Vaarana valtimotukos

707
- Viime Vuonna HYKS:n verisuonikirurgian klinikassa hoidettavista potilaista noin 70 prosenttia oli diabeetikoita, verisuonikirurgi Pirkka Vikatmaa kertoo. Kuvat: Annika Rauhala

Teksti: Tuija Manneri

Diabetes heikentää jalkojen verenkiertoa, mutta jalkojen säännöllinen tarkastaminen auttaa löytämään ongelmat ajoissa. Valtimotukoksia voi hoitaa pallolaajennuksilla ja ohitusleikkauksilla.

Kun hoitaja tai lääkäri pyytää vastaanotolla diabeetikkoa riisumaan kengät ja sukat, kyseessä on tärkeä tutkimus. Jalkojen väri, lämpötila, pulssi ja haavaumat kertovat siitä, miten veri jaloissa kiertää. Jalkojen säännöllinen tarkkailu voi pelastaa jopa amputaatioilta.

– Jalkojen verenkierto-ongelmat ovat diabeetikoilla selvästi yleisempiä kuin muulla väestöllä keskimäärin. Ongelma koskee sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikkoja, verisuonikirurgi Pirkka Vikatmaa HYKS:n verisuonikirurgian klinikasta kertoo.

Riskitekijöitä

Verenkierto-ongelmien todennäköisyys kasvaa, kun diabetesta sairastaa kauan. Lisäksi huono sokeritasapaino nopeuttaa ongelmien kehittymistä. Liian korkea verensokeri lisää valtimoiden kalkkeutumista ja kovettumista, mikä vähitellen voi johtaa valtimotukoksiin.

– Juuri valtimot tuovat kudoksiin hapekasta verta, Vikatmaa tarkentaa.

Diabeetikoilla tukokset painottuvat usein polven alapuolisiin valtimoihin, vaikka liian korkea verensokeri haittaa verenkiertoa muuallakin kuin jaloissa, esimerkiksi sepel-, aivo- ja suolivaltimoissa. Polven alapuoliseen verenkiertoon vaikeuksia kasaantuu erityisen paljon, koska alaraajoissa on pitkällä matkalla paljon verisuonia, joihin voi tulla vikaa.

– Valtimotukoksen riski kasvaa erityisesti, jos diabeetikko tupakoi. Tupakointi heikentää valtimoverenkiertoa, koska se aiheuttaa suonen seinämään tulehdusreaktion, supistaa suonia ja lisää veritulppien riskiä, Vikatmaa varoittaa.

Myös diabeteksen lisäsairaus neuropatia eli hermovaurio aiheuttaa ongelmia jalkojen verenkiertoon. Tuntohermojen lisäksi neuropatia vaurioittaa autonomisia hermoja, jotka sääntelevät pintaverenkiertoa.

– Silloin ihonalaiskudoksissa tapahtuu niin sanottua veren oikovirtausta valtimoista laskimoihin, minkä vuoksi ihon pintakerrokset jäävät ilman ravintorikkainta verta, Vikatmaa kuvailee.

Hälytysmerkkinä haavat

Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan Vikatmaan mukaan valitettavan usein vasta kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava. Silloin verenkierron tilanne pitäisi tutkia mahdollisimman nopeasti.

– Kun valtimot tukkeutuvat, veri ei pääse normaalisti kiertämään jaloissa, mikä aiheuttaa haavaumia. Tällaiset verenkiertohäiriön aiheuttamat iskeemiset jalkahaavat ovat vaikeammin hoidettavia kuin muut jalkahaavat.

Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava, Pirkka Vikatmaa sanoo.

Jalkahaavat voivat olla myös niin sanottuja neuropaattisia haavoja. Silloin jalkojen verenkierto toimii, mutta hermovaurio on edennyt niin pitkälle, että jalan suojatunto heikentyy, ja ihovauriot jäävät siksi helposti huomaamatta. Tavallisimmin diabeetikon jalkahaavat ovat neuroiskeemisiä haavoja, joissa yhdistyvät sekä heikko verenkierto että neuropaattiset ongelmat.

– Pienikin haava alkaa helposti suurentua, kun verenkierto on puutteellista, Vikatmaa toteaa.

Paraneminen vaikeutuu, koska haavaa ympäröivät kudokset eivät saa tarpeeksi hapekasta verta ja ravintoaineita.

Leposärkyä ja katkokävelyä

Jalkahaavojen lisäksi verenkiertohäiriöstä voi kertoa jalkojen leposärky, joka herättelee yöllä.

– Toisaalta neuropatia aiheuttaa tuntohäiriöitä, jolloin diabeetikko ei välttämättä tunne leposärkyä, eikä ehkä huomaa mahdollisia haavojakaan, Vikatmaa muistuttaa.

Diabetesvastaanotolla tunnustellaan ja tarkkaillaan jalkaterien lämpötilaa, väriä ja jalkaterän pulssia, koska verenkiertohäiriö voi aiheuttaa niihin muutoksia. Kun verenkierto heikkenee, jalkaterän pulssia ei tunnu ja iho voi muuttua kylmäksi ja kalpeaksi. Myös ihokarvoitus voi vähentyä.

– Pulssin tunnustelua varmempi tapa on kuunnella jalkaterän suonia ultaräänidopplerlaitteella. Jalasta voidaan mitata verenkiertoa myös niin sanotulla ABI-arvolla eli nilkan ja olkavarren systolisen paineen suhteella, joka saattaa kuitenkin olla diabeetikoilla virheellisen korkea. Tarvittaessa täytyykin tehdä lisätutkimuksia verisuonilaboratoriossa, jossa voidaan mitataan esimerkiksi varvaspaine ja ihon happiosapaine. Ne kertovat tarkemmin siitä, onko verenkierto riittävää jalkahaavan paranemiseksi, Vikatmaa kertoo.

Joskus myös diabeetikon jalkojen verenkiertohäiriöön liittyy niin sanottua katkokävelyä. Levossa jalat vaikuttavat olevan kunnossa, mutta kun lähtee liikkeelle, ne tuntuvatkin niin raskailta ja kivuliailta, että pitää pysähtyä.

Kipu johtuu siitä, että verenkierto ei pysty tuomaan lihaksille riittävästi verta. Lihakset eivät saa happea ja ravintoaineita, joita liikkumiseen tarvitaan.

Kun tarvitaan leikkaus

Lievää verenkiertohäiriötä voi hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.

– Diabeteslääkitystä säätämällä pyritään parantamaan sokeritasapainoa, kolesterolilääkityksellä hoidetaan veren rasvahappoja ja verenpainelääkkeillä liian korkeaa verenpainetta. Pienten verenhyytymien muodostumista voidaan myös estää lääkkeillä, esimerkiksi aspiriinilla. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja painonhallinta auttavat osaltaan hyvän verenkierron turvaamisessa, Vikatmaa neuvoo.

Pitkälle edenneitä verenkierto-ongelmia hoidetaan verisuonikirurgialla. Valtimoiden tukoksia voi avata pallolaajennuksilla tai tukokset voi kiertää ohitusleikkauksilla. Molempia leikkausmuotoja myös yhdistetään.

– Hoidettavat verisuonialueet ovat usein laajoja ja hoito täytyy räätälöidä tilanteen mukaan. Esimerkiksi johonkin osaan tehdään pallolaajennus ja johonkin toiseen kohtaan ohitusleikkaus. Jokaisen diabeetikon tilanne ja hoitoratkaisu on aina yksilöllinen.

Tilannetta kuvaa HYKS:n verisuonikirurgian klinikan viime vuoden tilasto: suonensisäisiä hoitotoimenpiteitä eli pallolaajennuksia tehtiin 2 480, avokirurgisia toimenpiteitä eli ohitusleikkauksia 1 450 ja niiden yhdistelmiä 430.

– Arviolta 70 prosenttia potilaista oli diabeetikkoja, Vikatmaa toteaa.

Ohitus vai laajennus?

Pallolaajennuksessa pienestä reiästä, esimerkiksi nivusen kautta, viedään hiuksenohuen vaijerin avulla jalan verisuonen sisään pallokatetri. Se avaa ahtaumia ja tukoksia.

– Ahtautumia ja tukoksia voidaan aukaista parin kolmen millimetrin paksuisista verisuonista ja jopa kymmenien senttimetrien matkalta. Toisaalta jos suoni leikkauksen jälkeen taas tukkeutuu yhdestäkin kohdasta, leikkauksen hyöty häviää.

– Suoneen voidaankin pallolaajennuksessa viedä lääkeaineita, jotka estävät suonta tukkeutumasta uudelleen. Suonen sisälle voidaan myös asentaa verkkomaisia tukia, stenttejä, Vikatmaa kuvailee.

Ohitusleikkauksessa jalkaan rakennetaan yleensä potilaan omasta laskimosta putki esimerkiksi polvitaipeesta jalkaterään. Putki on kuin ohituskaista, jota pitkin veri pääsee virtaamaan tukosten ohi.

– Ohitusleikkauksen avulla vaikkapa jalkaterän haavan alueelle saadaan niin paljon verta, että haava paranee, Vikatmaa selventää.

Leikkausten jälkeen hoidon tueksi tarvitaan lääkitystä. Verenkiertoa myös seurataan jatkossa säännöllisesti.

– Onnistunut ohitusleikkaus voi joskus riittää kymmeniksi vuosiksi, mutta usein valtimoihin tulee uudestaan ahtaita kohtia. Varsin tavallista on, että myöhemmin tarvitaan huolloksi esimerkiksi pallolaajennus tai ohitusleikkauksen uusiminen, Vikatmaa sanoo.

Hoidon onnistumiseen vaikuttaa paljon potilaan oma sitoutuminen hoitoon, määrättyjen lääkkeiden syöminen ja suositeltujen elämäntapamuutosten toteuttaminen –  tärkeimpinä tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen. Toistaiseksi ei vielä ole täysin varmaa tietoa siitä, milloin pallolaajennus olisi paras vaihtoehto ja milloin taas ohitusleikkaus.

– HYKS:n verisuonikirurgian yksikkö on parhaillaan mukana maailmanlaajuisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa sen selvittämiseksi. Tieto ja hoitotekniikat kehittyvät koko ajan, Viktmaa mainitsee.

Yhdestä asiasta hän on jo nyt varma.

– Jalkojen verenkierto-ongelmien parasta hoitoa on niiden ehkäiseminen.


 

    Verenkierron turva-askeleet   
  • Huolehdi hyvästä verensokeritasapainosta.
  • Jos tupakoit, lopeta se jo tänään.
  • Muista hoitaa myös veren rasvoja ja verenpainetta.
  • Liiku säännöllisesti.
  • Pyri saamaan painosi hallintaan.
  • Pidä jalkateristä huolta: käytä hyviä kenkiä ja sukkia ja vältä ihon rikkoutumista.
  • Tarkkaile jalkoja säännöllisesti.

 

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here