Koti Blogi Sivu 24

Vertaistukea vuorokauden ympäri

Facebookissa Ykköstyypin diabetes aikuiset -ryhmä on vajaassa kahdessa vuodessa kasvanut aktiiviseksi diabeetikoiden kokoontumispaikaksi. Ryhmässä on jo yli 700 jäsentä. Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta kuka tahansa ykköstyypin diabeetikko voi anoa ryhmän jäsenyyttä. Ryhmässä käydyt keskustelut näkyvät vain ryhmän jäsenille.

Vertaistuen voimalla

Tuhannet diabeetikot ja heidän läheisensä tukevat toisiaan mitä erilaisimmin tavoin: nettiryhmissä, perhekerhoissa, nuorten klubeissa tai ihan kahden kesken. Kuusi vertaisryhmissä aktiivisesti toimivaa naista kertoo omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan siitä, millainen merkitys vertaistuella on diabeetikon arjessa.

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä. - Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee. Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.

Pistoslääkityksellä parempi lukunäkö

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet. Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Punkkarilaulaja Kari Aalto: Diabetes on asennekysymys

Pertti Kurikan Nimipäivät edustaa Suomea tänä vuonna euroviisuissa kappaleella Aina mun pitää. Sen innoittamina kaivoimme arkistoistamme yhtyeen laulajan Kari Aallon haastattelun, joka julkaistiin Diabetes-lehdessä 1/2014. Aalto sanoo, että sekä diabeteksen hoidossa että musiikissa ratkaisee oikea asenne: siitä ei ainakaan lauantaina ollut puutetta.

Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?

Vauvatoiveesta totta?

Tyypin 1 diabetes saattaa vaikuttaa niin naisten kuin miestenkin hedelmällisyyteen monen eri mekanismin kautta. Tiedossa ei ole, johtuuko diabeetikoiden suhteellisen pieni perhekoko siitä, että lapsia ei ole tullut niin monta kuin on toivottu, vai siitä, että pariskunnat ovat halunneet rajoittaa lapsilukua.

Lapsen sairastuminen muutti elämän

Lapsen vaikeahoitoinen diabetes muutti Parosen perheen elämän. Vanhemmat ovat joutuneet olemaan joskus jopa poissa työstä lapsen sairauden takia. Tämä on vaikuttanut muun muassa perheen talouteen, ja myös parisuhteen hoito on jäänyt taka-alalle.

Diabetesliitto tarvitsee lisää jäseniä

Seinäjoen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tall sanoo, että Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten väen pitäisi tehdä enemmän liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi. Hän kysyy, vastaako Diabetesliiton palveluvalikoima nykyajan vaatimuksia.

Piste tupakoinnille

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa: joka neljännen miehen erektiohäiriö paranee, maku- ja hajuaisti alkavat parantua muutaman päivän sisällä lopettamisesta, yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukaudessa, keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 2–3 kuukaudessa ja sepelvaltimotaudin riski puolittuu vuodessa. – Lopettaisitko jo tänään?

Maltilla makeaa

Runsasta sokerin syöntiä kannattaa välttää, mutta kaikesta makeasta ei tarvitse luopua. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan on olemassa vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että runsas sokerin käyttö sinänsä olisi yhteydessä huonoon terveyteen. Tiettyjen sokeroitujen elintarvikkeiden käytöllä ja terveysriskeillä on sen sijaan vahvempi yhteys.

Turvaa vakuutuksesta – mutta millä ehdoin?

Diabetes ei ole este vakuutusten saamiselle, mutta hoitotasapaino ja lisäsairaudet vaikuttavat vakuutusten hintoihin ja korvauksiin. Vakuutusyhtiöiden perusperiaatteet poikkeavat vain vähän toisistaan, erilaisten vakuutusten yksityiskohdissa on enemmän eroja.

Kuka voi olla terveesti pullukka?

Tutkijat ovat huomanneet, että joissakin olosuhteissa ja tilanteissa ylipainoisten ennenaikainen kuolleisuus näyttäisi olevan pienempää kuin normaalipainoisten. Ilmiötä kutsutaan lihavuusparadoksi, sillä ylipainon tiedetään varmuudella altistavan monille sairauksille. Professori Aila Rissasen mukaan ainakin osan ilmiöstä selittävät hyvät geenit ja runsas liikunta, mutta onko ilmiön takana muutakin?

Rokotetutkimus kaipaa rahoittajia

Professori Heikki Hyöty sanoo, että tyypin 1 diabeteksen rokotteen resepti on tavallaan jo tiedossa. Rokote toimii hiirillä, mutta se pitäisi testata myös ihmisillä, jotta tiedetään ehkäiseekö se diabetesta myös heillä. Rokotetta ei ole päästy vielä testaamaan, koska kliininen tutkimus on hyvin kallista, ja rahoitus on yhä auki. Houkuttimena toimii se, että toimiva rokote leikkaisi yhteiskunnan terveysmenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Insuliinipumppu tutuksi ilman yötyötä

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.

Insuliinipumppu vai ei?

Monet pumppuhoitoon siirtyneet eivät vaihtaisi enää mistään hinnasta pistoshoitoon: elämä on pumppuhoidossa vapaampaa ja yleensä hoitotasapainokin paranee. Ihan kaikki eivät insuliinipumpusta kuitenkaan innostu. Laite voi haitata harrastamista, se voi olla hankala piilottaa vaatteisiin ja lisäksi pumppuhoito vaatii tavallistakin tarkempaa verensokerin seurantaa. Pumppuhoidon plussia ja miinuksia listaavat nykyiset ja entiset pumpun käyttäjät ja hoidon ammattilaiset.

Aikamoinen lauma

Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.

Hoitosuunnitelma kirkastaa tavoitteet

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?

Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn? Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.

Saako insuliinia kaikissa tilanteissa?

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?

Hoitovaikutus näkyy aivoissakin

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta. Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.

Myönteisyys motivoi

Elämäntapaohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, innostuuko ohjattava muuttamaan elämäntapojaan. Elämäntapaohjaus voi vahvistaa myönteisiä tunteita ja ohjattavan uskoa oman elämänsä hallintaan tai se voi lisätä hänen syyllisyyden tunteitaan ja elämäntapa-asioiden vastenmielisyyttä.

Paineet pienemmiksi

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Pirkanmaa tarttuu hoidon hajanaisuuteen

Pirkanmaalla huomattiin, että diabeetikot eivät aina tiedä, mistä he saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Edes ammattilaisille ei ole aina selvää, miten diabeetikon hoito jatkuu vaikka sairaalajakson jälkeen kotikunnassa, sanoo osastonylilääkäri Saara Metso.

Juhliva ja uudistuva kansalaisliike

Diabetesliitto aloitti toimintansa 60 vuotta sitten, kun insuliinin huima hinnannousu oli herättänyt järjestäytymisen tarpeen: tuohon aikaan diabeetikot maksoivat itse insuliininsa. Noista ajoista terveydenhuolto ja diabeteksen hoito ovat kehittyneet huimasti, mutta uusia haasteita on nytkin näköpiirissä. Diabetesliitto haluaa jatkossakin koota diabeetikot yhteen ja vaikuttaa ja tuoda diabeetikoiden äänen esiin yhteiskunnassa.