Diabetestutkimussäätiöllä juhlavuosi – Puoli miljoonaa euroa diabetestutkimukseen

1006
Suurimman apurahan sai apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Pirita Salomaa

Diabetestutkimussäätiö täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi säätiö myönsi huhtikuussa historiansa suurimman apurahasumman, 500 000 euroa. Apurahoilla tuetaan korkealuokkaista suomalaista diabetestutkimusta.

Diabetestutkimussäätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja professori Jussi Pihlajamäki arvioi, että säätiön saamissa apurahahakemuksissa alkaa näkyä suomalaisen diabetestutkimuksen sukupolvenvaihdos.

– Hakemusten taso oli tänäkin vuonna korkea. Nuoret tutkijat ovat nousemassa kansainväliselle tasolle, ja Diabetestutkimussäätiöllä voi olla tässä tärkeä rooli, Pihlajamäki sanoo.

Diabetestutkimussäätiö vastaanotti tänä vuonna ennätysmäärän apurahahakemuksia, yhteensä 110 kappaletta. Suurin osa hakemuksista liittyi tyypin 2 diabeteksen tutkimukseen. Apurahan sai 21 tutkimushanketta. Apurahoista päätti säätiön hallitus säätiön tieteellisen valiokunnan esityksen pohjalta. Säätiö ei myönnä apurahoja omien toimielintensä jäsenille.

Diabetestutkimussäätiön perustivat Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset vuonna 1976. Säätiön saamat testamentit, lahjoitukset ja huolellinen varainhoito ovat mahdollistaneet sen, että vuosittain jaettava apurahasumma on kasvanut ensimmäisestä myönnetystä 4 000 markasta nykyiselle tasolle.

Kaksivuotiset suurapurahat

Suurimman apurahan, 100 000 euroa, sai apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen. Helsingin yliopistossa työskentelevän Pietiläisen tutkimusryhmä selvittää, miten laihdutus parantaa glukoosiaineenvaihduntaa. Lihavuusleikkauksia ja diabeteslääke liraglutidia vertailevan tutkimuksen tavoitteena on auttaa uusien hoitojen kehittämisessä tyypin 2 diabetekseen.

Kahdesta 50 000 euron apurahasta toisen sai dosentti Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistosta ja toisen professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta.

Dosentti Loukovaaran tutkimusryhmän tutkimus liittyy sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen. Ryhmä tutkii vaikea-asteista proliferatiivista retinopatiaa. Se on silmän verkkokalvon sairauden vaikein muoto, jossa silmään kasvaa näköä uhkaavia uudissuonia. Tutkimuksen päämääränä on pitkällä aikavälillä parantaa diabeetikoiden näön ennustetta ja hoitokäytäntöjä.

Professori Savolaisen tutkimusryhmä selvittää sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä. Tutkimus kohdistuu onnistuneen elämäntapamuutoksen tehneisiin. Taustalla on Oulussa kehitetty ”Onnikka”, joka on verkossa toimiva elämäntapaohjauksen menetelmä. Ohjauksen tavoitteena on vähentää metabolista oireyhtymää sairastavien riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Yksivuotiset hankeapurahat

Dosentti, FT Diana Toivola Åbo Academista Turusta sai 25 000 euroa tutkimukseen Keratiinistressiproteiinien uusi merkitys beeta-solujen terveyden suojelijoina ja insuliinin sääntelijöinä.

Dosentti, FT Kaisa Ivaskalle Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta myönnettiin 25 000 euroa diabetesta ja luustoa koskevaan tutkimukseen. Luuhormoni avaa uuden näkökulman diabetesdiagnostiikkaan.

Dosentti, FT Sami Heikkinen Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksiköstä Kuopiosta sai 25 000 euroa tutkimukseen TCF7L2-välitteinen geenien säätely ja siihen liittyvien säätely-SNP:ien rooli maksassa ja tyypin 2 diabeteksessa.

Professori, LT Timo Lakka Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksiköstä Kuopiosta sai 25 000 euroa tutkimukseen Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien varhainen tunnistaminen ja ehkäisy lapsuudesta lähtien.

Professori, LT Jukka Hakkolalle Oulun yliopiston Biolääketieteen tutkimusyksikön Farmakologian ja toksikologian laitokselta myönnettiin 25 000 euroa tutkimukseen  Diabeetikkojen matalia D-vitamiinitasoja selittävät mekanismit.

Professori, LT Terho Lehtimäelle Tampereen yliopiston ja Fimlabin Laboratorioista myönnettiin 25 000 euroa tutkimukseen Epigeneettisten profiilien pitkäaikaismuutokset ja diabetesriski.

Professori, LT Vesa Olkkonen Helsingin yliopiston Lääketieteellisestä tutkimuslaitoksesta Minervasta sai 25 000 euroa tutkimukseen, joka kantaa nimeä Angiopoietiinin kaltainen proteiini 8, keskeinen aineenvaihdunnan säätelijä: Geenin insuliinisäätelyn mekanismit rasvakudoksessa.

Dosentti, FT Kati Hanhineva Kliinisen ravitsemustieteen laitokselta Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta sai 25 000 euroa tutkimukseen Suolistomikrobiston tuottaman indolepropionihapon ja tiettyjen lipidiyhdisteiden rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

FT Jenni Küblbeckille Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitokselta Kuopiosta myönnettiin 25 000 euroa tutkimukseen Tumareseptorit energia-aineenvaihdunnan tutkimuksessa ja hoidossa.

LT Mari-Anne Pulkkinen (Helsingin yliopisto, HUS Lastenklinikka, Jorvin sairaala ja OYS Lastenklinikka) sai 10 000 euroa tutkimukseen Motivoivan haastattelun ja intensiivisen diabeteskoulutuksen vaikutus hoitotasapainoon murrosikäisillä huonossa tasapainossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla.

Henkilökohtaiset työskentelyapurahat

Henkilökohtaisen työskentelyapurahan 6 150–10 000 euroa sai kahdeksan tutkijaa. Tiedot apurahan saaneista löytyvät Diabetestutkimussäätiön verkkosivuilta, www.diabetestutkimus.fi.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here