Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle

1704
Lääkärin antama esidiabetes-diagnoosi sai Mari Lindrothin kiinnostumaan omasta hyvinvoinnistaan. Kuvat: Tiina Eloranta

Mari Lindroth havahtui, kun terveystarkastuksen laboratoriotulokset osoittivat esidiabeteksen merkkejä. Hän päätti osallistua Etäpalvelu Helmen järjestämään Dumppaa diabetes -elämäntapaneuvontaan.

Karkkilalaisella Mari Lindrothilla todettiin toisen raskauden aikana raskausdiabetes. Synnytyksen jälkeen verensokeriarvot laskivat normaaliin. Sitten paino lähti nousemaan, ja terveystarkastuksessa glukoosikokeen lukemat hipoivat kymmentä.

Arvot pysyivät samana, vaikka Lindroth muutti ruokavaliotaan. Lääkäri antoi esidiabetesdiagnoosin. Se sai Lindrothin huolestumaan. Jotain on tehtävä, ettei diabetes puhkea. Lääkitystä hän ei halua. 

Lindroth kävi kerran perusturvakuntayhtymä Karviaisen järjestämässä elintapaohjauksen ryhmässä, jossa hän sai itselleen hyvää tietoa esimerkiksi ruokailusta. 

Mukaan ohjattuun etävalmennukseen

Mari Lindroth valmistui vuosi sitten lähihoitajaksi ja hän ymmärsi diabeteksen vaarat paremmin. Kun perusturvakuntayhtymä Karviaisesta soitettiin ja ehdotettiin Etäpalvelu Helmen järjestämää etäryhmäohjausta, Lindroth päätti kokeilla. 

Aloitustapaamisessa elokuussa Laura Teittinen ja Leena Nieminen kertoivat verkon välityksellä valmennuksen idean, muun muassa henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman ja alkukyselyn yhteenvedon. Seuraavissa ryhmävalmennuksissa ohjaajat käsittelivät motivaatiota, liikuntaa, ruokavaliota ja painonhallintaa. 

Valmennusten aiheet olivat Mari Lindrothille tuttuja, mutta kertaus herätti ajattelemaan asioita tarkemmin.

– Minun ongelmani on kiire. Tulee haalittua työvuoroja, ja oma elämä unohtuu. Vapaapäiviä on yksi siellä, toinen täällä. Ruokakin tulee yleensä hotkittua ja joskus aamiainen jää syömättä, vuorotyötä tekevä Lindroth harmittelee.

Etävalmennuksessa liikuntaryhmät olivat Lindrothin mieleen, erityisesti pilates.

– Liikunta auttaa työssäni: se, että saan pidettyä kunnon yllä, lähihoitaja toteaa. 

Kahdestatoista etäohjauksesta kuusi on liikuntaan liittyviä. Etäliikuntaryhmät ohjaa fysioterapeutti ja pilatesohjaaja Mari Keränen, joka pystyy etänä antamaan myös yksilöllisiä ohjeita kullekin osallistujalle. Yksi etäliikuntakerta kestää kolme varttia. 

Omaa rauhaa ja vertaistukea

Perheelliselle oman rauhan etsiminen on joskus haasteellista.

– Kiikutin tietokoneen makuuhuoneeseen, että saan olla hälinältä rauhassa ja pystyn keskittymään, kahden lapsen äiti sanoo. 

Ryhmän jäsenet ovat vaihdelleet puhelinnumeroita. Whatsappissa kannustetaan toisia ja vaihdetaan kuulumisia. Toinen samassa tilanteessa oleva on paras tuki.

Etäyhteys takaa, että vertaistukea voi antaa ja saada asuinpaikasta riippumatta. Se sopii Lindrothille, jolle vuorotyö on ollut haaste. Iltavuoron osuessa hän ei pääse ryhmätapaamisiin. 

Mutta valmennus on kannustanut muutokseen.

– Aion vähentää töitä, että ehdin liikkua ja hoitaa itseäni. Saisi rytmitykset kuntoon, Lindroth pohtii jatkoa.


Kokeilun kautta kiinni terveempään elämään

Tyypin 2 diabetesta sairastaa jo lähes 500 000 suomalaista, ja arvion mukaan joka kolmannella suomalaisella aikuisella on korkea riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vuonna 2011 diabeetikkojen sairaanhoidon kokokustannukset olivat yhteensä 1,5 miljardia euroa. Syystäkin valtioneuvoston kansliassa huolestuttiin.

Vuosien työn tuloksena valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimin kehittämä Kokeilun paikka järjesti Dumppaa diabetes -haun. Haussa etsittiin liiketoiminnallisia kokeiluja, jotka etsivät ratkaisuja sairastumisvaarassa olevien tunnistamiseen ja pitkäaikaisten elintapamuutosten tukemiseen. 

Rahoitettavaksi valittiin neljätoista kokeilua, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. 

Dumppaa diabetes -kokeilun tavoitteena oli löytää luovia ratkaisuja. Osa kokeiluista korosti kokonaisvaltaista muutosta käyttäen keinoina neuvontaa ja tiedonvälitystä, osa taas pyrki innostamaan muutokseen erilaisin terveyttä edistävin toimin. Yhteistä kokeiluille oli se, että ratkaisut pyrkivät tavoittamaan ja tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat.

– Dumppaa diabetes -kokeilussa oli kyse uuden toimintamallin kokeilusta ja painopiste oli oppimisessa ja tiedon keräämisessä, Ira Alanko Valtioneuvoston kansliasta summaa kokeilun tuloksia.

      Kokeilun paikka on valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimin kehittämä.
Sitä ylläpitää valtion kestävän kehityksen yritys Motiva oy. Dumppaa diabetes -kokeilut löytyvät verkosta: kokeilunpaikka.fi/diabetes2     


Etävertaistuesta ja elintapavalmennuksesta tukea muutokseen

Dumppaa diabetes -kokeiluista löytyy pelillistämisen ja tuuppaamisen lisäksi myös perinteisempiä tukimuotoja. 

Maaseudulla ongelmana on ollut se, että esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalvelut on pitkän matkan päässä. Helmi Hyvinvointivalmennus tarttui ongelmaan, ja järjestää nyt ohjattuja pienryhmävalmennuksia ja vertaistukea etäyhteyden avulla. Osallistujia löytyy Helsingistä Inariin.

Laura Teittinen kertoo, että Dumppaa diabetes -kokeilun osallistujat löytyivät Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja Maa- ja kotitalousnaiset -järjestön kautta.

Kolme kuukautta kestävään Dumppaa diabetes -valmennukseen pääsi mukaan yhdeksän osallistujaa. He osallistuvat luennoille ja esimerkiksi pilatesryhmään reaaliaikaisesti, kertoo Etäpalvelu Helmen toimitusjohtaja Laura Teittinen.

– Etäryhmän ja etävalmentajan tuella ryhmän jäsenet pystyvät keskustelemaan omista kokemuksistaan, vaihtamaan hyviksi todettuja vinkkejä, tsemppaamaan muita ja jakamaan onnistumiset ryhmän kesken, Teittinen kertoo, ja klikkaa tietokoneen ruudulta etäyhteyden päälle.

Etäluennot alkoivat motivaation metsästämisestä, ravitsemusasiantuntija Leena Nieminen kertoo hetkessä avautuvan etäyhteyden päästä. 

– Kaikki lähtee liikkeelle osallistujan omasta arvomaailmasta. Näin osallistujat hahmottavat, mitkä asiat heidän elämässään jo toteutuvat ja mitkä voisivat toteutua paremmin esimerkiksi säännöllisen liikunnan avulla. Jollain se on virkeämpi mieli, toisella arjessa jaksaminen ja terveys.  

Ryhmissä keskustellaan ihan perusjutuista: ateria- ja unirytmistä ja ruokalistan laatimisesta. 

– Diabetes dumpataan vertaistuella, räätälöidyllä hyvinvointivalmennuksella ja osallistujien pysyvän motivaation avulla. Tärkeää on, että osallistujilla on kahdentoista viikon jälkeen jotain, josta jatkaa, Laura Teittinen sanoo.