Diabeteksen hyvä hoito säästää miljardeja

313
Diabeteksen hyvä hoito ehkäisee ennenaikaisia eläköitymisiä. Kuva: Antti Yrjönen

Teksti: Mari Vehmanen

Selvästi suurin diabeteksesta aiheutuva kulu on diabeetikoiden ennenaikainen eläköityminen. Sairauden mahdollisimman tehokas hoitaminen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ovat yhteiskunnan kannalta järkeviä investointeja.

Tuore tutkimus tuo uutta tietoa siitä, kuinka suuret diabeteksen kustannukset Suomessa ovat ja mistä kaikesta ne muodostuvat.

– Tulokset voisi tiivistää siten, että varsinaiset hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, projektipäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta summaa.

Selkeästi suurin menoerä koostuu niin kutsutuista tuottavuuskustannuksista, eli sairauspoissaoloista sekä ennenaikaisista eläköitymisistä ja kuolemista. Ne yhdessä aiheuttavat jopa 75 prosenttia diabeteksen yhteiskunnalle aiheuttamista kuluista. Nämä välilliset kustannukset ovat myös kasvaneet selvästi nopeammin kuin hoitokulut.

Lisäksi diabeteksen lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on saatu hoitojen kehittyessä vähenemään.

– Voi siis sanoa, että jokainen diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen, alkuvaiheen tehokkaaseen hoitoon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn käytetty euro on erinomainen investointi ja tulee myöhemmin moninkertaisesti takaisin, Sari Koski sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksen positiivinen havainto on se, etteivät diabeteksen kustannukset ole nousseet yhtä jyrkästi kuin diabeetikoiden lukumäärä. Tämä kertoo, ettei diabeteksen kuluihin tarvitse suhtautua väistämättä ja holtittomasti kasvavana rahareikänä.

– Asioita on siis osattu tehdä oikein. Uskon, että esimerkiksi hienosti onnistuneet D2D- ja Dehko-ohjelmat näkyvät myönteisesti tutkimuksemme valtakunnallisissa luvuissa. Kakkostyypin diabetes todetaan entistä aikaisemmin, eivätkä diabeetikoiden keskimääräiset verensokeritasot ole enää nousseet, Sari Koski mainitsee.

Hän lisää, ettei diabeteksen varhaisen havaitsemisen hyväksi tehtyä työtä saa päästää unohtumaan. Aihetta täytyy jatkossakin pitää aktiivisesti esillä.

Lääkkeet väärä säästökohde

Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa on käytetty laajasti erilaisia tietokantoja ja tilastoja vuosilta 2002−2011. Sari Kosken mukaan tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä myös siitä, millä tavoin kustannukset ovat kehittyneet muutaman viime vuoden aikana.

– Diabeteksen hoidon resurssoinnissa ei ole tapahtunut mitään merkittävää panostusta vuoden 2011 jälkeen, hän perustelee.

Mikä on kustannustutkimuksen tärkein viesti, ja kenen erityisesti pitäisi se kuulla?

– Kyllä kaikkien päättäjiemme tulisi viimeistään nyt tiedostaa, että diabeteksen hoitokuluista tinkiminen on todella lyhytnäköistä politiikkaa ja kostautuu myöhemmin. Tämä on toki tiedetty ennenkin, mutta näyttö on nyt entistä vahvempaa, Sari Koski toteaa.

Diabeteksen välilliset tuottavuuskustannukset ovat niin massiiviset, että ne vaikuttavat koko yhteiskunnan tasolla. Kyse on joka vuosi miljardeista euroista.

Sari Kosken mukaan hoitokulujen kasvun maltillisuus saattaa kätkeä taakseen ikävän kääntöpuolen: diabeetikot eivät ehkä ole päässeet lääkärin tai hoitajan vastaanotolle niin usein kuin heidän olisi tarvinnut. Tämä taas voi näkyä sairauspoissaoloissa ja eläköitymisissä.

Koski huomauttaa, että lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osuus diabeteksen yhteiskunnalle aiheuttamista kokonaiskuluista on varsin vaatimaton.

– Esimerkiksi diabeteslääkkeiden Kela-korvausten heikentäminen kohdistuu ennen kaikkea vähätuloisiin, monisairaisiin ihmisiin. Pienistä lisämaksuista kertyy heidän kannaltaan yhteensä kestämätön summa. Ihmisillä täytyy olla keinot pitää itsestään huolta, Sari Koski sanoo.

Ennaltaehkäisy kuntien tehtäväksi

Diabeteksen hyvä hoito ehkäisee ennenaikaisia eläköitymisiä, mutta Sari Kosken mukaan myös muista toimista on apua.

– Diabeetikoiden pysymistä työelämässä on mahdollista tukea monin tavoin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi työkierto ja työn jaksottaminen saavat jaksamaan työssä.

Sote-uudistusta valmisteleville virkamiehille ja poliitikoille kustannustutkimus sisältää paljon tärkeää tietoa. Ensinnäkin maakuntien ja kuntien pitäisi Sari Kosken mielestä löytää yhdessä keinoja edistää terveitä elintapoja ja ehkäistä näin tyypin 2 diabetesta.

Hänen mukaansa kunnille jää edelleen runsaasti keinoja vaikuttaa asukkaiden päivittäisiin tottumuksiin sen jälkeen, kun terveydenhuolto on sote-uudistuksessa siirtynyt maakuntien vastuulle.

– Kuntapäättäjillä on nyt erinomainen tilaisuus keskittyä esimerkiksi päivähoidon, koulujen ja liikuntapaikkojen kehittämiseen. Kaikki nämä vaikuttavat merkittävästi eri-ikäisten kuntalaisten terveyteen. Itse asiassa kuntien kannattaisi erityisesti profiloitua terveyden edistämiseen.

Sari Kosken mukaan kustannustutkimuksen tulokset puoltavat tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittämistä osaamiskeskuksiin ja verkostoihin. Lisäksi tutkimus paljastaa, että diabeteksen kustannuksissa on merkittäviä eroja eri puolilla maata.

– Hoito ei ole kaikkialla Suomessa riittävän hyvää niillä tyypin 2 diabeetikoilla, joilla on jo lisäsairauksia. Heidän aiheuttamansa kulut nousevat hurjaa vauhtia, Sari Koski mainitsee.

Hänen mukaansa tutkimuksen keskeinen viesti on kaikesta huolimatta toiveikas.

– Vaikka diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat isot, niitä on mahdollista hillitä hyvän hoidon avulla. Samalla kohenee myös diabeetikoiden elämänlaatu.


 

Lisäsairaudet tarkasteluun

Tohtorikoulutettava Olli Kurkela Tampereen yliopistosta vahvistaa, että kustannustutkimuksen tulokset kertovat diabeteksen ehkäisyn, varhaisen havaitsemisen ja alkuvaiheen hyvän hoidon tärkeydestä.

– Nämä keinot on todettu tehokkaiksi erityisesti diabeteksen lisäsairauksien välttämisessä. Niillä on varmasti vaikutusta myös varhaisiin eläköitymisiin ja muihin tuottavuuskustannuksiin, mutta syy-yhteyksien selvittäminen rekisteriaineistoista ei ole aivan yksinkertaista.

Olli Kurkelan mukaan monipuolisessa aineistossa riittää vielä paljon tutkittavaa. Seuraavaksi ryhmä alkaa muun muassa käydä tarkemmin läpi, mistä kaikesta diabeteksen merkittävimpien lisäsairauksien aiheuttamat isot kustannukset muodostuvat.

– Lisäksi eri sairaanhoitopiirien välisiä kustannuseroja on syytä tutkia tarkemmin Päätöksentekijöitä kiinnostavat usein ennen kaikkea lääkkeiden ja palveluiden käytön välittömät kulut, mutta tuottavuuskustannusten tarkastelu tuo aiheeseen tärkeää yhteiskunnallista näkökulmaa.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here