Koti Blogi Sivu 32

Koulunkäynninohjaajien vähentäminen kostautuu

Lasten diabetes, vaikeat allergiat ja psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet. Lisäksi luokissa on paljon muitakin lapsia, jotka tarvitsevat tukea oppimisen ja kouluarjen sujumiseen. Koulunkäynninohjaajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta ahtaalle joutuneet kunnat ovat vähentäneet rajusti heidän määräänsä. Tämän pelätään vaikuttavan myös diabetesta sairastavien lasten tukeen.

Vaivana valtimotautien rypäs

Eläkkeellä oleva kukkakauppayrittäjä Talvikki Kaski menetti puhekykynsä kesken puhelun, ja vasen käsi meni voimattomaksi. Toisessa päässä hänen tyttärensä ymmärsi heti, mitä on tapahtunut ja tilasi paikalle ambulanssin. Talvikki Kaski on toipunut aivoinfarktista aika hyvin, kiitos nopean hoitoon pääsyn ja oman sisukkuuden.

Ripeä hoitoon pääsy ja kuntoutus ratkaisevat paljon aivoverenkiertohäiriöissä

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Monet toipuvat itsenäisiksi, mutta eivät ehkä aivan entiselleen. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat vaurion sijainti ja laajuus.

Hypokoira auttaa arjessa

Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.

Kuntoutusta kakkostyypin diabetesta sairastavalle

Kansaneläkelaitos järjestää tänä vuonna metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmeniä kuntoutuskursseja. Maksuttomaan kuntoutukseen voi päästä, jos sairauden kanssa selviytyminen ja jaksaminen on vaikeaa ja tietyt valintaperusteet täyttyvät.

Kuntoutuksen uudet suuntaviivat

Kelan kuntoutuksessa katsotaan tulevaisuudessa yhä enemmän diabeetikon kokonaistilannetta, ei yksistään sairautta. Myös RAY:ssa on mietitty uusia suuntaviivoja diabeetikoiden kuntoutukseen. Diabeetikolle kuntoutusta on oikeastaan kaikki se, mikä auttaa jaksamaan sairauden kanssa.

Voimaa valokuvista

Pirjo Nietovaara ammentaa voimaa valokuvista ja kirjoittamisesta, jotka toimivat kurkistusaukkona omiin tunteisiin. Elämä ei ole aina kohdellut häntä silkkihansikkain: hänen äitinsä kuoli syöpään viisikymppisenä, myöhemmin hän menetti myös isänsä, ja raskain kokemus on ollut rakkaan kaksoisveljen kuolema auto-onnettomuudessa. Nyt voimia vievät diabeteksen lisäsairaudet.

Tulehdus suussa horjuttaa koko terveyttä

Joka toisella suomalaisella on suussaan krooninen tulehdus. Pahimmillaan suun tulehduksesta pääsee bakteereja verenkiertoon, mikä voi vauhdittaa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Diabetes altistaa muun muassa hampaiden kiinnityskudossairaudelle eli parondontiitille, jossa luu pakenee pikkuhiljaa hampaan alta ja hammas irtoaa.

Janon sammuttajat

Millaiset juomat sopivat aterioille, entä aktiivisen liikkujan janojuomaksi ja verensokeritason ylläpitämiseen? Entä kun tekee mieli jotain hyvää tai piristystä? Miten paljon ylipäätään pitäisi juoda?

Sensori on hälyttävä verensokerivahti

Jatkuvaa verensokerin seurantaa eli sensorointia käytetään tavallisesti muutaman päivän ajan, kun pyritään ratkomaan insuliinihoidon ongelmia. Kun verensokerilukemia saa tiheään ja tasaisin väliajoin, verensokerin liikkeistä saa paljon tarkemman kuvan kuin sormenpäämittauksilla. Sormenpäämittauksiakin silti tarvitaan.

Sokeria suosituksen mukaan

WHO antoi ruuan sokeripitoisuutta koskevan suosituksen, joka on linjassa suomalaisten suositusten kanssa. Jo pitkään suomalaisille on suositeltu, että alle 10 prosenttia päivän energiansaannista tulisi sokerista. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Terveelliset elintavat suojaavat muistia

Voiko muistiongelmia ehkäistä omin konstein? Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan muistihäiriöiden riskiä voi pienentää elintavoilla: terveellisellä ravinnolla ja aktiivisella liikunnalla. Lisäksi aivoille voi antaa muistia tukevia tehtäviä.

Aake Kalliala löysi sisäisen rauhan – vaikka valehteleekin itselleen

Näyttelijä Vesa-Matti Loiri sai kollegansa Aake Kallialan menemään lääkäriin jalkavaivojen takia. Diagnoosina oli tyypin 2 diabetes. Nyt Kalliala on aika lailla sinut sairautensa kanssa, vaikka hän ei syö kasviksia eikä liiku tarpeeksi, ja polttaa mielellään piippua. Omien sanojensa mukaan hän on hyvä huijaamaan itseään.

Parisuhdekurssilta tukea sairaan lapsen vanhemmille

Lapsen sairastuminen voi viedä vanhempien voimat ja panna parisuhteen koetukselle. Kiikoislaiset Mikko ja Piia Ruotsalainen lähtivät etsimään parisuhdekurssilta uusia eväitä ja voimavaroja suhteensa hoitamiseen. He pitivät kurssia niin onnistuneena, että päättivät kouluttautua itsekin parisuhdekurssien ohjaajiksi.

Asioista niiden oikeilla nimillä

Monet haluaisivat puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta terveydenhuollossa ei usein löydy siihen aikaa eikä resursseja. Joensuun seudun diabetesyhdistys käynnisti Mielen Mellitus -hankkeen, joka haluaa herättää keskustelua ja aurata tietä avoimemmalle ilmapiirille, jotta mielenterveyden asioista voitaisiin puhua niiden oikeilla nimillä.

Urheilija luottaa omiin kokemuksiinsa

Diabetesta sairastava urheilija joutuu keskittymään urheilusuorituksen lisäksi verensokerinsa säätelyyn, sillä veren sokeritaso vaikuttaa suoritukseen. Tämä korostuu erityisesti kilpailuissa, joissa kilpailujännitys vielä sotkee verensokeriarvoja. Liikunnanohjaaja Noora Smolander selvitti opinnäytetyössään, miten kilpaurheilijat selättävät sairauden ja urheilun yhteensovittamisen haasteita.

Iäkkäiden diabeteksen hoitoon löytyi uusi ote

Tamperelaisen Viola-kodin henkilökunta alkoi kohentaa diabetesosaamistaan ja -asenteitaan. Koulutuksesta sai alkunsa iso muutos: henkilökunta tietää nyt, miksi verensokeria pitää seurata säännöllisesti ja miten mataliin tai korkeisiin verensokeriarvoihin pitää reagoida, ja keittiössä otetaan huomioon ruokavaliosuositukset.

Uusi diabeetikon ruokavaliosuositus valmisteilla

Eurooppalainen asiantuntijaryhmä valmistelee uutta diabeetikon ruokavaliosuositusta. - Suosituksen pohjana käytettävän tieteellisen tutkimusnäytön läpikäyminen vie aikaa: sitä on muun muassa tarkasteltava erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen osalta, suositustyöryhmän suomalainen asiantuntija, ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab sanoo.

Katutanssia neljänä iltana viikossa

Neljät tanssitreenit pitävät oululaisen 11-vuotiaan Olli Sukuvaaran hyvässä kunnossa. Katutanssissa häntä viehättää erityisesti vapaus ja mahdollisuus improvisaatioon. Ollilla todettiin ykköstyypin diabetes vuosi sitten, mutta se ei hidastanut tahtia: hän oli takaisin tanssitunneilla jo seuraavana päivänä diagnoosista.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Tunteet lihottavat

- Vatsan nälkä on energiavajeen täyttämistä, suun nälkä on tavan vuoksi syömistä tai herkuttelua, tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen sanoo. Hän korostaa, että lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tutkimalla tunteitaan.

Solukorvaushoitoja testataan ensimmäistä kertaa ihmisillä

Solukorvaushoito voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeä keino korjata tyypin 1 diabetesta sairastavan insuliininpuutos. Ensimmäiset potilaskokeet kantasoluista erilaistetuilla soluilla ovat alkaneet Yhdysvalloissa. – Tavoite on saada diabeetikon elimistöön soluja, jotka erittävät insuliinia säädellysti oikein, professori Timo Otonkoski kiteyttää solukorvaushoidon.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Tiesitkö tätä diabeteksesta?

Diabeteksen tyyppisestä sairaudesta on löydetty maininta jo 1500-luvulla ennen ajanlaskun alkua ilmestyneestä egyptiläisestä papyruksesta. 600-luvulla intialaisessa Veda-kirjallisuudessa kerrottiin, että paljon riisiä, vehnäjauhoa ja sokeria syövillä rikkailla ihmisillä esiintyi diabetesta. Listasimme monta muutakin kiinnostavaa faktaa diabeteksen ja sen hoidon historiasta.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.