Ylipaino

Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.

Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.

Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.

Tunteet ohjaavat toimintaamme, niin myös syömisen aiheuttaman mielihyvän tavoittelu. Syömme, koska etsimme kylläisyyden aiheuttamaa mielihyvää. Joskus syömme, vaikka emme olisi nälkäisiäkään, ja se lihottaa. Modernit kuvantamismenetelmät löytävät lihavuuden jäljet myös aivoista.

Kakkostyypin diabetes lisääntyy Britanniassa epidemian tavoin väestön ikääntymisen, lihomisen ja epäterveellisten ruokatottumusten vuoksi.  Maan diabetesliito vaatii parempaa hoitoa diabetekseen sairastuneille, sillä diabeteksen lisäsairauksien hoidosta koituu maalle jättisuuret kustannukset.

Vatsalaukun ohitusleikkaus vapautti säveltäjä-muusikko Kaj Kankaan jatkuvasta selkäsärystä, ja vahvat särkylääkkeet jäivät historiaan. Suurena herkkusuuna ja erinomaisen kokkina tunnettu mies joutui kuitenkin leikkauksen jälkeen opettelemaan uuden tavan herkutella. 

Noin 80 prosenttia lihavuusleikkauksen läpikäyneistä kakkostyypin diabeetikoista pääsee eroon diabeteslääkityksestä vuoden kuluessa leikkauksesta. Leikkauksen jälkeen liikkuminen on helpompaa ja olo on monella  tapaa parempi.  Mikään oikotie onneen lihavuusleikkaus ei kuitenkaan ole. Leikkausta harkitsevan on täytettävä tarkat lääketieteelliset kriteerit ja sitouduttava pysyviin elintapojen muutoksiin, professori Jussi Pihlajamäki korostaa.

Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä. - Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.

Yli puolet suomalaisista kantaa mukanaan liikaa painoa. Laihdutus helpottaa muun muassa diabeteksen hallintaa ja ehkäisee monia muita sairauksia. Tavallisin tapa laihduttaa on muuttaa ruokavaliota kevyemmäksi ja lisätä liikuntaa, mutta jos kilot eivät sillä tavalla karise, avuksi löytyy muitakin keinoja pudottaa painoa.

Merkittävä ylipaino näkyy monin tavoin ihmisen elimistössä. Lihavan diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. Merkittävä painon pudottaminen, joka tainnuttaisi diabeteksen, ei ole pelkästään tahdon asia.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.