Koti Blogi Sivu 26

Kaikki valveillaoloajan liikkumattomuus on haitallista

Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.

Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Yksi elämä tavoittelee terveempää Suomea

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Tulppa-ryhmät sopivat myös kakkostyypin diabeetikoille

Tulppa-ryhmät sopivat nimestään huolimatta myös kakkostyypin diabeetikoille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja etsiä ratkaisuja hoidon ongelmiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yksi elämä –järjestöt uudistavat nyt alun perin Sydänliiton kehittämää Tulppa-avokuntoutusmallia palvelemaan entistä laajempaa joukkoa.

Marita Taavitsainen – nautintoihminen mutta tarkka terveydestään

Kaksikymmentä vuotta esiintyvänä taiteilijana maata kiertänyt Marita Taavitsainen kuvailee elämäänsä vuoristoradaksi: laulajan työ, lapsiperhearki ja diabeteksen hoito ovat haastava yhtälö. - Silti en vaihtaisi elämääni helpompaan, hän sanoo.

Tietämättömät

Suomessa on arviolta 150 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta. Keitä he ovat ja miksi he eivät tiedä? Ja miksi on tärkeää, että kakkostyypin diabetes todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

Toistuvat hypot haittaavat painonhallintaa

Useimpien ykköstyypin diabeetikkojen verensokeri laskee liian matalaksi ainakin silloin tällöin. Matalan verensokerin korjaukseen syödyistä ruuista kertyy huomaamatta paljon sokeria ja energiaa, joten niiden jatkuva käyttö hankaloittaa painonhallintaa, ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen varoittaa.

Pitkäaikaissairaiden puolestapuhujat

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Isoäidin päiväkirja

Jos isovanhemmat haluavat diabetesta sairastavan lapsensa joskus yökylään tai lomareissuille, heidän pitää opetella monenlaisia uusia asioita ja taitoja. Helena Hietaniemi piti päiväkirjaa viime kesänä, kun hänen lapsenlapsensa olivat isovanhempien luona neljä päivää ja kolme yötä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.

Vetonauloina vesijumppa ja rantakalailta 

Puijon diabetesyhdistyksessä riittää naurua ja jutunturinaa, ovathan savolaiset lupsakoita ja leikillisiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nuutinen mainitsee toiminnan vetonauloiksi rantakalaillat ja vesijumpan. Pelkkää ilonpitoa yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole, vaan yhdistys jakaa myös tietoa diabeteksesta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan diabetesasioihin alueellaan.

Pyöräilykausi jatkuu

Pyörää ei kannata viedä syksyllä varastoon. Sopivilla varusteilla pyöräilyä voi jatkaa myös talvella. Polkeminen on hyvää kuntoilua, energiaa kuluu, eikä matkakustannuksia ja päästöjä synny, joten keho, kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Akrobatiavoimistelusta tuli intohimo

Hilkka Nisulalla ja Iida Lipsosella on yhteinen intohimo: akrobatiavoimistelu. Harrastus vaatii kovaa harjoittelua useana päivänä viikossa, mutta menestystäkin on tullut. Hilkan trio voitti kultaa ja Iidan ryhmä pronssia akrobatiavoimistelun SM-kisoissa toukokuussa. Molempia viehättää tässä monipuolisessa lajissa se, että siinä oppii koko ajan jotain uutta.

Monta syytä iloon

Maailman diabetespäivää vietetään taas 14. marraskuuta. Kysyimme diabeetikoilta, heidän läheisiltään, hoidon ammattilaisilta ja vaikuttajilta, mistä asioista he iloitsevat tai keitä he haluavat kiittää tai muistaa tänä diabetesyhteisön omana päivänä.

Vauvakuumetta ilmassa

Terveen vauvan maailmaan tuloa auttaa, kun odottava diabeetikkoäiti pitää hyvää huolta diabeteksestaan. Yllätysvauvat eivät sovi ykköstyypin diabeetikkoäideille, eikä raskautta kannata lykätä liian pitkään. Kun sokeritasapaino on hyvä ennen raskautta ja sen aikana, raskausaikana ei välttämättä ilmaannu mitään ongelmia.

Tyypin 1 diabetes lisää tuki- ja liikuntaelinoireita

Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä useammin erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Diabeetikoilla tavallisimpia niistä ovat jäätynyt olkapää, rannekanavaoireyhtymä ja jalkojen hermomuutokset.

MODY-diabeetikko on herkkä hiilihydraateille

Lievää MODY-diabetesta sairastava pärjää usein pelkällä ruokavaliohoidolla. Taudin hankalammissa muodoissa tarvitaan ateriatabletteja tai pikainsuliinia. Harvinaisempia MODY-muotoja sairastavat ovat hyvin herkkiä hiilihydraateille: verensokeri ampaisee helposti ylös vähänkin hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen.

LADA-diabeteksen hoito vaatii räätälöintiä

Osalla LADA-diabeetikoista sairaus on paljolti tyypin 1 diabeteksen kaltainen, osalla täysin tyypin 2 diabeteksen kaltainen. Lopuilla se on jotakin tältä väliltä. Siksi sen hoito on räätälöitävä jokaiselle yksilöllisesti.

Helpotusta diabeteksen hoitoon työpaikalla

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Liikunnan hyöty sydämen terveydelle kertyy pitkältä ajalta

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen suojaavat sepelvaltimotautia sairastavia sydäntapahtumilta, kun liikunta on ollut nuoresta pitäen osa elämää. Sen sijaan sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitettu liikuntaharrastus ei oululaistutkimuksen mukaan muuta kakkostyypin diabeetikkojen sydäntapahtumien vaaratekijöitä juuri mitenkään.

Murkusta oman elämänsä asiantuntija

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.