Virheet solujen viestinnässä altistavat tyypin 2 diabetekselle
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetut suolistohormonin kaltaiset valmisteet, kuten semaglutidi ja liraglutidi, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös lihavuuden hoidossa ja valtimosairauksien ehkäisyssä. Professori Vesa Olkkonen selvittää nyt tutkimuksessaan, miten nämä lääkeaineet vaikuttavat rasvakudoksen ja verisuonien sisäpinnalla olevien endoteelisolujen väliseen viestintään. Tutkimus voi esimerkiksi nopeuttaa insuliiniresistenssiin kohdennettavien lääkehoitojen kehitystä.
Insuliininkäytön mukauttaminen painonhallinnassa – uusi herkkä kysymys
Moni diabetesta sairastava on tyytymätön painoonsa, kävi ilmi Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 45 prosenttia kertoi, että heidän insuliininkäyttöönsä vaikuttaa halu hallita painoaan vähintään jonkin verran. Ikäryhmittäin tarkastellessa insuliininkäytön mukauttaminen painonhallinnan vuoksi nousi esiin kaikissa ikäryhmissä.
Lihavuus tyypin 2 diabetesta sairastavan harmina
Suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista elää lihavuuden kanssa, mutta vain harvat heistä onnistuvat pudottamaan painoaan, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Painonpudotus kannattaa, sillä jo pienikin pudotus vähentää vaaraa sairastua tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksiin.
Lähes 50 kiloa laihduttanut Erkki Lemetti: ”Kuin olisin nuoreksi tullut”
Kolmivuorotyö, vähäinen liikunta ja epäsäännöllinen ruokarytmi paisuttivat vantaalaisen Erkki Lemetin vyötäröä vuosikymmenten ajan ja toivat mukanaan tyypin 2 diabeteksen. Sitten työterveyshuolto lähetti hänet ja osan hänen työkavereistaan kuntokurssille. Se herätti Lemetissä kipinän elämänmuutokseen eläkeiän kynnyksellä.
Uudet diabeteslääkkeet hoitavat myös rasvamaksaa
Uusilla diabeteslääkkeillä saattaa olla tärkeä rooli myös rasvamaksataudin hoidossa. Lääkkeille ei ole vielä myyntilupaa varsinaisesti rasvamaksan hoitoon, mutta hyvä uutinen on, että ne vähentävät joka tapauksessa myös maksaan kertynyttä rasvaa. Moni kakkostyypin diabeetikko on ylipainoinen, ja jos kiloja on kertynyt etenkin keskivartalolle, on todennäköistä, että myös maksa on rasvoittunut.
Hämmentävää keskustelua laihduttamisesta
Painonhallinnasta medioissa käytävä keskustelu vaikuttaa toisinaan taistelutantereelta, jossa puolensa valinneet eivät hevillä luovu asemistaan. Ravitsemustieteen yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen toivoo, että kinastelun sijaan energia suunnattaisiin kaikkia yhdistäviin terveyttä edistäviin toimiin. Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS osoitti jo parikymmentä vuotta sitten, että riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen voi vähentää merkittävästi pudottamalla painoa.
Parempi olla omassa kropassa
Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.
Liikkeelle terveyden tähden
Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.
Kuka saa kihdin?
Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.
Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?
Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.
Säännöllinen syöminen auttaa ahmijaa
Mitä enemmän syömistään rajoittaa, sitä todennäköisimmin päätyy ahmimaan. Laihdutuskuurit eivät auta ahmijaa. Sen sijaan hän hyötyy säännöllisestä ja riittävästä syömisestä. Ruokailu 3–4 tunnin välein rakentaa hyvän rungon syömisille.
Tiesitkö tämän lihavuuslääkkeistä?
Kun elintapamuutokset eivät auta ja paino vain kohoaa, apu voi löytyä ruokahalua hillitsevästä tai rasvan imeytymistä estävästä lääkkeestä. Lihavuuslääkkeet voivat auttaa laihdutuksessa niin hyvään alkuun, että se innostaa korjaamaan myös elintapoja. Lääkkeistä hyötyvistä kuitenkin vain pieni osa on oikeutettu Kelan peruskorvaukseen, ja valtaosa joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan omasta pussistaan.
Kauneus on katoavaista, mutta läski ikuista – vai onko?
Tietokirjailija Pekka Myyry päätti mennä lihavuusleikkaukseen diabeteslääkärinsä innoittamana. Tulokset yllättivät hänet iloisesti. Ruokatottumukset pitää muuttaa loppuelämän ajaksi, mutta se ei ole Pekasta ollut sen kamalampaa kuin loppuelämän jatkuvat ylipaino, nivelkivut ja korkea verenpaine. Joskus tulee repsahduksia, se on inhimillistä, mutta sitten on vaan skarpattava taas.
Kun maksa sairastuu
Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla. Suomalaisten maksoja kuormittavat eniten liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.
Lapsen ylipaino on koko perheen asia
Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen: Ylipaino ei ole oma valinta
Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.
Kävelemällä kuntoon
Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.
Kuuletko kehosi viestejä?
Kun ihminen sairastuu, hän joutuu kohtaamaan oman haavoittuvuutensa ja hyväksymään muuttuneen kehonsa. Aina se ei ole helppoa. Kehon viestien kuunteleminen on tärkeää kaikille ja erityisesti diabetesta sairastaville, sanoo psykofyysiseen terapiaan erikoistunut psykoterapeutti Minna Martin. Hän muistuttaa myös, että on tärkeää solmia ystävällinen suhde siihen kehoon ja persoonaan, johon on syntynyt.
Laihdutus vaatii insuliinihoidon tasapainottamista
Insuliinia käyttävän diabeetikon painonhallintaa vaikeuttavat liian suuret insuliiniannokset, sillä ne kasvattavat ruokahalua ja voivat lisäksi johtaa verensokerin liialliseen laskuun, minkä takia täytyy tankata lisää ruokaa. HUSin Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo, että monet insuliinihoitoiset diabeetikot pelkäävät etenkin yöllisiä hypoglykemioita. Laihtuminen vähentää insuliinin tarvetta, kun diabetesta sairastava syö vähemmän ja keho pienenee, ja silloin hoitoa on muutettava.
Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita
Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
Onnistunut lihavuusleikkaus edellyttää pysyviä elintapamuutoksia
Lihavuusleikkaus ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva operaatio. Yllättävän monella lihavuusleikkauksen läpikäyneellä paino palaa entisiin lukemiin vuoden tai kahden päästä leikkauksesta, koska he eivät ole ymmärtäneet, että se vaatii koko elämän kestäviä elintapamuutoksia. Toiset tekevät kaiken ohjeiden mukaan, ja se näkyy leikkauksen lopputuloksessa ja leikatun hyvinvoinnissa.
Salakavala rasvamaksa
Rasvamaksa vaanii vyötärölihavia ja niukasti liikkuvia suomalaisia. Hyvä uutinen on se, että myös diabeetikon rasvoittunut maksa yleensä toipuu, jos hän saa painonsa ja elintapansa kohdilleen. Tuore tutkimus kertoo, että vähäinenkin alkoholimäärä on vaaraksi rasvoittuneelle maksalle. Pitkälle edenneen maksakirroosin ainoa hoitomuoto on maksansiirto.
Hyvästit diabeteslääkkeille
Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.
Eroon häpeästä
Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.
Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia
Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.