Onnellinen herkkusuu
Vatsalaukun ohitusleikkaus vapautti säveltäjä-muusikko Kaj Kankaan jatkuvasta selkäsärystä, ja vahvat särkylääkkeet jäivät historiaan. Suurena herkkusuuna ja erinomaisen kokkina tunnettu mies joutui kuitenkin leikkauksen jälkeen opettelemaan uuden tavan herkutella.
Liikakilot leikkauspöydälle
Noin 80 prosenttia lihavuusleikkauksen läpikäyneistä kakkostyypin diabeetikoista pääsee eroon diabeteslääkityksestä vuoden kuluessa leikkauksesta. Leikkauksen jälkeen liikkuminen on helpompaa ja olo on monella tapaa parempi.
Mikään oikotie onneen lihavuusleikkaus ei kuitenkaan ole. Leikkausta harkitsevan on täytettävä tarkat lääketieteelliset kriteerit ja sitouduttava pysyviin elintapojen muutoksiin, professori Jussi Pihlajamäki korostaa.
Onnistunut painonpudotus on aivotyötä
Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä.
- Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.
Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö
Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä.
Uusia keinoja valtimotukosten ehkäisyyn
Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.
Kun kodista tulee tahtojen taistelutanner
Tuntuuko siltä, että lapsi tai nuori yrittää hyödyntää diabetestaan saadakseen tahtonsa läpi tai enemmän huomiota aikuisilta? Kun lapsi toistuvasti heittäytyy hankalaksi diabeteksen hoitotoimissa tai perheessä käydään niistä jatkuvia neuvotteluja, psykologi Minttu Niemi kehottaa vanhempia tutkimaan ensimmäiseksi omaa käyttäytymistä ja asennoitumista.
Essi Hellén: Miten niin en voisi elää normaalia elämää?
Näyttelijä Essi Hellénillä riittää nyt vientiä: hänet on voinut viime aikoina bongata muun muassa elokuvista, teatterista, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasta, television viihdeohjelmista…
Miten ihmeessä hän ehtii joka paikkaan? Ja miten hän onnistuu sopeuttamaan diabeteksen hoidon kiireiseen elämäänsä?
Sydämen terveydeksi
Sydänliitto päivitti ravitsemussuosituksensa viime syksynä. Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suositellaan, että kovan rasvan osuus on enintään 7 prosenttia päivän energiansaannista. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta kokosi päivän ateriat tämän suosituksen mukaan.
Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä
Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.
Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus
Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia.
- Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.
Pureskelemalla parempaan painonhallintaan
Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?
Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa
Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.
Katse jalkoihin – Haava jalassa vaatii tarkkaa hoitoa
Diabetesta sairastavien pitäisi välttää paljain jaloin kävelemistä, mutta kesällä se tahtoo unohtua. Pienet haavat ja vauriot paranevat yleensä nopeasti ja ihan kotikonstein. Jokaisen haavan hoitoon pitää kuitenkin suhtautua vakavasti, sillä joskus pieni ihovaurio voi johtaa diabeettiseen jalkahaavaan. Sen hoito on aloitettava heti ja tosissaan.
Parhaat keinot painon hallintaan
Yli puolet suomalaisista kantaa mukanaan liikaa painoa. Laihdutus helpottaa muun muassa diabeteksen hallintaa ja ehkäisee monia muita sairauksia. Tavallisin tapa laihduttaa on muuttaa ruokavaliota kevyemmäksi ja lisätä liikuntaa, mutta jos kilot eivät sillä tavalla karise, avuksi löytyy muitakin keinoja pudottaa painoa.
Yhdet vain, ja sitten lasku
Kesäterassilla ja saunan jälkeen laiturin nokassa maistuu olut, joskus ehkä liiankin hyvin… Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholin kulutus todellisuudessa on, jos tissuttelu on jäänyt lomalla päälle. Runsaalla alkoholin käytölllä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Diabeetikon on hyvä muistaa, että alkoholi voi tiputtaa verensokerin liian alas.
Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa
Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.
Ripeä hoitoon pääsy ja kuntoutus ratkaisevat paljon aivoverenkiertohäiriöissä
Aivoverenkiertohäiriö iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Monet toipuvat itsenäisiksi, mutta eivät ehkä aivan entiselleen. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat vaurion sijainti ja laajuus.
Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä
Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.
Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?
Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?
Saako insuliinia kaikissa tilanteissa?
Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?
Hoitovaikutus näkyy aivoissakin
Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta.
Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.
Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää hypoglykemiasta
Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan, sillä useimmiten hypoglykemia on vaaraton. Vaaralliseksi tilanne voi muuttua, jos on pistänyt massiivisen suuren liika-annoksen insuliinia, jos on tuhdisti juovuksissa tai jos sydämessä on vikaa.
Ylipainoisten diabeetikoiden aineenvaihdunta on muuttunut
Merkittävä ylipaino näkyy monin tavoin ihmisen elimistössä. Lihavan diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. Merkittävä painon pudottaminen, joka tainnuttaisi diabeteksen, ei ole pelkästään tahdon asia.
Hyvä hoito on tahdon asia
Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.
Jalat turvoksissa
Jalkojen turvotus on tavallinen ja yleensä aika harmiton vaiva. Toisinaan kuitenkin turvotus on merkki vakavasta sairaudesta, esimerkiksi laskimoveritulpasta tai sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta. Lievässä laskimoiden vajaatoiminnassa hoidoksi riittävät lääkinnälliset hoitosukat, joiden hankinnassa pitää olla tarkkana.