Diabetestunnus turvana ja koristeena
Diabetestunnuksen tarkoitus on auttaa kantajaansa silloin, kun hän ei liian matalan verensokerin yllättäessä pysty itse auttamaan itseään. Tunnus voi olla myös tyylikäs koru: osan Diabetesliiton myymistä tunnuksista on suunnitellut korusuunnittelija Kati Temming.
Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan
Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas.
Inarissa oppii kekseliäisyyttä ja luovaa suunnittelua
Uusimmat lääkkeet ja laitteet tulevat pohjoiseen viiveellä, diabeteshoitajan vastaanotolle tulo voi viedä Inarin sivukylien asukkailta kokonaisen päivän, ja asioiden perille menoa voivat vaikeuttaa kieliongelmat, Ivalon terveyskeskuksen diabeteshoitaja Jaana Vallivaara-Puttonen luettelee työnsä erikoispiirteitä. Ykköstyypin diabetesta sairastava Tuomo Lyöri on kehittänyt omat konstinsa diabeteksen hoitoon, kun on kova pakkanen ja metsästysreissu kestää useita päiviä.
Tyssääkö työnhaku diabetekseen?
Sami Korkka on työtä etsiessään törmännyt erikoisiin käsityksiin diabeteksesta. Joissakin yrityksissä sairaus tuntuu olevan automaattisesti este työn saamiselle. Hän ei kuitenkaan halua salata diabetestaan työtä hakiessaan. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, että uusien hoitovälineiden ja lääkkeiden ansiosta verensokeritaso on yhä helpompi pitää tasaisena myös vaihtelevissa ja raskaissa työoloissa.
Tom Vorselman: Maalla on mukavaa
Diabeteskaupan perustaja ja toimitusjohtaja Tom Vorselman muutti perheensä kanssa maalle hevosten vuoksi. Kiireinen työ diabetestuotteiden verkkokaupassa unohtuu, kun hän siivoaa hevostalleja, nostelee heinäpaaleja ja ulkoiluttaa hevosia. Verkkokauppa on asiakkaiden toiveesta laajentunut myös varastomyyntiin, ja yritys työllistää Vorselmanin lisäksi kaksi työntekijää.
Kypsynyt kansantaiteilija
Mikko Alatalo on lopettelemassa levytysuraansa, mutta keikkailu jatkuu. Pian hän jättää myös eduskunnan: neljän kauden kansanedustaja on päättänyt, ettei osallistu enää seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Oma terveys unohtui valmentajan työssä
EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.
Kymppi plus koulunkäynninohjaajille
Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.
Vaikeuksien kautta voittoon
Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Niistä huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei terveyssyistä voinut palata entiseen työhön.
Joonas polkee kilpaa työkseen
Ammatikseen pyöräilevä 26-vuotias Joonas Henttala tekee työtään Team Novo Nordisk -nimisessä ryhmässä. Gironan kaupungissa Pohjois-Espanjassa asuva Joonas on kokenut suurimpana haasteena ammattilaisurheilussa sen, miten hän saa diabeteksen hyvään tasapainoon ennen kisoja ja matkustamisen aikana. Hän on huomannut, että stressi ja normaalista poikkeava aikataulu vaikuttavat usein diabeteksen hoitoon kaikkein negatiivisimmin.
Matka maailmanmestariksi
Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.
Olli Rahnasto, tennisammattilainen
Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.
Martin Berger, ammattijääkiekkoilija
Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.
Iso-D jaksaa yhä viihdyttää
Danny on sairastanut kakkostyypin diabetesta jo 25 vuotta, ja kahdeksan vuotta sitten hän sai sydäninfarktin. Silti hän on lähdössä taas tien päälle: kesällä hän esiintyy Finnhits-festivaaleilla ja lokakuussa alkaa tiivis, lähes kolme kuukautta kestävä konserttikiertue. 75-vuotias Iso-D pitää hyvää huolta terveydestään: hän noudattaa Erikan laatimaa terveellistä ruokavaliota ja kirjaa terveystietonsa tarkasti ylös joka päivä.
Lapin peräkyliltä Teatterikorkeakoulun dekaaniksi
Maarit Ruikka sanoo tuntevansa itsensä erilaiseksi ykköstyypin diabeteksen takia, vaikka diabetes ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Hän valmistui ensin opettajaksi ja myöhemmin teatteriohjaajaksi ja vuodesta 2014 hän on toiminut Teatterikorkeakoulun dekaanina. Ruikka pitää monia saavutuksiaan sattumana: hän ei ole tietoisesti pyrkinyt mihinkään, asiat ovat vain tulla tupsahtaneet eteen.
Ykköstyypin diabeetikko työelämässä
Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.
Lääkäri, joka rikkoo rajoja
Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.
Merja Ylönen hoitaa lappilaisten jalat kuntoon
Merja Ylönen muutti viime keväänä Keski-Suomesta Inariin ja löysi heti paikkansa lappilaisten kauan kaivattuna jalkojenhoitajana. Hän oli pitkään haaveillut muutosta pohjoiseen ja nauttii nyt siitä, että pääsee marjastamaan, kalastamaan ja vaeltamaan suoraan kotiovelta. Vapaa-aikanaan hän myös vetää diabeetikoiden kerhoa Inarin kirkonkylällä.
Varusmiesten luottohoitaja
Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.
Rehtori Juhis Saksa ei turhia nipota
Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.
Design-ideoita diabeteksesta
Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.
Jari Lindström otti uuden suunnan elämässään
Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.
Lääkekirstun vartija
Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.
Mats Långbacka haaveilee suuren yleisön elokuvasta
Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.
Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus
Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta.
- Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.