Koti Ihmiset Sivu 2

Ihmiset

Esapekka Lappi toimittajien ja valokuvaajien ympäröimänä

Rallitähti Esapekka Lappi tottui diabeteselämään nopeasti

Hyundain tiimissä rallin MM-sarjaa kiertävä Esapekka Lappi sai tietää sattumalta tyypin 1 diabeteksesta juuri ennen vuodenvaihdetta. Nyt hän on jo sinut sairautensa kanssa. Ralliautoilu vaatii skarppeja aivoja, joten verensokeri ei saa päästä kisassa liian matalaksi. MM-kisat eivät ole sujuneet hänellä ihan suunnitelmien mukaan.

Omannäköisten valintojen puolestapuhuja 

Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.

Kun iäkäs diabeetikko syö huonosti

Ruokahalu on kadoksissa tai hellalla porisee päivästä toiseen iänikuinen makkarasoppa. Olisiko ikääntyneen diabeetikon ruokavaliossa tarkistamisen varaa? Iän karttuessa ihmisen toimintakyky usein heikkenee, eikä hän välttämättä jaksa käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Ruuan pureskelu voi tuottaa vaikeuksia, jos suu ja hampaat eivät ole kunnossa. Ruokahalun kadotessa voi myös soveltaa: ei ole pakko syödä tismalleen ruokaympyrän mukaisesti. Mutta riittävästä juomisesta kannattaa pitää huolta.

Ville saa virtaa tanssimisesta

Kun lappeenrantalainen Ville Pakkanen meni pikkupoikana ensimmäistä kertaa tanssitunnille, hän innostui musiikista ja liikkeestä. Sama into pitää häntä otteessaan edelleen. Breakdance-, streetdance- ja jazztanssitunneilta Ville saa virtaa. Breikatessa hän irrottaa usein insuliinipumpun, sillä se on tiellä lattialla tehtävissä liikkeissä. Se, että tanssitunnit ajoittuvat iltaan, tuo diabeteksen hoitoon omat haasteensa.

Näin käytät lääkkeitä turvallisesti

Ikäihmisillä on usein lääkekaapissaan monia erilaisia lääkkeitä, niin itsehoito- kuin reseptivalmisteitakin. Päällekkäiskäytön vaara kasvaa, jos lääkkeitä napsii sieltä sun täältä ja jos perustiedot lääkkeiden käytöstä eivät ole hallinnassa. Lisäksi vanhetessa elimistön koostumus muuttuu, ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa keskushermostohaittoja. Geriatri Ulla Aalto kertoo, miten lääkkeitä voi käyttää turvallisesti. Osa ohjeista koskee kaikkia lääkkeenkäyttäjiä, ei pelkästään vanhuksia.

Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia

Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.

Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita

Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.

Kuinka vanha oikeasti olet?

Ihmiset vanhenevat eri tahtiin, eikä kalenteri-ikä aina kerro todellisesta toimintakyvystä. Keho voi ikääntyä elinvuosiin nähden nopeammin tai hitaammin. Kehon vanheneminen kalenteri-ikää nopeammin enteilee lyhyempää elinikää, hitaampi vanheneminen puolestaan ennakoi pidempää elinikää. Vanhenemisvauhtiin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin.

Vähän, mutta vauhdilla

HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.
Mitko-Popov-seisoo-kadulla-kitaran-kanssa

Musiikki vie kohti valoa

Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.

Miten perheen voimavarat heijastuvat diabeteksen hoitotasapainoon?

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Kokemuksia työkomennuksilta ulkomailla

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Hermostimulaattori palautti voimani

Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.

Lohjan rento perhekerho vetää porukkaa puhumaan ja puuhastelemaan

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.

Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään

Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä. 

Keski-iän terveys pedataan lapsuudessa

Kun lapsi liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, hänellä on pienempi riski sairastua aikuisena sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja muistiongelmiin. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset, joissa on selvitetty lapsuus-ja nuoruusajan elintapojen ja aikuisiän sairastavuuden yhteyttä. Mutta miten lapset saa syömään terveellisesti ja liikkumaan riittävästi?

Parempi olla omassa kropassa

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Unelma sai siivet

Matias Rantala haaveili stuertin työstä kymmenen vuotta. Hän luuli pitkään, että diabetes estää työskentelemisen ilmailualla. Ovi stuerttikoulutukseen avautui kuitenkin viime syksynä Saksassa. Marraskuussa hän pääsi loppukokeesta läpi, valmistui stuertiksi ja aloitti työt Barcelonassa.

Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti

Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Kerran elämässä

Elias Kärki lähti opiskelijavaihtoon Ghanaan, koska halusi tutustua Afrikkaan ja osoittaa itselleen, että tyypin 1 diabetes on järjestelykysymys. Diabeteksen kanssa hän pärjäsikin hyvin, mutta kulttuurisokki vei yllättävän paljon voimia. Köyhyyden ja elintasoerojen näkeminen otti koville, koska hän ei voinut tehdä tilanteen parantamiseksi mitään.

Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen

Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.

Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa

Mayalla on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Diabeteksen hoidossa häntä helpottavat letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.