Liikkeelle sydänviasta huolimatta
Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.
Hanki aivovoimaa liikkumalla
Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
Lisää elinvuosia hyvällä hoidolla
Kansainvälinen tuore tutkimus osoittaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa. Tutkimustulos voi pelottaa, mutta hyvällä hoidolla diabeteksen lisäsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden ilmaantumista viivästyttää. Lisäksi liikakilojen laihduttaminen taudin alussa voi jopa normaalistaa sokeriaineenvaihdunnan.
Sydämen ja munuaisten kohtalonyhteys
Sydämen ja munaisten vajaatoiminta pahentavat toisiaan, ja yksi tekijä tässä on valtimonkovettumatauti. Kun virtsaan erittyy valkuaista, munuaiset ja sydän alkavat olla kovilla. Tässä vaiheessa munuaisvaurion eteneminen pystytään kuitenkin vielä pysäyttämään.
Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?
Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen kysyy kirjassaan Aivoblues, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin. Hän etsii vastausta muun muassa aivoista, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Hän antaa kirjassa myös käytännönläheisiä vinkkejä mielen hyvinvoinnin tueksi.
Nypläys hieroo aivonystyröitä
Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.
Diabeteksen hyvä hoito suojaa aivoja ja sydäntä
Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elämäntavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin. Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena. Siksi oman lääkärin kanssa kannattaa ottaa koko diabeteksen hoidon kokonaisuus puheeksi ja haltuun.
Sinunkaupat kivun kanssa
Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.
Turvallinen hoiva tukee lapsen aivojen kehittymistä
Lapsen aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös hyvä tasapaino unen ja aktiivisen valveilla olon välillä on tärkeää. Liian matala ja korkea verensokeri voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehittymiseen, mutta silti diabetesta sairastavien lasten älyllinen suoriutuminen on tutkimusten mukaan normaalia. Vaikutukset tulevat näkyviin myöhemmin – keski-iässä ja vanhempana.
Diabetes altistaa monille sairauksille
Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.
Turvassa toisten kanssa
Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.
Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä
Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.
Leikkauksen jälkeinen hoito ei vastannut odotuksiani
Reijo Perkiömäki joutui keväällä ohitusleikkaukseen eikä kaikki mennyt hänen toiveidensa mukaan.
Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit
Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.
Uudet lääkkeet suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä
Tutkimuksissa on saatu lisää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä krooniselta munuaissairaudelta. Erityisen hyvä suojavaikutus näyttää olevan pitkävaikutteisilla GLP-1-analogeilla, kertoo dosentti Merja Laine HUSista.
Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon
Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.
Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen
Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Muistisairaan puolison tukena
Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Ottaako sydämestä?
Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes. Toisin kun usein ajatellaan, naisten sepelvaltimotaudin oireet eivät ole erilaisia kuin miesten.
Monta syytä pitää hyvää huolta aivoista
Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.
Ehkäise aivojen digiväsymys
Pling pling. Sinulle on tullut viesti. Työnteko ja vapaa-ajan puuhat saattavat keskeytyä jopa useita kymmeniä kertoja päivässä digilaitteiden merkkiääniin. Onko tämä haitallista aivoille? – Digilaiteiden vaikutukset riippuvat siitä, miten niitä käytetään. Ne mahdollistavat aivoille haitallisia juttuja, mutta sellaisia ei ole pakko tehdä, Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen vastaa. Aivoja täytyy muistaa myös välillä lepuuttaa.
Aivovaltimot avain muistiin
Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.
Huolla muistiasi viimeistään keski-iässä
Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille.
Verenpaineen kotimittaus kertoo todellisen verenpainetason
Kun lääkäri tai hoitaja mittaa verenpaineen, useimmat meistä jännittävät. Kotona olemme rennompia ja pystymme rauhoittumaan ennen verenpaineen mittausta: silloin mittaus todennäköisimmin näyttää todellisen verenpainetason. Nykymittareilla verenpaineen mittaaminen kotioloissa on yksinkertaista ja luotettavaa.
Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö
Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä.