Lopeta laihduttaminen ja laihdut

926
Painonhallinta vaikeutuu, kun elämän perusasiat eivät ole kunnossa. Kuva: Pekka Rahkonen

Teksti: Virve Järvinen

Jos haluat muuttaa painoa pysyvästi, laita arvosi puntariin. Omien arvojen mukaiset valinnat tekevät hyvää sekä keholle että mielelle.  

Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan.

– Laihduttaminen on pintaremonttia ja kuuriluonteisena toistuvasti esille tulleiden vahinkojen paikkausta. Pysyvää ratkaisua ja elämäntapamuutosta ei sillä saavuteta, laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä vertaa.

Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elintavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa. Kyse on laajemmasta ja syvemmästä asiasta: ihmisen tarpeista ja arvoista – talon perusrakenteista. Perusasioiden laiminlyöminen näkyy ikävällä tavalla vyötärön ympärysmitassa.

– Pieni lapsi voi hyvin, kun hänellä on riittävästi ruokaa, unta, syliä, läheisiä ihmisiä ja mielekästä tekemistä. Usein unohdamme, että samat asiat ovat tärkeitä myös aikuiselle, Mäkelä sanoo.

Kun perustarpeissa on aukko, laihduttaminen on kiloille kuin bensaa liekeille. Laihduttaminen ymmärretään kuurina, joka koostuu kielloista ja rajoituksista. Niiden noudattaminen aiheuttaa stressiä ja noudattamatta jättäminen syyllisyyden tunteen. Pahimmillaan ne voivat johtaa syömisongelmiin, kuten tunnesyömiseen ja ahmimiseen.

– Kun haluat laihtua, sinun kannattaa lopettaa laihduttaminen ja alkaa pitää itsestäsi entistä parempaa huolta. Paino putoaa siinä sivussa, Mäkelä neuvoo.

Kolmio kokoaa perusasiat

Painomme reagoi syömiseen ja liikkumiseen. Se reagoi myös siihen, millaisia ystäviä tai puolisoita olemme ja miten hallitsemme stressiä. Ellei näissä perusasioissa tapahdu muutoksia, laihduttamalla kadonneet kilot tulevat pian takaisin, ja usein korkojen kera.

Perinteinen Maslow´n tarvehierarkia auttaa palauttamaan perusasiat mieleen. Sen mukaan ihmisellä on viisi perustarvetta, joiden kuvaamiseen amerikkalainen psykologi Abraham Maslow suunnitteli viisikerroksisen kolmion. Jotta ihminen voisi hyvin, kolmion jokaisen osan on toteuduttava. Alimmaisena kolmiossa ovat fysiologiset tarpeet, kuten ruoka ja juoma.

– Päivittäisestä energian eli ruuan tarpeestamme noin 70 prosenttia menee peruselintoimintojen ylläpitoon. Loput kuluvat fyysiseen aktivisuuteen ja syömisen kuluttamaan lämmöntuottoon eli termogeneesi-ilmiöön, Katja Mäkelä opettaa.

Syöminen todellakin kuluttaa energiaa, ja mitä enemmän ja säännöllisemmin ihminen syö, sitä paremmin keho toimii. Pitkät ateriavälit, niukat annokset ja yksipuolinen ruokavalio ovat elimistölle hätäviesti. Kun laihduttaja kituuttaa nälissään, esimerkiksi liikkumiseen käytetyn energian määrä pienenee: elimistö menee ikään kuin säästöliekille, ja paino jumittaa. Tällä tapaa elimistö varmistaa, että polttoainetta riittää elintärkeisiin toimintoihin, kuten hengittämiseen.

Syömisen lisäksi muun muassa vähäinen nukkuminen ja jatkuva stressi ja sen seurauksena koholla oleva kortisolihormonitaso ylläpitävät säästöliekkiä. Kortisoli myös tehostaa lihasmassan hajoamista ja rasvamassan varastoitumista haitallisesti keskikehoon.

– Päivittäisten perustarpeiden tyydyttäminen on parasta arjen ja stressinhallintaa. Se näkyy painossa pitkällä tähtäimellä varmemmin kuin vaikkapa yksittäisen jumppatunnin lisäys viikkoon, Mäkelä huomauttaa.

Monenlaista nälkää

Turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – tarvehierarkiakolmion keskimmäiset palaset – heijastuvat nekin painoon. Muun muassa ystävyyssuhteet, perhe ja työ täyttävät näitä tarpeita. Hyvien ihmissuhteiden ja mielekkään tekemisen puutetta on helppo paikata syömällä, tosin usein alitajuisesti.

– Ruoka hoitaa monenlaisia tarpeita. Kannattaa pysähtyä miettimään, mihin nälkään syö ja opetella ikävien tunteiden hallintaan toisia tapoja –  tarvittaessa ammattilaisen avulla, Katja Mäkelä neuvoo.

Kolmion ylimmät kerrokset koostuvat tarpeesta saada arvostusta itseltä ja muilta sekä tarpeesta itsensä toteuttamiseen. Itseruoskinta ja itsensä mollaaminen saavat ihmisen yrittämään liikaa ja väsähtämään, tai päinvastoin lyömään hanskat tiskiin ensimmäisen vastoinkäymisen hetkellä.

Niiden sijaan kannattaa opetella hyväksyvää asennetta ja myötätuntoa itseä kohtaan. Ne omaksunut ihminen on realisti: hän ymmärtää, että kilot eivät vaikuta hänen ihmisarvoonsa, vaikka kevyempänä arki joiltain osin helpottuukin.

– Itsensä toteuttaminen työssä ei riitä. Myös vapaalla tulisi olla mielekästä tekemistä, josta saa onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Sellaista, jossa ei ole suorittamisen makua, joka tuntuu omalta ja joka saa perusharmaan arjen maistumaan, Mäkelä toteaa.

Sydän tietää

Jos omat perustarpeet jäävät toistuvasti tyydyttämättä, kannattaa kääntää katse syvälle sisimpään, omiin arvoihin. Arvot kertovat siitä, millaisia asioita pidämme tärkeinä ja miten kohtelemme itseä ja muita.

– Arvojen selkiyttämiseksi tulisi kuunnella omaa sydäntä, ei muita ihmisiä. Kannattaa miettiä, palvelevatko omat ratkaisut omaa hyvinvointia. Jos arvostaa omaa terveyttä, jatkuva tinkiminen unesta on arvojen vastaista toimintaa, Katja Mäkelä kertoo esimerkin.

Arvojen vastainen elämä vie energiaa ja haittaa pysyvien elämäntapamuutosten tekoa. Omien arvojen mukaisiin muutoksiin jaksaa sitoutua myös väsyneenä ja kiireessä.

Usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin helpottaa muutosten tekoa.

– Meillä on paljon tiedostamattomia voimavaroja. Saamme valjastettua ne käyttöömme, kun vain uskomme niihin. Tällöin näemme ympärillämme enemmän tavoitettamme tukevia kuin estäviä asioita, ja alamme toimia tavoitteemme mukaisesti, Mäkelä kannustaa.

Positiivinen näkee ympärillään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Positiivisuutta voi harjoitella tietoisesti suuntaamalla ajatuksensa hyvin menneisiin asioihin.

– Metsässä polut syntyvät paikkoihin, joita tallataan toistuvasti. Vastaavalla tavalla aivoissa ne ajatusmallit vahvistuvat, joita käytetään aktiivisesti. Vanha, negatiivisten ajatusten polku kasvaa umpeen, kun jaksaa sinnikkäästi suunnata ajatukset hyviin asioihin.

Lue lisää: Mäkelä Katja (2016) Onnellinen keho. Readme.fi

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here