Koti Blogi Sivu 27

Luottavaisin mielin koulutielle

Diabeetikkolapsen sujuva koulupäivän aikainen hoito edellyttää vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua kannattaa pitää yhteistyöpalaveri, jossa on mukana koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat ja hoitopaikan edustajat. Siellä sovittavat asiat on hyvä koota selkeästi ohjekansioon.

Tuulta unelmiin

Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.

Herkutellaan fiksusti!

Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.

Pistooliammunnan suomenmestari Kaisa Koski tähtää huipulle

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Huolla muistiasi viimeistään keski-iässä

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Potilaasta lääkäriksi

Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.

Onko mummo muistanut syödä ja ottaa lääkkeensä?

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Espanjassa ei ole kallista sairastaa

Julkinen terveydenhuolto on Espanjassa ilmaista, ja se toimii tehokkaasti, kertoo Espanjassa 14 vuotta asunut Väinö Karjalainen. Lääkehoidosta eläkeläinen maksaa vain 10 prosenttia, työssäkäyvä 10–60 prosenttia tulotasosta riippuen. Kala ja kasvikset ovat maukkaita ja halpoja, ja lämpimässä ilmastossa on helppo liikkua ympäri vuoden.

Kuntoutus etsii uusia muotoja

Diabetesliitto ei saanut järjestettäväkseen Kelan rahoittamia aikuisille suunnattuja diabeteskursseja vuosina 2017–2020. Liitto tarjoaa kuitenkin edelleen viiden päivän maksusitoumuskursseja, alueellista kuntoutusta sekä lyhyt-, teema- ja verkkokursseja. Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että diabeteskurssi on investointi terveyteen: kurssiviikon hinnalla ei saa montaa erikoislääkärin vastaanottoa tai sairaalapäivää.

Seppo Kirjavainen käänsi vaikeat kokemuksensa vahvuudeksi

Seppo Kirjavaisen elämän alkutaival ei näyttänyt lupaavalta: alkoholistiperheen lapsi joutui itsekin nuorukaisena alkoholin pauloihin. Nyt hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta raittiina ja toimii alkoholista eroon pyrkivien vertaistukena. Kakkostyypin diabeteksen hän arvelee saaneensa vaikeiden kotiolojensa ja huonojen elintapojensa seurauksena.

Neuropatia on hermojen sairaus

Neuropatia on hermojen sairaus, joka voi oireilla eri puolilla kehoa monin eri tavoin. Se kehittyy korkean verensokerin seuralaisena. Terhi Mäkilä on saanut oman neuropatiansa oireet lievittymään, kun hän teki täydellisen remontin omahoidossaan.

Nea laulaa positiivisuutta maailmaan

20-vuotias Nea Peltola haaveilee artistin urasta. Ensimmäinen sinkku ilmestyi omakustanteena, mutta hän uskoo vielä joskus saavansa levytyssopimuksen joltakin levy-yhtiöltä. Musiikillaan hän haluaa levittää positiivisuutta maailmaan.

Maito – terveysjuoma vaiko vain vasikan ruokaa?

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.

Lääkekirstun vartija

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Totta toistaiseksi

Mediassa nousee aika ajoin esiin kohuotsikoita maidon tappavuudesta ja muista oudoista tiedeuutisista. Klikkausjournalismi, valemedia ja itse itsensä asiantuntijoiksi nostaneet bloggaajat ovat muuttaneet tiedonvälityskenttää perusteellisesti. Miten terveydestään kiinnostunut kansalainen voi tietää, mikä on totta ja mikä ei?

Must on tullu urheiluhullu

54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.

Mats Långbacka haaveilee suuren yleisön elokuvasta

Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.

Ehjä iho suojaa pöpöiltä

Verensokerin mahdollisimman hyvä tasapaino on diabetesta sairastavalle paras vakuutus iho-ongelmien varalle. Pienetkin nirhaumat kannattaa hoitaa huolella, jotta niiden kautta ei pääse pöpöjä elimistöön.

Vierailulla Flemmingin perheessä

Flemmingin perheen kaksospojat Valtteri ja Leevi ovat Liedon Jokilaakson koulun reippaita ekaluokkalaisia. Vaikka Valtterin diabetes on hoidollisesti aika haastava, diabeteksen hoito on sujunut koulussa yllättävän hyvin. Haastattelun lopuksi diabeteshoitaja Kaja Normet neuvoo, miten pienille diabeetikkokoululaisille varmistetaan turvallinen koulupäivä.

Enteroviruksilla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.

Turkissa Euroopan korkeimmat diabetesluvut

Istanbulissa asuvalla Sebnem Güneymanilla on paraatipaikka diabeteksen hoitoon Turkissa, sillä hän työskentelee maan diabetesliitossa. Turkissa on Euroopan korkeimmat diabetesluvut: maan 79 miljoonasta asukkaasta noin seitsemän miljoonaa sairastaa diabetesta – heistä suurin osa on kakkostyypin diabeetikoita.

Toisten tukena kokemuksen voimalla

Tyttären sairastumien diabetekseen sai Elina Pekkasen ryhtymään kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijan työkenttä on monipuolinen. Elina on paitsi jutellut diabeetikoiden ja heidän läheistensä kanssa myös kansantajuistanut potilasohjeiden kieltä ja ollut mukana moniammatillisissa palavereissa välittämässä asiakasnäkökulmaa.

Ringa Ropo: Viisikymppisenä alan jo tuntea itseäni

Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.

Seitsemän syytä vähentää alkoholin kulutusta

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kaksi annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.