Terveys

Vaikuttaako persoonallisuus terveyteen?

Tunnolliset ihmiset pysyvät terveempinä kuin muut. Tunne-elämän epätasapaino ennustaa puolestaan psyykkistä sairastavuutta. Persoonallisuuspiirteet annetaan meille syntymässä, ja vaikka ne ovat melko pysyviä, ne voivat myös muuttua elämän mittaan. Niitä muokkaavat yksilölliset elämäntapahtumat, ympäristö sekä iän myötä tapahtuva kypsyminen. On myös havaittu, että sairastuminen voi muokata persoonallisuutta.

Tutkija Jenni Lehtimäki – Luonnon kirjo on ylivoimainen kansanterveyden edistäjä

Filosofian tohtori Jenni Lehtimäki tutkii sitä, miten vihreä ympäristö voi tuottaa terveyshyötyjä mikrobialtistuksen kautta. Tutkimuskohteena kohteena on yli miljoona Suomessa vuosina 1997–2016 syntynyttä lasta. Tutkimuksella selvitetään, onko lasten suolistobakteereissa ja sairastuvuudessa muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan, reumaan ja tyypin 1 diabetekseen eroja, jotka liittyvät heidän elin- ja asuinympäristöönsä.

Suosi kasviksia ympäristön ja terveyden vuoksi

Tiesitkö, että keskimääräinen kuluttaja voi elintarvikevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee samalla? Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös terveyttä edistävä ruokavalio. Kaikkia syömistottumuksia ei ole tarpeen panna kerralla uusiksi, vaan pienetkin muutokset kannattavat.

Arjen valinnat vaikuttavat heti ja pitkälle tulevaisuuteen

Ympäristön hätä heikentää hyvinvointiamme jo nyt, mutta monia seurauksia emme osaa vielä edes aavistaa. Koronapandemia on muistutus tästä. Seuraava pandemia tai jokin muu katastrofi tulee varmasti, ellemme muuta kokonaisvaltaisesti ajatteluamme ja elämäntapaamme. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen arkisilla valinnoillamme, muun muassa sillä, mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja miten lomailemme.

Asvaltilta luontoon

Metsät, pellot ja vesistöt rikastavat ihmisen mikrobiomia, mikä vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja suojaa sairauksilta. Kaupungistumisen ja elintapojen muuttumisen vuoksi ihmiset eivät ole enää yhtä luontevasti ympäröivän luonnon kanssa tekemisissä kuin ennen, ja se vaikuttaa mikrobiomiimme. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden väheneminen on johtanut ympäristön mikrobiston köyhtymiseen. Kaikki tämä vaikuttaa terveyteemme ja sairastavuuteemme.

Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.

Hyvän mielen kilometrejä

Ennen pyöräilyharrastuksen aloittamista Ilpo Lehtinen liikkui etupäässä tietokoneen ja jääkaapin väliä. Nuoren miehen tyypin 1 diabeteksen hoito oli retuperällä ja kiinnostus omaan hyvinvointiin hukassa. Nyt pyöräilystä on tullut hänelle jokapäiväinen tapa ja tärkeä harrastus, vuodenaikaan katsomatta. Vuoden aikana saattaa kertyä jopa 6 000 pyöräilykilometriä.

Kuuletko kehosi viestejä?

Kun ihminen sairastuu, hän joutuu kohtaamaan oman haavoittuvuutensa ja hyväksymään muuttuneen kehonsa. Aina se ei ole helppoa. Kehon viestien kuunteleminen on tärkeää kaikille ja erityisesti diabetesta sairastaville, sanoo psykofyysiseen terapiaan erikoistunut psykoterapeutti Minna Martin. Hän muistuttaa myös, että on tärkeää solmia ystävällinen suhde siihen kehoon ja persoonaan, johon on syntynyt.

Mikä meitä valvottaa?

Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.

Univaje koettelee terveyttä monin tavoin

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon

Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.

Vagushermo, kytkin rentouteen

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Hidasta kierroksia

Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.

Väärään aikaan valveilla

Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?

Rauhallinen liike tyynnyttää mielen

Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.

Hyvän unen ruokaa

Sekä ruokavalinnoilla että syömisen rytmillä on merkitystä vireyden ja nukkumisen kannalta. Monilla ravintoaineilla on roolinsa unta ja vireyttä säätelevissä hormonaalisissa prosesseissa, joten mahdollisimman monipuolinen ruokavalio auttaa myös nukkumaan hyvin.

Laatua lasiin ja lautaselle 

Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?

Työ voi tukea hyvinvointia

Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.

Aivot ylikierroksilla

Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Myös mukavat asiat voivat stressata.

Liikkumalla trimmaat myös aivoja

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.

Mitä geenitesti kertoo?

Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.

Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?

Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.

Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään

Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.

Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.