Tulevaisuus toivoa täynnä
23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.
Rennosti ruokapöydässä
Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.
Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan
Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.
Luottavaisin mielin koulutielle
Diabeetikkolapsen sujuva koulupäivän aikainen hoito edellyttää vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua kannattaa pitää yhteistyöpalaveri, jossa on mukana koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat ja hoitopaikan edustajat. Siellä sovittavat asiat on hyvä koota selkeästi ohjekansioon.
Tuulta unelmiin
Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.
Herkutellaan fiksusti!
Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.
Pistooliammunnan suomenmestari Kaisa Koski tähtää huipulle
Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.
Potilaasta lääkäriksi
Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.
Onko mummo muistanut syödä ja ottaa lääkkeensä?
Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.
Seppo Kirjavainen käänsi vaikeat kokemuksensa vahvuudeksi
Seppo Kirjavaisen elämän alkutaival ei näyttänyt lupaavalta: alkoholistiperheen lapsi joutui itsekin nuorukaisena alkoholin pauloihin. Nyt hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta raittiina ja toimii alkoholista eroon pyrkivien vertaistukena. Kakkostyypin diabeteksen hän arvelee saaneensa vaikeiden kotiolojensa ja huonojen elintapojensa seurauksena.
Nea laulaa positiivisuutta maailmaan
20-vuotias Nea Peltola haaveilee artistin urasta. Ensimmäinen sinkku ilmestyi omakustanteena, mutta hän uskoo vielä joskus saavansa levytyssopimuksen joltakin levy-yhtiöltä. Musiikillaan hän haluaa levittää positiivisuutta maailmaan.
Lääkekirstun vartija
Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.
Must on tullu urheiluhullu
54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.
Mats Långbacka haaveilee suuren yleisön elokuvasta
Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.
Vierailulla Flemmingin perheessä
Flemmingin perheen kaksospojat Valtteri ja Leevi ovat Liedon Jokilaakson koulun reippaita ekaluokkalaisia. Vaikka Valtterin diabetes on hoidollisesti aika haastava, diabeteksen hoito on sujunut koulussa yllättävän hyvin. Haastattelun lopuksi diabeteshoitaja Kaja Normet neuvoo, miten pienille diabeetikkokoululaisille varmistetaan turvallinen koulupäivä.
Ringa Ropo: Viisikymppisenä alan jo tuntea itseäni
Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.
Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus
Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta.
- Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.
Veikko auttoi Miro-isäänsä sietämään lihapeettesta
Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.
Mummille kylään
Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.
Osku löysi rutiinit pelipäiviin
Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.
Kurkistus vuoteen 2027
Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.
Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä
Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.
”Vaikeat hypot nujertavat minut henkisesti”
Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.
Työtä täydellä sydämellä
Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.
”Nyt puhelin laulaa vertaistukea”
Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa.