Paineet tavoitetasolle
Verenpaineen tavoitetaso riippuu muista riskitekijöistä. Lääkkeitä on syytä käyttää ohjeen mukaan, ilman taukoja, sanoo professori Päivi Korhonen. Nykyisin kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja seuranta perustuu kotona tehtyihin mittauksiin.
Liikunnan iloa etsimässä
Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.
Ei ainoastaan lääkkeillä
Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.
Sairastuminen toi mukanaan häpeän ja syyllisyyden
Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.
Oma terveys unohtui valmentajan työssä
EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.
Sopivasti lihava
Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.
Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta
Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.
Pontus Jäntti opastaa liikkumaan
Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.
Jari Lindström otti uuden suunnan elämässään
Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.
Huolla muistiasi viimeistään keski-iässä
Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille.
Sanatyöläinen Taina West: Rakastan sanaa diabetes
Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.
Kuinka voin suojella munuaisiani?
Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes.
Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.
Onnistunut painonpudotus on aivotyötä
Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä.
- Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.
Kaikki valveillaoloajan liikkumattomuus on haitallista
Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.
Yksi elämä tavoittelee terveempää Suomea
Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi.
Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?
Tietämättömät
Suomessa on arviolta 150 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta. Keitä he ovat ja miksi he eivät tiedä? Ja miksi on tärkeää, että kakkostyypin diabetes todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?
Matti Uusituvan elämäntehtävä on ollut terveyden edistäminen
Professori Matti Uusitupa palkittiin vastikään pitkäaikaisesta työstään terveyden edistäjänä. Hän on yksi kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoitamme ja ansioitunut muun muassa tyypin 2 diabeteksen perusmekanismien tutkimuksessa. Mitä hän itse ajattelee kaikesta tästä?
Koko kansan sairaus
Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.
Lihomisen lainalaisuudet kiehtovat
Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.
Piste tupakoinnille
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa: joka neljännen miehen erektiohäiriö paranee, maku- ja hajuaisti alkavat parantua muutaman päivän sisällä lopettamisesta, yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukaudessa, keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 2–3 kuukaudessa ja sepelvaltimotaudin riski puolittuu vuodessa. – Lopettaisitko jo tänään?
Ei kiitos kihtiä!
Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.
Vihdoinkin homma hoidossa
Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.
Hyvä hoito on tahdon asia
Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.