Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja
Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?
Diabetesdata hyötykäyttöön
Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.
Muistoja matkan varrelta: Makeutusjauheella talous kuntoon
Diabetesliiton 60-vuotiselta taipaleelta löytyy monta luottamushenkilöä mielenkiintoisine tarinoineen. Yksi heistä on Juhani Haapakoski, joka toimi luottamustehtävissä Raahen seudun diabetesyhdistyksessä ja Diabetesliiton liittohallituksessa yhteensä 35 vuotta. Mutta mitä tekemistä makeutusjauheella on tämän asian kanssa?
Nuorten näköistä toimintaa
Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille.
– Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.
Minustako kokemuskouluttaja?
Kokemuskouluttajat kertovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja jo työelämässä oleville ammattilaisille siitä, mitä kaikkea pitkäaikaissairaus tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. He voivat toimia myös opetuspotilaina.
Muhoslaista Martti Kiviharjua motivoi kokemuskouluttajana ennen kaikkea se ilo, joka syntyy oman tarinan jakamisesta.
Yhdessä olemme vahvempia
Diabetologi Markku Saraheimo on edustanut Suomea ja koko Skandinaviaa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Euroopan aluejärjestön hallituksessa pian kuuden vuoden ajan. Hän uskoo yhä vahvasti IDF:n sloganiin Yhdessä olemme vahvempia. Hänestä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten vertaistuen arvostus on kasvanut: sitä tarvitaan sekä diabeetikkojen että liittojen kesken.
Lapsuuden haave toteutui sittenkin
Kokkolalainen Olli Kinnunen haaveili jo lapsena asepalveluksesta. Vuonna 2012 todettu ykköstyypin diabetes ei saanut häntä luopumaan haavestaan, vaan hän palveli lääkintämiehenä Hämeenlinnan panssariprikaatin Riihimäen esikunta- ja viestikomppaniassa. Maaliskuussa päättynyt asepalvelus täytti hänen odotuksensa, tosin liikuntaa ja liharuokaa olisi hänen mielestään saanut olla enemmän.
Lihomisen lainalaisuudet kiehtovat
Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.
Vertaistukea vuorokauden ympäri
Facebookissa Ykköstyypin diabetes aikuiset -ryhmä on vajaassa kahdessa vuodessa kasvanut aktiiviseksi diabeetikoiden kokoontumispaikaksi. Ryhmässä on jo yli 700 jäsentä. Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta kuka tahansa ykköstyypin diabeetikko voi anoa ryhmän jäsenyyttä. Ryhmässä käydyt keskustelut näkyvät vain ryhmän jäsenille.
Vertaistuen voimalla
Tuhannet diabeetikot ja heidän läheisensä tukevat toisiaan mitä erilaisimmin tavoin: nettiryhmissä, perhekerhoissa, nuorten klubeissa tai ihan kahden kesken. Kuusi vertaisryhmissä aktiivisesti toimivaa naista kertoo omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan siitä, millainen merkitys vertaistuella on diabeetikon arjessa.
Punkkarilaulaja Kari Aalto: Diabetes on asennekysymys
Pertti Kurikan Nimipäivät edustaa Suomea tänä vuonna euroviisuissa kappaleella Aina mun pitää. Sen innoittamina kaivoimme arkistoistamme yhtyeen laulajan Kari Aallon haastattelun, joka julkaistiin Diabetes-lehdessä 1/2014. Aalto sanoo, että sekä diabeteksen hoidossa että musiikissa ratkaisee oikea asenne: siitä ei ainakaan lauantaina ollut puutetta.
Lapsen sairastuminen muutti elämän
Lapsen vaikeahoitoinen diabetes muutti Parosen perheen elämän. Vanhemmat ovat joutuneet olemaan joskus jopa poissa työstä lapsen sairauden takia. Tämä on vaikuttanut muun muassa perheen talouteen, ja myös parisuhteen hoito on jäänyt taka-alalle.
Insuliinipumppu tutuksi ilman yötyötä
Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä.
Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.
Aikamoinen lauma
Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.
Mittarista tuli kaveri
15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.
Lapsen hyvä päivä tehdään yhdessä
Pienten diabeetikkolasten koulupäivän aikainen hoito herätti elokuussa vilkkaan keskustelun Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen jälkeen. Diabetes-lehti kokosi vanhemmille muutamia muistettavia asioita, kun lapsi on menossa päiväkotiin tai kouluun.
Ruuhkaa elämässä
Sonja Iltanen-Tähkävuori pohti ystäviensä kanssa, miten lapsiperheen, työelämän, oman elämän ja diabeteksen hoidon saa sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Heidän kokemuksistaan, ajatuksistaan ja vinkeistään syntyi mainio juttu, hengissä selviämisen opas kaikille ruuhkavuosia eläville.
Vihdoinkin homma hoidossa
Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.
Pentti Linkola – kuusikymppisenä ykköstyypin diabeetikoksi
Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.