Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä

392
Haiman vajaatoiminnalle tyypillistä on syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu ja myöhemmin niin kutsuttu rasvaripuli. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Mari Vehmanen

Osalle pitkään diabetesta sairastaneista kehittyy haiman vajaatoiminta, jonka oireita ovat voimakas vatsakipu ja ripuli. Sopivan ruokavalion noudattaminen helpottaa oireita ja turvaa riittävän ravinnonsaannin.

Haiman yksi tärkeä työ on tuottaa elimistön tarvitsemaa insuliinia, kuten diabeetikot hyvin tietävät. Haimalla on kuitenkin myös muita tehtäviä: se erittää entsyymejä, jotka pilkkovat syödyn ravinnon helpommin imeytyvään muotoon.

Haiman entsyymintuotanto saattaa häiriintyä erilaisista syistä, joista yleisin on alkoholin pitkäaikainen liikakäyttö. Mutta myös diabetes heikentää toisinaan haiman toimintaa.

– Tyypin 1 diabeetikolle haiman vajaatoiminta voi kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti ‒ riippumatta hoitotasapainosta. Tyypin 2 diabeetikoilla haiman vajaatoiminnan riskiä taas kasvattavat esimerkiksi silmä- ja munuaiskomplikaatiot sekä lisäinsuliinin tarve, ravitsemusterapeutti Kaija Paasikivi TAYS:sta kertoo.

Ruuansulatusentsyymien puute oireilee aluksi erilaisina epämääräisinä vatsavaivoina. Tyypillistä on syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas mahakipu.

– Ylävatsassa tuntuu ikään kuin kiristävä panta. Myöhemmin kehittyy niin kutsuttu rasvaripuli. Koska ravinnon rasvat eivät imeydy suolistossa, uloste on löysää, pahanhajuista ja selkeästi rasvaisen oloista, Paasikivi kuvailee.

Entsyymituotannon yhä heikentyessä paino alkaa laskea. Lopulta seurauksena voi olla vakava vajaaravitsemus.

Lääkärin on usein hankala tunnistaa haiman vajaatoiminta. Sairastunut tottuu oireisiin ja alkaa huomaamattaan muokata syömistään sellaiseksi, että kipuja olisi mahdollisimman vähän.

Pieniä annoksia usein

Vaikka haiman hiipunutta toimintaa ei nykylääketieteen keinoin ole mahdollista elvyttää, oikea hoito lieventää oireita ja turvaa riittävää ravinnonsaantia. Puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.

– Hoito aloitetaan tietystä annoksesta, minkä jälkeen vastetta seurataan ja lääkehoitoa lisätään tarpeen mukaan, Kaija Paasikivi kertoo.

Moni joutuu käyttämään myös kipulääkkeitä, mutta osa niistä aiheuttaa ummetusta. Tämä voi erehdyttää sairastuneen luulemaan, että ripuliongelma on ohi eikä entsyymikapseleita enää tarvita.

– Imeytymishäiriö ei valitettavasti poistu mihinkään. Entsyymivalmistetta siis täytyy ottaa ihan jokaisella aterialla loppuelämän ajan, Kaija Paasikivi tähdentää.

Lääkityksen lisäksi oikeanlainen ruokavalio on tärkeä osa hoitoa. Koska isot annokset aiheuttavat kipua, syömisrytmiksi sopivin on monta pientä ateriaa päivässä: aamiaisen, lounaan ja päivällisen lisäksi tarvitaan välipaloja ja iltapala. Hiilihydraattien ja proteiinien olisi hyvä jakautua tasaisesti aterioille pitkin päivää.

– Aiemmin ajateltiin, että haiman vajaatoiminnan vuoksi kaikkea rasvaa tulisi välttää. Nykyään suositellaan tavallista terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Vain kaikkein raskaimmat paistetut ruokalajit on syytä jättää väliin särkyjen hillitsemiseksi, Kaija Paasikivi sanoo.

Haiman vajaatoiminta heikentää erityisesti rasvaliukoisten vitamiinien kuten D- ja K-vitamiinien sekä B12-vitamiinin imeytymistä. D-vitamiinin saamiseen esimerkiksi maitotuotteista ja kalasta kannattaa siis kiinnittää huomiota. Joskus vitamiinilisät voivat olla tarpeen.

– Erityisen vaikeasta imeytymishäiriöstä kärsivät voivat saada Kela-korvausta apteekissa myytäviin energiarikkaisiin täydennysravintovalmisteisiin, Kaija Paasikivi mainitsee.

Rytmi vaatii totuttelua

Uuden ateriarytmin opettelu saattaa Kaija Paasikiven mukaan olla hankalaa varsinkin heille, jotka ovat tottuneet syömään pari, kolme isoa ateriaa päivässä.

– Kaikkien haiman vajaatoimintaa sairastavien olisi siksi hyvä saada halutessaan ravitsemusterapeutin ohjausta. Yhdessä voidaan miettiä, miten ruokailurytmiä olisi arjessa helpoin toteuttaa, Paasikivi sanoo.

Diabeteksen omahoidon ja haiman vajaatoiminnan vaatiman ruokavalion yhdistäminen ei hänen mukaansa ole välttämättä erityisen vaikeaa. Terveellinen ja monipuolinen ravinto pieniksi aterioiksi jaettuna sopii yleensä hyvin sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoille.

– Monipistoshoidossa oleva diabeetikko tosin joutuu luultavasti pistämään ateriainsuliinia aiempaa useammin, Kaija Paasikivi huomauttaa.

Kahden sairauden yhdistelmä voi syntyä myös toisinpäin: pitkään kestänyt haiman vajaatoiminta aiheuttaa diabetesta.

– Näiden potilaiden diabetes on usein hyvin labiili, eli sokeritasapaino heilahtelee, ja hypoglykemioita tulee herkästi. Heidän pitää siis olla erityisen tarkkoja omahoidossaan, Kaija Paasikivi kertoo.

Riittävän entsyymikorvaushoidon, kipulääkityksen ja sopivan ruokavalion avulla haiman vajaatoiminnan oireet on yleensä mahdollista saada hallintaan.

– Kaikkien hoitavien ammattilaisten tulisi tiedostaa, että lääkitys on vain yksi osa sairauden hyvää hoitoa. Myös vajaaravitsemuksen uhka pitää ottaa vakavasti, Kaija Paasikivi muistuttaa.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here