Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen
Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.
Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan
Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas.
Maailmanmatkailija joka solulla
Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.
Liikunnan iloa etsimässä
Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.
Onnellisuutta voi oppia
Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.
Iloa ja inspiraatiota marttailusta
Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.
Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään
Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.
Pimp my hoitovälineet!
Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.
Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa
Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.
Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Myötätunto loiventaa stressiä
Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.
Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon
Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.
Sopivasti lihava
Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.
Erektiolääkkeiden kirjo lisääntyi
Fimea on antanut tänä vuonna luvan kahdelle uudelle erektiohäiriöiden paikallishoitolääkkeelle. Toinen on pistettävä lääke, toinen geeli. Dosentti Juhana Piha arvelee, että ainakin uusi pistoslääke saavuttanee Suomessa suuren suosion.
Käsitöiden taikavoimaa
Käsillä tekeminen luo hyvinvointia: se auttaa rentoutumaan ja keskittymään ja ravitsee aivoja. Käsitöistä voi saada voimaa myös murheiden ja sairauksien kanssa selviytymiseen. Käsillä tekemisestä lumoutuneet Sirpa Kuisma, Leena Pohjansalo ja Liisa Talja innostavat muitakin käsitöiden pariin: kaikki osaavat jotakin, ja taidot kasvavat nopeasti.
Lopeta laihduttaminen ja laihdut
Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.
Terve metsä!
Veikko Lindell on vuosien aikana huomannut, että luonnossa liikkuminen on hyvä keino pitää kakkostyypin diabetes ja verensokeri kurissa. Luonto paitsi virkistää myös väsyttää terveellisellä tavalla: tulee nukuttua hyvin.
Sipoon terveydenhuollossa luonnossa liikkumista käytetään diabeetikoiden hoidon tukena.
Mistä löydän mä ystävän?
Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.
Uusia ja vanhoja hoitoja erektiohäiriöihin
Erektio-ongelmien hoitoon on kehitetty lääkkeetön vaihtoehto, matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito. Erektiohäiriöitä hoidetaan myös tablettilääkkeillä ja lisäapuna voi käyttää kiristysrengasta. Lähes takuuvarmana hoitona dosentti Juhana Piha pitää pistoshoitoa, jonka valikoimaan on pitkästä aikaa tullut uusi lääke.
Sairas tarvitsee toivontuojia
Mistä elämään löytyy uutta voimaa ja valoa, kun diabeteksen lisäksi ilmaantuu toinenkin sairaus? Erikoislääkäri Kaija Saarelma korostaa hoitohenkilön roolia kannustajina ja toivon luojina. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutisen mielestä on tärkeää, että sairastunut ei jää murehtimaan tilannettaan yksin vaan hakeutuu vertaisryhmiin tai kurssille. Tiina Korkealehto on saanut elämäänsä uutta toivoa taiteen tekemisestä.
Tanssijan askelin halki erämaan
Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa.
Tuulien ja tulien äärellä erämaassa
Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.
Elintärkeä kosketus
Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?