Työ

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.

Unelmien työ- tai opiskelupaikka voi löytyä ulkomailta. Tai työnantaja voi lähettää maailmalle. Moni etsii myös eläkepäiviinsä paikkaa auringosta. Heti kun muutto ulkomaille varmistuu, diabetesta sairastavan kannattaa ottaa yhteyttä sekä Kelaan että omaan hoitopaikkaansa. Sosiaaliturvan ja diabeteksen hoidon järjestelyissä on omat kiemuransa.

Näyttelijä Essi Hellénillä riittää nyt vientiä: hänet on voinut viime aikoina bongata muun muassa elokuvista, teatterista, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasta, television viihdeohjelmista… Miten ihmeessä hän ehtii joka paikkaan? Ja miten hän onnistuu sopeuttamaan diabeteksen hoidon kiireiseen elämäänsä? 

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Pertti Kurikan Nimipäivät edustaa Suomea tänä vuonna euroviisuissa kappaleella Aina mun pitää. Sen innoittamina kaivoimme arkistoistamme yhtyeen laulajan Kari Aallon haastattelun, joka julkaistiin Diabetes-lehdessä 1/2014. Aalto sanoo, että sekä diabeteksen hoidossa että musiikissa ratkaisee oikea asenne: siitä ei ainakaan lauantaina ollut puutetta.

Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.