Vertaistuki ja läheiset antavat voimaa
Kysyimme muutamilta ihmisiltä, mikä saa heidät jaksamaan oman tai läheisen diabeteksen kanssa. Myös Diabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli kertoo omat vinkkinsä diabeteksen kanssa elämiseen. Hän sanoo, että hoidon tavoitteet voivat joustaa jaksamisen mukaan.
Raili sai verensokeriarvot kohdilleen kävelemällä
Kuusi vuotta sitten Raili Wallenius meni valittamaan jatkuvaa väsymystään lääkärille. Hänen olonsa oli niin voimaton, että hänen oli vaikea ylipäätään nousta ylös. Painoa oli 120 kiloa.
Sitten hän alkoi kävellä. Nyt hän on 50 kiloa kevyempi, ja verensokeriarvotkin ovat erinomaisia.
Palon perheessä pelataan yhteen
Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?
Hypopeikko kävi kylässä
Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon? Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta paneutuu diabeetikkolasten vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.
Varaosien voimin
Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.
Mistä löydän mä ystävän?
Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.
Mikä diabeteksen hoidossa on niin vaikeaa?
Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.
Sanatyöläinen Taina West: Rakastan sanaa diabetes
Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.
Päivällinen Saraheimoilla Viikissä
Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.
Arkkiatri Risto Pelkosen itse tehty elämä
Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.
Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.
Tuen tarpeessa
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, useimmat vanhemmat tarvitsevat jonkinlaista tukea asian käsittelyyn ja arjen uudelleen järjestelyyn. Toisille riittää keskusteluapu ja vertaistuki, toiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluita ja vahvempaa psyykkistä tukea.
Äänetön vaeltaja rantakaislikossa
Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.
Sisu – nimensä arvoinen poika
Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.
Diabetesleiriltä eväitä yläasteelle
Hyvinkään sairaala on järjestänyt kuudesluokkalaisille diabeetikkolapsille diabetesleirejä helpottamaan ala-asteelta yläasteelle siirtymistä. Leirejä on ollut suunnittelemassa monia hoidon ammattilaisia lääkäreistä ja diabeteshoitajista psykologeihin ja fysioterapeutteihin. Toiminnasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että sitä on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina.
Juristista ravitsemusterapeutiksi – diabetes motivoi Hennan ammatinvaihtoon
Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.
Voimaa perheestä
Tutustuimme kahteen perheeseen, joissa molemmissa on kaksi diabeetikkoa. Lappeenrantalaisille Olkkosille ja muoniolaisille Korhosille on yhteistä myös se, että perheenjäsenet viettävät paljon aikaa yhdessä.
Kaivopuistosta Jäämerelle hiekkateitä pitkin
Timo Saarinen matkasi polkupyörällä Helsingistä Jäämerelle. Urakan haastavuutta lisäsi diabeteksen lisäksi vielä se, että hän päätti kulkea vain hiekkateitä ja metsäpolkuja pitkin.
Jutun lopussa Timo kertoo omista kokemuksistaan maastopyöräilyn ja pumppuhoidon yhteensovittamisesta sekä sensoroinnista (luettavissa vain verkkolehdessä).
Taaperon diabetes hoituu tiimityönä
Kun Ilmi sairastui diabetekseen vuoden ikäisenä, hänen äidistään tuntui kuin hän olisi saanut kuolemantuomion. Ensimmäisen päivän jälkeen tytön vanhemmat päättivät keskittyä vain positiivisiin asioihin. Nopeasti he huomasivat, ettei perheen arkea tarvinnut kovin paljon muuttaa tyttären diabeteksen takia.
Pienen lapsen diabeteksen hoito on kuitenkin sen verran vaativaa, että välillä vanhemmat ovat jaksamisen äärirajoilla.
Virtaa välipaloista
Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.
Verkosta vertaistukea ja tietoa
Verkon keskustelupalstoilta haetaan erityisesti vertaistukea, mutta myös tietoa omasta sairaudesta ja täydennystä hoidon ammattilaisten antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Terveydenhuolto voisi käyttää verkkokeskusteluja hyödyksi oman toimintansa kehittämisessä.
Niko – hyppääjien sukua
Kuusitoista vuotias Niko Kytösaho on Suomen mäkihypyn suuri lupaus. Tammikuussa normaalimäen SM-kullan voittanut nuori mies tähtää maailman huipulle.
Viime keväänä asiat hiukan mutkistuivat, kun Niko sairastui ykköstyypin diabetekseen. Unelmistaan hän ei kuitenkaan luopunut.
Sinnikäs taistelu tuotti tulosta: Roope sai vihdoin avustajan koulupäiviksi
Roope-pojan koulunkäyntiä hankaloittavat diabeteksen lisäksi oppimis- ja keskittymisvaikeudet. Nyt hänellä on vihdoin oma avustaja koulupäivien aikana. Siihen tarvittiin äidin sinnikkyyttä ja pitkä taistelu pojan hyvinvoinnin puolesta.
Iso mies, iso sydän
Usko Jokinen on vanttera veteraanikuulantyöntäjä, joka auttaa usein lähimmäisiään. Kun Oriveden SPR:n hätämajoitusyksikköön tuli turvapaikanhakijoita, Jokinen päätti edistää heidän kotoutumistaan muun muassa pyytämällä heitä kavereiksi puunkaatoon.
Kiira on ikiliikkuja ja ilopilleri
Kiira on kahdeksanvuotias fudistyttö ja ilopilleri Tuusulasta. Hänellä on neljät tai viidet jalkapalloharjoitukset viikossa.
Kiiran ensimmäinen valmentaja sanoo, että tytön jalkapalloura voi edetä vaikka kansainväliselle tasolle. Diabetes ei Kiiran vauhtia hidasta.
Kun kodista tulee tahtojen taistelutanner
Tuntuuko siltä, että lapsi tai nuori yrittää hyödyntää diabetestaan saadakseen tahtonsa läpi tai enemmän huomiota aikuisilta? Kun lapsi toistuvasti heittäytyy hankalaksi diabeteksen hoitotoimissa tai perheessä käydään niistä jatkuvia neuvotteluja, psykologi Minttu Niemi kehottaa vanhempia tutkimaan ensimmäiseksi omaa käyttäytymistä ja asennoitumista.