Työikäinen

Juristista ravitsemusterapeutiksi – diabetes motivoi Hennan ammatinvaihtoon

Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.

Kaivopuistosta Jäämerelle hiekkateitä pitkin

Timo Saarinen matkasi polkupyörällä Helsingistä Jäämerelle. Urakan haastavuutta lisäsi diabeteksen lisäksi vielä se, että hän päätti kulkea vain hiekkateitä ja metsäpolkuja pitkin. Jutun lopussa Timo kertoo omista kokemuksistaan maastopyöräilyn ja pumppuhoidon yhteensovittamisesta sekä sensoroinnista (luettavissa vain verkkolehdessä).

Essi Hellén: Miten niin en voisi elää normaalia elämää?

Näyttelijä Essi Hellénillä riittää nyt vientiä: hänet on voinut viime aikoina bongata muun muassa elokuvista, teatterista, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasta, television viihdeohjelmista… Miten ihmeessä hän ehtii joka paikkaan? Ja miten hän onnistuu sopeuttamaan diabeteksen hoidon kiireiseen elämäänsä? 

Kynällä hoituu keho ja mieli

Diakonissa Marketta Lahdenmaan elämään on mahtunut kouluikäisestä saakka monenlaisia vastoinkäymisiä, joista hän on selvinnyt paitsi suurella tarmokkuudellaan myös kirjoittamalla. - Se mikä ensin tuntuu elämän lopulta, voi olla uuden alku, hän rohkaisee muita vaikeita asioita kohdanneita.

Marita Taavitsainen – nautintoihminen mutta tarkka terveydestään

Kaksikymmentä vuotta esiintyvänä taiteilijana maata kiertänyt Marita Taavitsainen kuvailee elämäänsä vuoristoradaksi: laulajan työ, lapsiperhearki ja diabeteksen hoito ovat haastava yhtälö. - Silti en vaihtaisi elämääni helpompaan, hän sanoo.

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Helpotusta diabeteksen hoitoon työpaikalla

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Meidän liitto: Parakista se alkoi

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Muistoja matkan varrelta: Kun äiti ruiskuja pesi

Juha Vittaniemi sairastui diabetekseen 2-vuotiaana 50 vuotta sitten. Ensin häntä hoidettiin seitsemän viikkoa sairaalassa, ja ensimmäisinä vuosina hän sai vain yhden pistoksen pitkävaikutteista insuliinia vuorokaudessa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen verensokerimittarin. Vasta nelikymppisenä Vittaniemi oivalsi, että hänen kannattaa pitää hyvää huolta itsestään. Nyt hän sanoo, että itseään hyvin hoitava diabeetikko saattaa voida jopa paremmin kuin terve ihminen.

Muistoja matkan varrelta: Eristyksestä pumppuhoitoon

Kun Teea Ekola sairastui pikkutyttönä 1980-luvulla diabetekseen, hänen piti viettää sairaalassa monta viikkoa. Läheiset saivat ensimmäisinä päivinä käydä katsomassa häntä vain ikkunan takaa. Nyt hän on yrittäjä, opiskelija ja kahden lapsen äiti ja nauttii elämästään. - Diabetes ei ole vienyt minulta mitään tärkeää, Teea sanoo.

Kontaktilajien karaisema kyseenalaistaja

Muun muassa uimahyppyjä, jalkapalloa, rugbya ja laitesukellusta harrastanut Liisa Suutarla löysi uuden lajin muutettuaan Kanadasta Suomeen: roller derbyn. Kontaktilajien karaisema nuori nainen haastaa sekä itseään että muita kyseenalaistamaan asioita. Aika ajoin hän kapinoi diabetesta vastaan, mutta haluaa silti päästä paremmin selville siitä, miten hänen pitäisi itseään hoitaa. Mutta mitä ihmettä on roller derby?

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Punkkarilaulaja Kari Aalto: Diabetes on asennekysymys

Pertti Kurikan Nimipäivät edustaa Suomea tänä vuonna euroviisuissa kappaleella Aina mun pitää. Sen innoittamina kaivoimme arkistoistamme yhtyeen laulajan Kari Aallon haastattelun, joka julkaistiin Diabetes-lehdessä 1/2014. Aalto sanoo, että sekä diabeteksen hoidossa että musiikissa ratkaisee oikea asenne: siitä ei ainakaan lauantaina ollut puutetta.

Ruuhkaa elämässä

Sonja Iltanen-Tähkävuori pohti ystäviensä kanssa, miten lapsiperheen, työelämän, oman elämän ja diabeteksen hoidon saa sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Heidän kokemuksistaan, ajatuksistaan ja vinkeistään syntyi mainio juttu, hengissä selviämisen opas kaikille ruuhkavuosia eläville.