Kun maksa sairastuu

3939
piirretty-vihreä-ihmisen-rintakehä-ja-oranssi-maksa
Kuva: Shutterstock

Teksti: Essi Kähkönen

Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla.

Liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus. Siinä kaksi suomalaisten maksaa eniten kuormittavaa tekijää. Suomalaisista aikuisista jo enemmistö on ylipainoisia, moni juo liikaa alkoholia ja liian harva harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Kun näin käy, maksasolut alkavat kerätä itseensä rasvaa.

– Rasvamaksa on jo varsinainen kansantauti, sillä arviolta 70–80 prosentilla vyötärölihavista on rasvamaksa. Sen riski kasvaa, jos vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 ja miehellä yli 102 senttiä. Ylipainon ja alkoholin liikakäytön lisäksi tyypin 2 diabetes, verenpainetauti sekä huonot kolesteroliarvot kasvattavat rasvamaksan riskiä, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Ainoa syy maksan sairastumiselle rasvamaksa ei kuitenkaan ole. Maksa voi oireilla, kuormittua ja vaurioitua myös esimerkiksi koronainfektion tai myrkytyksen seurauksena. 

– Esimerkiksi särkylääkkeiden väärinkäyttö tai luontaistuotteet voivat kuormittaa maksaa. Myös akuutin COVID-19-taudin on todettu vaikuttavan haitallisesti maksan toimintaan. Onneksi maksa kuitenkin toipuu yleensä hyvin, jos kyse on väliaikaisesta ärsytyksestä, Åberg sanoo.

Hepatiitti tulehduttaa maksan

Maksatulehdusta kutsutaan hepatiitiksi, ja sen tavallisimpia aiheuttajia ovat virukset. Hepatiitit jaetaan A-, B- ja C-virustulehduksiin.

– A- ja B-hepatiitit ovat ehkäistävissä rokotteella, mutta C-hepatiittiin rokotetta ei ole. Moni saa maksatulehduksen kaukomailta, jossa ruokahygienia on puutteellista. Rokotus kahta hepatiittivirusta vastaan on järkevää, ja matkakohteessa on syytä valita syömisensä tarkoin, Åberg vinkkaa.

A-hepatiitti leviää muun muassa likaisten käsien välityksellä saastuneesta ruuasta ja juomavedestä, B-hepatiitti pääosin suojaamattomassa seksissä. C-hepatiitin riskiryhmää ovat yhteisiä huumeneuloja käyttävät narkomaanit. 

– Hepatiitin oireita ovat muun muassa pahoinvointi ja vatsavaivat. Taudin edetessä iho ja silmät alkavat kellertää.

A-hepatiittiin ei ole tehoavaa lääkehoitoa, mutta tulehdus rauhoittuu lähes aina itsestään. Tauti jättää jälkeensä pysyvän immuniteetin. B-hepatiittia sen sijaan voidaan hoitaa, mutta osa sairastuneista jää viruksen kantajiksi ja sairastuu kymmenien vuosien säteellä maksakirroosiin. Myös C-hepatiitti on hoidettavissa.

Mitä maksa-arvot kertovat?

Maksa-arvot tapaavat kohota, kun maksa sairastuu. Arvot nousevat useimmissa maksasairauksissa, kuten virushepatiiteissa ja kertymäsairauksissa.

Åberg tosin muistuttaa, että maksa-arvojen nousu ei ole aina yksi yhteen maksasairauden tai sen oireiden kanssa.

– Esimerkiksi maksa-arvo ALAT voi olla normaali, vaikka henkilöllä olisi rasvoittunut maksa tai jopa maksakirroosi. Asia voi olla myös päinvastoin: ALAT on jostakin syystä koholla jopa reilulla kymmeneksellä suomalaisista aikuisista, mutta onneksi vain hyvin pieni osa heistä saa koskaan hoitoa vaativan kroonisen maksasairauden. 

Maksa-arvot kuten ALAT ja ASAT ovat tavallisimpia laboratoriokokein mitattavia maksavaurion tai -rasituksen merkkiaineita. 

– ALAT on aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvä entsyymi, joka toimii maksasolujen sisällä. Kohonnut ALAT on merkki siitä, että jokin on aiheuttanut maksassa maksasoluvaurion tai -tulehduksen. ASAT on toinen tärkeä maksa-arvo, ja näitä molempia arvoja käytetään usein yhdessä arvioimaan maksavaurion astetta.

Muita maksaterveyden mittareita ovat esimerkiski AFOS, bilirubiini ja GT. 

– GT nousee varsinkin pitkällisen ja runsaan alkoholinkäytön johdosta. Bilirubiini puolestaan kohoaa erityisesti silloin, kun maksakirroosi on edennyt pitkälle tai kun sapen kulku estyy. Yksi syy estyneeseen sapen kulkuun ovat sappitiehyitä tukkivat sappikivet. AFOS taas nousee, kun maksa tulehtuu, mutta se voi kieliä myös luustotaudeista.

Ei yksinomaan laboratorioarvojen varassa

Kohoneet maksa-arvot eivät riitä yksinään sairauden diagnosoimiseen.

– Diagnoosi vaatii lähes aina muita jatkoselvittelyitä, kuten lisää verikokeita, Åberg toteaa. 

Maksasta voidaan tarpeen mukaan ottaa myös koepala, joka kertoo jo huomattavsti tarkemmin, millaisesta maksasairaudesta on kyse. 

– Osa maksasairauksista on perinnöllisiä. Yksi niistä on elimistön rauta-arvoja nostava hemokromatoosi, Åberg lisää.

Maksa kuntoon elintavoilla

Maksasairaudet ovat usein pitkään oireettomia. Sen vuoksi jopa yli puolet niinkin vakavasta maksataudista kuin maksakirroosi löydetään vasta, kun kirroosi on aiheuttanut komplikaatioita. Maksakirroosissa maksa arpeutuu ja terve maksakudos korvautuu sidekudoksella.

– Potilaan selviytymisen kannalta olisi hyvin tärkeää päästä diagnoosiin maksasairauden varhaisessa vaiheessa, Åberg tähdentää.

Hän muistuttaa, että yksittäinen, kohonnut maksa-arvo ei yleensä johda vakaviin maksavaurioihin. Maksa on kuitenkin hyvä tutkia, jos jokin maksa-arvo kohoaa. 

– Jokainen meistä voi suojella maksaansa terveillä elintavoilla. Alkoholinkäyttö olisi hyvä saada minimiin, ja kiloja olisi syytä karsia etenkin vyötäröltä. Säännöllinen liikuntakin tervehdyttää maksaa. Rasvoittunut ja jopa tulehtunut maksa toipuu, jos elintavat saa pysyvästi kohdalleen, Åberg kannustaa. 

Muut lähteet : Munuais- ja maksaliitto sekä Terveyskirjasto.

 


Viisi faktaa rasvamaksasta

• Rasvamaksa tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että maksasoluihin on kertynyt rasvaa. Maksasoluissa ei pitäisi olla rasvaa, mutta keskivartalolihavuus yhdessä etenkin runsaan alkoholinkäytön ohella kerryttää rasvaa maksaan.

• Rasvoittunut maksa saattaa tulehtua. Jos niin käy, puhutaan tulehduksellisesta rasvamaksataudista eli steatohepatiitista. Se puolestaan johtaa osalla potilaista vuosien saatossa maksan vakavaan vajaatoimintaan, maksakirroosiin. 

• Rasvamaksatautiin ei ole taudin parantavaa lääkettä, vaan sitä täytyy hoitaa muuttamalla elintapoja perusteellisesti. Rasvoittunut maksa toipuu, jos elintavat saa kohdalleen.

• Rasvamaksa ei oireile mitenkään, eikä se välttämättä näy maksan laboratorioarvoissakaan. Oireet, kuten ihon keltaisuus, ilmaantuvat yleensä vasta maksataudin edettyä kirroosiin. 

• Selvästi rasvoittunut maksa löytyy ultraäänitutkimuksessa. Sekään ei kuitenkaan kerro, onko maksassa tulehdus. Tulehduksellinen tauti kyetään diagnosoimaan vain maksasta otettavan koepalan avulla.