Teksti: Irma Heiskanen-Haarala
– Jos kolesterolilääkkeinä tunnetut statiinit tulisivat nyt uutuuksina markkinoille ja niitä kutsuttaisiin sydänlääkkeiksi, ihmiset tappelisivat siitä, kuka niitä saa, arvioi sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg.
Valtimoille on vaaraksi, jos veren kokonaiskolesterolipitoisuus, LDL-kolesterolipitoisuus tai triglyseridipitoisuus on suuri tai HDL-kolesterolipitoisuus pieni.
Tällaisia poikkeavia veren rasva-arvoja kutsutaan dyslipidemioiksi, ja niiden hoito perustuu terveelliseen ruokavalioon ja elintapoihin sekä lääkkeisiin, joista statiinit ovat ylivoimainen ykkönen.
– Statiinit ovat tehokkaita sekä kolesterolin alentamisessa että valtimotautien ehkäisyssä, ne ovat halpoja, ja niillä on vähän sivuvaikutuksia, Timo Strandberg luettelee.
Jo ensimmäinen statiinitutkimus 25 vuotta sitten osoitti, että valtimotautipotilaiden kokonaiskuolleisuus väheni lääkkeen ansiosta 30 prosenttia.
Kolesteroli pois pahanteosta
Diabeetikoilla valtimotautiriski on suuri, ja riskitekijät vaikuttavat heidän ennusteeseensa. Siksi veren rasva-arvoja normalisoivat statiinit ovat peruslääkkeitä diabeteksen hoidossa.
– Statiini vähentää kolesterolin tuotantoa maksassa. Kun maksa kuitenkin tarvitsee kolesterolia, maksasolut keräävät sitä verenkierrosta, missä se on pahanteossa, aiheuttamassa tulehdusta ja ahtaumia verisuoniin. Statiini ohjaa kolesterolia oikeaan paikkaan, pahantekijöitä pois kaduilta ja laittaa ne tuottaviin töihin, Strandberg kuvailee.
Lihaskivut ovat yleisin statiinien haittavaikutus, ja niitä tulee 5–10 prosentille lääkkeen käyttäjistä. Erityisesti simvastatiini suurella annoksella voi altistaa lihasoireille.
Jos lihaskivut ovat hankalia, on parempi pohtia statiinilääkityksen muuttamista kuin aloittaa jatkuva kipulääkitys. Koska eri syistä johtuvat lihasoireet ovat tavallisia, kannattaa selvittää, onko syynä varmasti kolesterolilääke.
Joskus tauon pitäminen tai valmisteen vaihtaminen auttaa. Statiini voidaan myös yhdistää etsetimibi-lääkkeeseen, jolloin statiiniannosta pystytään pienentämään. Yksinään etsetimibi ei ole kovin tehokas.
Hyödyt voittavat haitat
Statiinihoito lisää jonkin verran riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Näin voi tapahtua etenkin, kun sokeriarvot ovat jo koholla tai lääkkeen käyttäjällä on metabolinen oireyhtymä – poikkeavien rasva-arvojen lisäksi korkea verenpaine, keskivartalolihavuutta ja heikentynyt sokerinsieto. Siis heillä, joilla diabeteksen puhkeamisen riski on muutenkin suuri.
Satunnaistetuissa tutkimuksissa kakkostyypin diabetes ilmaantui 9–12 prosenttia useammalle statiinihoitoa käyttävistä kuin lumelääkettä saaneista. Mitä suurempaa statiiniannosta käytettiin, sitä isompi riski oli sairastua diabetekseen. Eri statiineja vertailtaessa pravastatiinia käyttäneiden diabetesriski kasvoi vähiten.
Seurantatutkimuksissa statiinihoidon on havaittu lisäävän diabetesriskiä 20–50 prosenttia. Silti tutkijat korostavat, että statiinihoidon hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Valtimotaudin, infarktin ja kuoleman riski pienenee statiinihoidon ansiosta diabeetikoilla samalla tavalla kuin muillakin, eikä statiini huononna diabeteksen hoitotasapainoa.
– Lääkkeellä pyritään valtimotautien ehkäisemiseen. Kolesterolin alentaminen on vain välitavoite, Strandberg muistuttaa.
Kolesterolilääke ei suojaa ruokavalion vaikutuksilta
Statiinihoitoon voi liittyä painonnousua. Ei tiedetä, johtuuko se lääkkeen vaikutuksesta ruokahaluun tai energian varastointiin, vai tuleeko ruokavalion ja painon tarkkailusta helpommin luistettua, kun käyttää lipidilääkettä.
– Kolesterolilääke ei suojaa epäterveellisen ruokavalion vaikutuksilta. Elintapaohjeet ja lääke eivät ole vaihtoehtoja, vaan molempia tarvitaan, Strandberg korostaa.
Valtimotaudit
Valtimotauteja ovat sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, alaraajojen tukkiva valtimotauti ja aortan valtimokovettumatauti.
Riski vaikuttaa tavoitteisiin
Perusterveen aikuisen plasman kokonaiskolesterolin tulisi pysyä alle viidessä ja LDL-kolesterolipitoisuuden alle kolmessa millimoolissa litraa kohti.
Diabeetikolla valtimotautiriski on tavallista suurempi, ja siksi tavoitteena on päästä LDL-kolesterolipitoisuudessa alle 2,5 millimooliin litrassa. Jos diabetekseen liittyy lisäsairauksia tai muita riskitekijöitä, LDL-tavoite on vielä tiukempi: alle 1,8 millimoolia litrassa.
Statiinit yleisin lipidilääke
Statiinit estävät kolesterolin muodostumista maksassa. Suomessa on käytössä kuusi statiineihin luettavaa lääkeainetta: atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, simvastatiini ja rosuvastatiini. Muita veren rasva-arvoja hoitavia lipidilääkkeitä käytetään statiinien rinnalla tai vaihtoehtona.
Etsetimibi estää kolesterolin imeytymistä ja vaikuttaa erityisesti plasman LDL-kolesterolipitoisuuteen. Sitä käytetään yleensä yhdessä statiinin kanssa.
Fibraatit ovat vaihtoehto statiineille erityistapauksissa, kun plasman triglyseridipitoisuus on suuri ja HDL-kolesterolipitoisuus pieni.
Resiinejä käytetään yhdessä statiinien kanssa tai silloin, kun statiinit tai etsetimibi eivät sovi. Nämä lääkeaineet alentavat plasman LDL-kolesterolipitoisuutta.
PCSK9-molekyylin estäjät evolokumabi ja alirokumabi ovat kerran tai kahdesti kuukaudessa pistettäviä biologisia lääkkeitä, jotka pienentävät plasman LDL-kolesterolipitoisuutta erittäin tehokkaasti estämällä LDL-reseptorien hajoamista. Nämä ovat uusia, kalliita lääkkeitä, joita toistaiseksi saavat vain suuressa sairastumisvaarassa olevat.
Kauraa, kalaa ja kasviöljyjä
Kasvistanoleita ja kasvisteroleita sisältävät kasviöljyt, levitteet ja juomat auttavat alentamaan veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Ne soveltuvat myös tehostamaan statiini- tai etsetimibihoitoa.
Samoin kauran ja ohran sisältämän beetaglukaanin säännöllinen käyttö alentaa veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta.
Kalaöljyjä kannattaa nauttia suoraan kalaruuista mieluummin kuin ravintolisinä.
Elintarvikkeena ja ravintolisänä saatavaa punariisiä ei suositella. Se sisältää statiinin kaltaisia yhdisteitä, joiden määrä saattaa vaihdella. Mukana voi olla haitallisia aineita.