Asiantuntija

Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.

Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi tästä Markun parhaat neuvot.

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Diabetesta sairastavan onnistunut raskaus vaatii tarkkaa hoitoa ja hyvää hoitotasapainoa. Uudet insuliinit helpottavat hyvän verensokeritasapainon ylläpitoa raskauden aikana. - Kärjistetysti voi sanoa, että odottavan äidin matalat verensokerit ovat vaarallisia äidille itselleen, korkeat ja sahaavat verensokerit vauvalle, dosentti Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Diabeteslääkäri Klára Picková kertoo, että diabeteksen hoito on Tšekissä hyvin järjestetty, ja lasten diabeteksen hoito on maailman parhaimpia. Esimerkiksi uusi hoitoteknologia on hyvin käytössä. Tällä hetkellä odotetuin uudistus on kansallinen diabetesrekisteri, jonka perustaminen on juuri kirjattu lakiin.

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Pekka Rusilan missiona on saada suomalaista lähi- ja luomuruokaa sekä kotimaista järvikalaa jokaisen lautaselle. Häntä huolettaa, että höttöruuan takia jo kymmenvuotiailla voi olla kakkostyypin diabeteksen oireita.

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.