Teksti: Virve Järvinen
Mitä mieli edellä, sitä keho perässä. Myönteinen suhtautuminen omaan kehoon näkyy hyvällä tavalla painossa.
Hirveä läski! Hyi olkoon näitä mahamakkaroita ja roikkuvia alleja! Olen ällöttävä, ruma ja epäonnistunut ihminen.
Puhutko sinäkin itsellesi näin kannustavasti silloin, kun kilot eivät yrityksistäsi huolimatta kaikkoa? Et ole ainoa, joka sättii kehoaan. Suomalaisista miehistä 80 ja naisista 84 prosenttia on tyytymättömiä painoonsa ja sitä kautta elämäänsä. Valtaosa haluaisi hoikemman vartalon.
– Ulkonäkökeskeisessä maailmassa hoikkuudesta on tullut normi, jota jokaisen tulee tavoitella. Ihmisen paino on vertailukohde, jolla mittaamme hyvyyttämme ja huonouttamme – jopa onnellisuuttamme, psykologi Satu Lähteenkorva sanoo.
Lähteenkorva on toiminut Yleisradion viime vuonna lanseeraaman Vaakakapina-kampanjan psykologina. Kampanja puhuu armollisen, hitaan ja pysyvän elämäntapamuutoksen puolesta.
Myönteinen voi olla epämukavaa
Hoikan vartalon tavoittelussa kaikki keinot kitukuureista itseruoskintaan tuntuvat oikeutetuilta. Itsensä rääkkääminen, itseinho ja kehoviha ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä huonoja tapoja vaikuttaa omaan painoon, sillä ne ruokkivat häpeää ja stressiä. Ne ovat tunteita, jotka saavat ihmisen helposti syömään liikaa ja väärällä tavalla.
– Myönteisesti omaan kehoon suhtautuva ihminen saa painossaan aikaan pysyviä tuloksia. Kehoaan halveksiva ja kurittava laihduttaja saa pudottamansa kilot takaisin korkojen kera, Satu Lähteenkorva vertaa.
Kehomyönteinen ihminen suhtautuu kehoonsa hyväksyvästi. Hän ymmärtää, etteivät kilot vaikuta mitenkään hänen ihmisarvoonsa. Kehomyönteinen ihminen haluaa hyvää myös itselleen ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena. Kehomyönteisyys ei ihannoi lihavuutta, eikä estä sitä, etteikö ihminen saisi olla painoonsa tyytymätön.
– Tyytymättömyys vallitsevaan tilanteeseen on ihan hyvä lähtökohta muuttaa elintapojaan, kehoviha ei. On eri asia olla tyytymätön ylipainosta johtuvaan huonoon kuntoon kuin halveksia omaa kehoa, Lähteenkorva korostaa.
Jos oma hyvinvointi tai terveys edellyttävät kevyempää olemusta, kehomyönteinen henkilö on valmis tasapainottamaan elintapojaan.
– Kehomyönteisyys ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi tuntua mukavalta. Jos tarkoittaisi, matka kohti kevyempää olemusta jäisi monella lyhyeen, Lähteenkorva toteaa.
Hyvä poikii hyvää
Painon pudottamisessa on kyse oppimisesta, jossa opitaan uusia hyviä ja poisopitaan vanhoja huonoja tottumuksia. Oppiminen vaatii siirtymistä pois omalta mukavuusalueelta kokemusalueelle. Siihen tarvitaan myös aikaa, minkä myönteisesti kehoonsa suhtautuva ihminen ymmärtää. Hän osaa olla itselleen armollinen.
– Uusia tottumuksia opettelevan ihmisen painossa ei kuulu tapahtua kolmessa viikossa mitään. Pysyvä elintapamuutos vie hyvinkin pari vuotta.
Kehomyönteinen painonpudotus pyrkii tekemään ihmiselle kokonaisvaltaisesti hyvää. Tällöin painonpudotus on yksi hyvä asia muiden elämänlaatua ja hyvinvointia parantavien asioiden joukossa.
– Alkuun voi lähteä liikkeelle riittävästä nukkumisesta. Levännyt ja virkeä ihminen jaksaa kiinnostua liikunnasta. Liikkuva ihminen pyrkii syömään niin, että jaksaa liikkua. Näin yksi hyvä muutos poikii toisen.
Muutoksissa tulee muistaa maltti ja sitoutua kerralla vain yhteen asiaan. Säännöllisesti toistetusta, uudesta tavasta tulee rutiini noin kymmenessä viikossa.
– Kun ihminen onnistuu muuttamaan elämässään yhden asian, hän kokee pystyvyyden tunnetta. Se vahvistaa motivaatiota ja innostaa kokeilemaan toista muutosta, Satu Lähteenkorva selittää hyvää tekevää kehää.
Vaa’alle harkitusti
Vaaka ei ole kehomyönteisessä painonpudotuksessa poissuljettu seurannan väline. Sille ei välttämättä tarvitse astua päivittäin, vaan vaikkapa painoa seuraavassa terveydenhuollon yksikössä tapahtuvilla kontrollikäynneillä.
Esimerkiksi naisilla hormonaaliset seikat, juotu nesteenmäärä ja syödyn ruuan suolapitoisuus nostavat painoa hetkellisesti. Puntarille nousu väärällä hetkellä aiheuttaa käyttäjälleen usein stressiä, ja stressi vaikeuttaa painon tasapainottamista.
– Vaa’asta kannattaa luopua, jos se määrittelee sillä aamulla käyneen ihmisen päivän laadun. Jos vaa´an lukemista tulee paha mieli, ihminen tekee herkästi loppupäivän painon kannalta huonoja valintoja.
Silittele sisäisellä puheella
Vaikka paino putoaa, kehoviha ei välttämättä sammu. Hoikistunut ihminen voi nähdä itsensä edelleen ylipainoisena.
– Mieli luo kieltä ja kieli luo mieltä. Jos on vuosikausia puhunut itselle rumasti, mieli toistaa tätä puhetta, ellei sille opeteta uutta tapaa.
Uuden ajattelutavan vahvistuminen vaatii luonnollisesti paljon toistoja, ja siksi psykologi suosittelee aloittamaan hyväksyvän sisäisen puheen jo aamusta.
– Astun aamuisin alusvaatteisillani peilin eteen, silittelen vartaloni muodokkaat kohdat ja sanon itselleni, että hyväksyn itseni tällaisena, Satu Lähteenkorva havainnollistaa.
Myönteistä sisäistä puhetta kannattaa viljellä, sillä itsehyväksyntä ei ole lapsuudessa saatu, pysyvä ominaisuus. Jos se on saanut kolhuja, se on vallattava aina uudelleen. Kun mieli saa riittävästi hyväksyvää puhetta, ennen pitkää ulkonäön merkitys omassa arvomaailmassa vähenee ja ihmisen persoona alkaa saada tilaa.
– Näin vapautuu tilaa syvää mielihyvää tuottaville asioille ja elämästä tulee enemmän omannäköistä, elävää elämää. Aidot, omannäköiset ja -kokoiset askeleet ja muutokset vahvistuvat.
