Elämänlaatu

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit

Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Puhuminen auttaa, mutta kuuleeko kukaan?

Huolista puhuminen selkeyttää ajatuksia ja huojentaa mieltä. Mutta tuntuuko avautuminen vaikealta vai eikö löydy ketään, joka kuuntelisi? Jos lähipiiristä ei löydy kuuntelijoita, monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja puhelintukea. Joskus myös kirjoittaminen voi auttaa.

Vagushermo, kytkin rentouteen

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Hidasta kierroksia

Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.

Suolistosairaudet – uusi kansantauti?

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät voimakkaasti: joka vuosi reilu 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Suolistosairauksiin ei ole löytynyt lääkettä, joka tehoaisi kaikkiin tapauksiin. Akuutteja vaiheita hoidetaan kortisonilla, mutta se on diabeetikoille haasteellinen, koska se nostaa verensokeria. Sairastuneet kaipaavat myös psyykkistä tukea: alle 30-vuotiaista IBD-potilaista jopa viidennes kokee, ettei pärjää arjessa sairautensa kanssa.

Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?

Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.

Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään

Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.

Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.

Voiko onnelliseksi oppia?

Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.

Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana

Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.

Hiljennä sisäinen kriitikkosi

Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.

Kotvi hyvällä omallatunnolla

Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.
Perhe istuu ruokapöydän ääressä, keskellä kuvaa on perheen äiti.

Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua

Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Piirroskuva, jossa on tumma, vihaisen miehen sivuprofiili ja ympärillä värikkäitä kukkia ja lehtiä.

Anna menneelle anteeksi

Elämä ei ole aina reilua. Ihmissuhteissa voi tulla kriisi, läheinen voi menehtyä, työsuhde lakkaa tai puhkeaa sairaus. Osa ihmisistä hyväksyy tapahtuneen ennen pitkää, osa kokee sen vääryytenä. Koettu vääryys johtaa helposti katkeruuteen, ja se vie elämästä ilon. Terapeutti Pekka Hämäläinen neuvoo, miten katkeruudesta voi vapautua.
Nuori nainen rentoutuu lattialla.

Kehon ja mielen terapiaa

Kun mieli jumittaa, keho tekee samoin. Psykofyysinen fysioterapia avaa kehon ja mielen lukkoja. Terapia koostuu erilaisista liike- ja kehonasentoharjoituksista, tietoisuustaitojen harjoittelemisesta, akupunktiosta ja rentoutus- ja hengitysharjoituksista. Sitä käytetään esimerkiksi kroonisten kipujen, stressin ja unettomuuden kuntoutuksessa.

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Tunnekuohut hallintaan

Tunnekuohun vallassa tulee tehtyä tai sanottua harkitsematonta, ja jälkeenpäin kaduttaa. Onko tuttua? Vaikka joskus tunteet rönsyilevät, et ole avuton niiden kanssa. Voit oppia säätelemään niitä ja elää sillä tavalla onnellisemmin, vakuuttaa psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.

Kirjoittamisen mahti

Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat tunnistamaan syvällä sisällä piileskeleviä tunteita ja saamaan niihin tolkkua. Kirjallisuusterapeutti vinkkaa, miten kannattaa lähteä liikkeelle.

Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen

Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.

Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan

Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas. 

Maailmanmatkailija joka solulla

Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.

Liikunnan iloa etsimässä

Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.