Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!
Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.
Voiko onnelliseksi oppia?
Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.
Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana
Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Hiljennä sisäinen kriitikkosi
Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.
Kotvi hyvällä omallatunnolla
Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.
Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua
Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Anna menneelle anteeksi
Elämä ei ole aina reilua. Ihmissuhteissa voi tulla kriisi, läheinen voi menehtyä, työsuhde lakkaa tai puhkeaa sairaus. Osa ihmisistä hyväksyy tapahtuneen ennen pitkää, osa kokee sen vääryytenä. Koettu vääryys johtaa helposti katkeruuteen, ja se vie elämästä ilon. Terapeutti Pekka Hämäläinen neuvoo, miten katkeruudesta voi vapautua.
Kehon ja mielen terapiaa
Kun mieli jumittaa, keho tekee samoin. Psykofyysinen fysioterapia avaa kehon ja mielen lukkoja. Terapia koostuu erilaisista liike- ja kehonasentoharjoituksista, tietoisuustaitojen harjoittelemisesta, akupunktiosta ja rentoutus- ja hengitysharjoituksista. Sitä käytetään esimerkiksi kroonisten kipujen, stressin ja unettomuuden kuntoutuksessa.
Yksinäisyys sairastuttaa
Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.
Tunnekuohut hallintaan
Tunnekuohun vallassa tulee tehtyä tai sanottua harkitsematonta, ja jälkeenpäin kaduttaa. Onko tuttua? Vaikka joskus tunteet rönsyilevät, et ole avuton niiden kanssa. Voit oppia säätelemään niitä ja elää sillä tavalla onnellisemmin, vakuuttaa psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.
Kirjoittamisen mahti
Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat tunnistamaan syvällä sisällä piileskeleviä tunteita ja saamaan niihin tolkkua. Kirjallisuusterapeutti vinkkaa, miten kannattaa lähteä liikkeelle.
Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen
Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.
Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan
Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas.
Maailmanmatkailija joka solulla
Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.
Liikunnan iloa etsimässä
Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.
Onnellisuutta voi oppia
Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.
Iloa ja inspiraatiota marttailusta
Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.
Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään
Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.
Pimp my hoitovälineet!
Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.
Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa
Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.
Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Myötätunto loiventaa stressiä
Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.