Elämäntavat

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.

Moni tyypin 2 diabeetikko empii turhaan insuliinihoidon aloittamista. Hyvin suunniteltu hoito parantaa nopeasti verensokeritasoa ja kohentaa vointia ja mielialaa. Jotta insuliinihoito ei nostaisi painoa, on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalioon ja syödä kevyemmin kuin aikaisemmin.

- Jos kolesterolilääkkeinä tunnetut statiinit tulisivat nyt uutuuksina markkinoille ja niitä kutsuttaisiin sydänlääkkeiksi, ihmiset tappelisivat siitä, kuka niitä saa, arvioi sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg. Statiini ohjaa kolesterolia oikeaan paikkaan, pois ahtauttamasta suonia.

Verenpaineen tavoitetaso riippuu muista riskitekijöistä. Lääkkeitä on syytä käyttää ohjeen mukaan, ilman taukoja, sanoo professori Päivi Korhonen. Nykyisin kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja seuranta perustuu kotona tehtyihin mittauksiin.

Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.

Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.

Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.

EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.

Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.

Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.

Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.

Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.

Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä. - Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.