Ykkösklubi on nuorten oma juttu
Haluaisitko tutustua muihin nuoriin, joilla on diabetes? Jos vastasit myöntävästi, Ykkösklubi on juuri sinua varten. Ykkösklubin kummit toimivat diabeetikkonuorten ryhmäohjaajina, mutta mutta nuoret itse ovat toiminnan ydin ja moottori.
Suomi on diabeetikollekin hyvä maa synnyttää
Synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti.
Aktiivisen liikkujan diabetes
Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.
Tavoitteena hyvä elämä
Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa.
Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.
Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään
Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.
Hyvin hoidettu tyypin 2 diabetes ei vaikuta elinikään
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla ei ole suurentunutta sydän- tai aivoinfarktin tai ennenaikaisen kuoleman riskiä, mikäli riskitekijät ovat tavoitearvoissa. Näin todettiin Aidin Rawshanin työryhmän tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä elokuussa.
Mindfulness-harjoitukset toivat mielenrauhan
Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.
Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä
Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.
Tyssääkö työnhaku diabetekseen?
Sami Korkka on työtä etsiessään törmännyt erikoisiin käsityksiin diabeteksesta. Joissakin yrityksissä sairaus tuntuu olevan automaattisesti este työn saamiselle. Hän ei kuitenkaan halua salata diabetestaan työtä hakiessaan. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, että uusien hoitovälineiden ja lääkkeiden ansiosta verensokeritaso on yhä helpompi pitää tasaisena myös vaihtelevissa ja raskaissa työoloissa.
Nyrkkeilystä eväitä elämään
Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.
Esko Vauhkonen: Tajusin, etten ole kuolematon
Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.
Matemaatikko auttaa lääkäriä ja potilasta
Matemaatikko Laura Elo uskoo, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joiden selvittämiseen tarvitaan tutkijoita monen tieteen alalta. Laskennallisilla mallinnusmenetelmillä ja riskilaskureilla erilaisissa tutkimuksissa kertyneestä datasta pystytään seulomaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeteksen ja syövän sairastumisriskin määrittelyssä ja yksilöllisesti kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisessä.
Aku on 40 mittauksen ja yhden yksikön judoka
Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.
Parhaimmillaan pieni ateria
Terveellinen välipala on parhaimmillaan pieni ateria, jonka koostamisessa kannattaa ottaa esimerkkiä lautasmallin periaatteista. Kaupan hyllyiltä löytyy runsas valikoima valmiita välipalatuotteita. Sydänmerkki on oivallinen apu myös välipalaostoksilla.
Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin
Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.
Kun tavalliset kengät eivät riitä
Yksilölliset tukipohjalliset ja erityiskengät ovat tärkeitä apuvälineitä monille diabetesta sairastaville. Niiden hankinta tulee ajankohtaiseksi, kun tarvitaan erityistä tukea ja suojaa jaloille. Mutta kuka ne maksaa ja kuka päättää, milloin niitä tarvitaan?
Onnistuuko insuliinihoito sairaalassa?
Olavi Ropponen huomasi viime keväänä, ettei diabetesta välttämättä osata sairaalassa ottaa huomioon oikealla tavalla. Hän joutui vaatimaan henkilökunnalta sopivia insuliiniannoksia. Kyseisellä osastolla oli hyvin jäykät ohjeet siitä, miten potilaiden insuliinihoito toteutetaan.
Vaarana valtimotukos
Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava.
- Arviolta 70 prosenttia HYKS:n verisuonikirurgian klinikan potilaista on diabeetikkoja, verisuonikirirgi Pirkka Vikatmaa kertoo.
Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin
Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.
Mitä jaloillesi kuuluu?
Jalat kannattaa tarkistaa joka päivä, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa. Pienestä naarmusta, rakosta tai halkeamasta voi kehittyä jalkahaava, jonka seuraukset voivat olla vakavia. Tarkistamisen lisäksi jalkojen säännölliseen omahoitoon kuuluvat pesu, kuivaus, kynsien lyhentäminen ja tarvittaessa rasvaus.
Jalkaterät liikkeelle
Jalkojen ongelmat eivät ole vain iäkkäiden diabeetikoiden riesa, vaan hermovaurioita ja sidekudoksen sokeristumisesta aiheutuvaa lihasten ja jänteiden jäykkyyttä voi esiintyä jo hyvin nuorilla diabeetikoilla. Jalkavaivojen ehkäisy kannattaa aloittaa tältä istumalta, sillä se on kuin laittaisi kolikoita säästöpossuun.
Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas
Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.
Kypsynyt kansantaiteilija
Mikko Alatalo on lopettelemassa levytysuraansa, mutta keikkailu jatkuu. Pian hän jättää myös eduskunnan: neljän kauden kansanedustaja on päättänyt, ettei osallistu enää seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Iho-oireita sensorista
Verensokeria jatkuvasti mittaavista glukoosisensoreista on diabeetikoille paljon apua, mutta ongelmaksi ovat tulleet niissä käytetyt liima-aineet. Ne aiheuttavat joillekin iho-ongelmia, jotka voivat pahimmillaan äityä sellaisiksi, että laitteen käytöstä täytyy luopua. Anne arvioi sensoroinnin hyödyt suuremmiksi kuin haitat, vaikka sensori jättää häneen ihoonsa pitkäksi aikaa punaisen läikän.
Pimp my hoitovälineet!
Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.