Koti Elämä Sivu 6

Elämä

Vauvakuumetta ilmassa

Terveen vauvan maailmaan tuloa auttaa, kun odottava diabeetikkoäiti pitää hyvää huolta diabeteksestaan. Yllätysvauvat eivät sovi ykköstyypin diabeetikkoäideille, eikä raskautta kannata lykätä liian pitkään. Kun sokeritasapaino on hyvä ennen raskautta ja sen aikana, raskausaikana ei välttämättä ilmaannu mitään ongelmia.

Helpotusta diabeteksen hoitoon työpaikalla

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Aake Kalliala löysi sisäisen rauhan – vaikka valehteleekin itselleen

Näyttelijä Vesa-Matti Loiri sai kollegansa Aake Kallialan menemään lääkäriin jalkavaivojen takia. Diagnoosina oli tyypin 2 diabetes. Nyt Kalliala on aika lailla sinut sairautensa kanssa, vaikka hän ei syö kasviksia eikä liiku tarpeeksi, ja polttaa mielellään piippua. Omien sanojensa mukaan hän on hyvä huijaamaan itseään.

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Parasta ykköstyyppiä

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Lapsuuden haave toteutui sittenkin

Kokkolalainen Olli Kinnunen haaveili jo lapsena asepalveluksesta. Vuonna 2012 todettu ykköstyypin diabetes ei saanut häntä luopumaan haavestaan, vaan hän palveli lääkintämiehenä Hämeenlinnan panssariprikaatin Riihimäen esikunta- ja viestikomppaniassa. Maaliskuussa päättynyt asepalvelus täytti hänen odotuksensa, tosin liikuntaa ja liharuokaa olisi hänen mielestään saanut olla enemmän.

Punkkarilaulaja Kari Aalto: Diabetes on asennekysymys

Pertti Kurikan Nimipäivät edustaa Suomea tänä vuonna euroviisuissa kappaleella Aina mun pitää. Sen innoittamina kaivoimme arkistoistamme yhtyeen laulajan Kari Aallon haastattelun, joka julkaistiin Diabetes-lehdessä 1/2014. Aalto sanoo, että sekä diabeteksen hoidossa että musiikissa ratkaisee oikea asenne: siitä ei ainakaan lauantaina ollut puutetta.

Vauvatoiveesta totta?

Tyypin 1 diabetes saattaa vaikuttaa niin naisten kuin miestenkin hedelmällisyyteen monen eri mekanismin kautta. Tiedossa ei ole, johtuuko diabeetikoiden suhteellisen pieni perhekoko siitä, että lapsia ei ole tullut niin monta kuin on toivottu, vai siitä, että pariskunnat ovat halunneet rajoittaa lapsilukua.

Lapsen sairastuminen muutti elämän

Lapsen vaikeahoitoinen diabetes muutti Parosen perheen elämän. Vanhemmat ovat joutuneet olemaan joskus jopa poissa työstä lapsen sairauden takia. Tämä on vaikuttanut muun muassa perheen talouteen, ja myös parisuhteen hoito on jäänyt taka-alalle.

Turvaa vakuutuksesta – mutta millä ehdoin?

Diabetes ei ole este vakuutusten saamiselle, mutta hoitotasapaino ja lisäsairaudet vaikuttavat vakuutusten hintoihin ja korvauksiin. Vakuutusyhtiöiden perusperiaatteet poikkeavat vain vähän toisistaan, erilaisten vakuutusten yksityiskohdissa on enemmän eroja.

Insuliinipumppu vai ei?

Monet pumppuhoitoon siirtyneet eivät vaihtaisi enää mistään hinnasta pistoshoitoon: elämä on pumppuhoidossa vapaampaa ja yleensä hoitotasapainokin paranee. Ihan kaikki eivät insuliinipumpusta kuitenkaan innostu. Laite voi haitata harrastamista, se voi olla hankala piilottaa vaatteisiin ja lisäksi pumppuhoito vaatii tavallistakin tarkempaa verensokerin seurantaa. Pumppuhoidon plussia ja miinuksia listaavat nykyiset ja entiset pumpun käyttäjät ja hoidon ammattilaiset.

Aikamoinen lauma

Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.

Ruuhkaa elämässä

Sonja Iltanen-Tähkävuori pohti ystäviensä kanssa, miten lapsiperheen, työelämän, oman elämän ja diabeteksen hoidon saa sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Heidän kokemuksistaan, ajatuksistaan ja vinkeistään syntyi mainio juttu, hengissä selviämisen opas kaikille ruuhkavuosia eläville.

Vihdoinkin homma hoidossa

Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.

Merikilpikonnia suojelemassa

Matti, 63-vuotias eläkkeellä oleva mies Keski-Suomesta, lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön Karibialle. Mieli oli ensin epäileväinen – miten sokeritautinen ja masentuvainen mies siellä pärjäisi – mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva ihminen.

Pentti Linkola – kuusikymppisenä ykköstyypin diabeetikoksi

Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.