Koti Blogi Sivu 24

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Tunteet lihottavat

- Vatsan nälkä on energiavajeen täyttämistä, suun nälkä on tavan vuoksi syömistä tai herkuttelua, tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen sanoo. Hän korostaa, että lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tutkimalla tunteitaan.

Solukorvaushoitoja testataan ensimmäistä kertaa ihmisillä

Solukorvaushoito voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeä keino korjata tyypin 1 diabetesta sairastavan insuliininpuutos. Ensimmäiset potilaskokeet kantasoluista erilaistetuilla soluilla ovat alkaneet Yhdysvalloissa. – Tavoite on saada diabeetikon elimistöön soluja, jotka erittävät insuliinia säädellysti oikein, professori Timo Otonkoski kiteyttää solukorvaushoidon.

Keinohaima keventäisi kuormitusta

Moni ykköstyypin diabeetikko haaveilee laitteesta, joka vapauttaisi verensokerin mittaamisesta, hiilihydraattien laskemisesta ja insuliiniannosten arvioimisesta. Ensimmäiset keinohaimat ovat olleet testikäytössä, mutta niiden toimintavarmuudessa on vielä paljon kehitettävää. Professori Jorma Lahtela suhtautuu toiveikkaasti keinohaimojen kehitykseen, mutta hän uskoo, että menee vielä muutama vuosi ennen kuin ne ovat yleisessä käytössä.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Tiesitkö tätä diabeteksesta?

Diabeteksen tyyppisestä sairaudesta on löydetty maininta jo 1500-luvulla ennen ajanlaskun alkua ilmestyneestä egyptiläisestä papyruksesta. 600-luvulla intialaisessa Veda-kirjallisuudessa kerrottiin, että paljon riisiä, vehnäjauhoa ja sokeria syövillä rikkailla ihmisillä esiintyi diabetesta. Listasimme monta muutakin kiinnostavaa faktaa diabeteksen ja sen hoidon historiasta.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Parasta ykköstyyppiä

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Diabetesliiton tarina 40-luvulta tähän päivään

Sokeritautisten Yhdistys perustettiin vuonna 1948 ja Sokeritautisten Liitto vuonna 1955: sysäyksenä järjestäytymiseen oli insuliinin kalleus. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, niin myös Diabetesliitto nimeä myöten. Historiakatsauksemme avulla pääset tutustumaan Diabetesliiton vaiheisiin 40-luvulta tähän päivään.

”Diabetesyhteisöllä on voimaa vaikuttaa”

Diabetesliitto on osallistunut tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. Liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että vaikuttamistyötä tehdään myös vaalien välillä ja kaikilla muillakin tasoilla kuin valtakunnan politiikassa. Jokainen meistä voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Muistoja matkan varrelta: Makeutusjauheella talous kuntoon

Diabetesliiton 60-vuotiselta taipaleelta löytyy monta luottamushenkilöä mielenkiintoisine tarinoineen. Yksi heistä on Juhani Haapakoski, joka toimi luottamustehtävissä Raahen seudun diabetesyhdistyksessä ja Diabetesliiton liittohallituksessa yhteensä 35 vuotta. Mutta mitä tekemistä makeutusjauheella on tämän asian kanssa?

Nuorten näköistä toimintaa

Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille. – Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.

Minustako kokemuskouluttaja?

Kokemuskouluttajat kertovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja jo työelämässä oleville ammattilaisille siitä, mitä kaikkea pitkäaikaissairaus tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. He voivat toimia myös opetuspotilaina. Muhoslaista Martti Kiviharjua motivoi kokemuskouluttajana ennen kaikkea se ilo, joka syntyy oman tarinan jakamisesta.

Vireä kuusikymppinen on ketterä netissäkin

Kypsään ikään ehtinyt järjestömme on ketterä verkossakin, ja samaa voi sanoa myös jäsenistöstämme. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoille suunnatulle verkkokurssille on osallistunut kahdeksankymppisiäkin. Tietenkin meillä on tarjontaa myös nuorille ja työikäisille: esimerkiksi nuortenlehti Inspis ilmestyy verkossa, ja luet juuri Diabetes-verkkolehteä. Meidät tapaa myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa…