteksen ja sokeriaineenvaihdunnan näkökulmasta tärkeää on sellainen fyysinen aktiivisuus, jossa tarvitaan kaikkia suuria lihasryhmiä.
Iho-oireita sensorista
Verensokeria jatkuvasti mittaavista glukoosisensoreista on diabeetikoille paljon apua, mutta ongelmaksi ovat tulleet niissä käytetyt liima-aineet. Ne aiheuttavat joillekin iho-ongelmia, jotka voivat pahimmillaan äityä sellaisiksi, että laitteen käytöstä täytyy luopua. Anne arvioi sensoroinnin hyödyt suuremmiksi kuin haitat, vaikka sensori jättää häneen ihoonsa pitkäksi aikaa punaisen läikän.
Pimp my hoitovälineet!
Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.
Marjalla on kakkostyypin diabetes ykköstyypin oireilla
Kun Marja Tuovisella todettiin kakkostyypin diabetes 36-vuotiaana, monet hänen tuttavansa ihmettelivät miten niin hoikka ihminen voi sairastua tähän diabetestyyppiin. Marja on itsekin ollut hämillään, sillä hänen mielestään hänen diabeteksensa muistuttaa paljon ykköstyypin diabetesta.
Pietari satsaa diabeteksen hoitoon
Pietarissa on suurin piirtein saman verran asukkaita kuin koko Suomessa. Noin 25 vuodessa diabetesta sairastavien lasten määrä on kaupungissa 15-kertaistunut, ja määrä kasvaa koko ajan. Peräti kolmannes kaupungin terveydenhoidon budjetista käytetään nykyisin diabeetikoiden hoitoon, kertoo Marina Shipulina.
Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa
Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.
Oma terveys unohtui valmentajan työssä
EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.
Vähennä hiilareita maltilla
Vähän tavallista niukempi hiilihydraattien käyttö voi tuoda yksilöllisesti hyötyjä diabeteksen hoitoon, mutta määrän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös hiilihydraattien laatuun. Terveellisintä on suosia täysjyväviljaa ja kasviksia. Vanha, tuttu lautasmalli toimii hyvin myös hiilihydraattien määrän säätelyssä.
Kortisoni & diabetes – yhdistelmä joka vaatii seurantaa
Glukokortikoidilääkitys nostaa verensokeria. Se voi vaikeuttaa tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen diabetesta sairastamattomilla. Kuukausia kestävät, isoannoksiset kortisonikuurit johtavat myös painon nousuun.
Mitä vikaa käsissä?
Jäätynyt olkapää, ahtautunut rannekanava, paksuuntunut kämmenkalvo ja muut käsi- ja olkavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muilla. Kun verensokeri on pitkään koholla, glukoosia tarttuu sidekudosten valkuaisiin, kuten kollageeniin, ja nivelkapselit ja jännetupet alkavat paksuuntua ja jäykistyä. Vaivojen ilmaantumiseen vaikuttavat myös perinnöllinen alttius ja käsiä rasittava työ.
Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?
Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.
Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle
Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa.
Diabeteksen hyvä hoito säästää miljardeja
Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.
Kansallinen FinTerveys 2017 -tutkimus – hyviä ja huonoja uutisia
Suomalaisten kolesteroliarvot ovat laskeneet ja tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet työikäisillä. Toisaalta seitsemän kymmenestä miehestä ja kuusi kymmenestä naisesta on ylipainoisia tai lihavia. Tämä käy ilmi suomalaisten terveyttä selvittäneestä FinTerveys 2017 -tutkimuksesta.
Lihominen vähentää ruskean rasvan määrää
Ruskea rasva lisää energiankulutusta, poistaa verestä haitallista kolesterolia ja parantaa veren sokeritasapainoa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella ruskean rasvan määrää kehossa voi lisätä ja sen rasvapitoisuutta alentaa. Lihominen puolestaan vähentää ruskean rasvan määrää ja lisää sen triglyseridipitoisuutta.
Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Minna Tuikka: Kaikkea ei voi mitata rahassa
Äänekoskelainen Minna Tuikka ei pelkää puolustaa tärkeitä arvoja, kuten luontoa tai hyvää diabeteksen hoitoa. Pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut aktiiviliikkuja sairastui kolmekymppisenä raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 1 diabetekseen.
Kymppi plus koulunkäynninohjaajille
Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.