Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa
Mayalla on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Diabeteksen hoidossa häntä helpottavat letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.
Kysy museon Vesalta!
Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo Hartolassa.
Maiju Kekki tutkii synnytysvammoja
Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä, mutta pienessä osassa synnytyksiä vauvalle tulee vamma, kuten solisluun murtuma. Jos äiti sairastaa tyypin1 diabetesta, synnytysvamman todennäköisyys on hieman tavallista suurempi, osoitti suomalaisissa sairaaloissa syntyneitä lapsia koskeva tutkimus. Vaikeat vammat ovat kuitenkin harvinaisia, niitä ei tarvitse odotusaikana pelätä, erikoislääkäri Maiju Kekki sanoo.
Atlantin tuolle puolen
Backlundin kolmilapsinen perhe päätti lähteä vuoden mittaiselle purjehdusmatkalle Karibialle. Perheen isällä ja vanhimmalla pojalla on diabetes, eivätkä hoitovälineet ja lääkkeet järjestyneet pitkälle matkalle ongelmitta. Muutenkin matka on vaatinut valtavasti ennakkosuunnittelua: kaikenlaisiin tilanteisiin on täytynyt varautua. Mutta ainakin alkumatka on sujunut hyvin, ja perhe on nauttinut irtiotostaan arjesta.
Liikkujatyypit liikunnan avuksi
Liikuntatieteiden tohtori Jaana Karin kehittämiin liikkujatyyppeihin kuuluvat muun muassa kilpailija, uurastaja ja elämysliikkuja. Kun tunnistat oman tapasi liikkua, se auttaa tuomaan liikuntaan armollisuutta. Lisäksi, kun tunnet omat vahvuutesi ja heikkoutesi liikkujana, löydät helpommin itsellesi sopivan liikuntalajin. Mieti myös, liikutko mieluiten yhdessä muiden kanssa vai yksin.
Ammattiurheilu ja diabetes – toimiva yhdistelmä
Eetu Qvist on entinen jääkiekon ammattilaispelaaja ja nykyisin hän valmentaa jääkiekkoa pelaavia lapsia ja nuoria. Hänellä on ykköstyypin diabetes ja myös hänen valmennettaviensa joukossa on diabetesta sairastavia. Heille Eetu haluaa viestittää, että vaativakin urheilu on diabeteksen kanssa täysin mahdollista.
Metallimies ei anna diabeteksen haitata tahtia
Forssalainen metallimies Teppo Suvanto sairastui ykköstyypin diabetekseen vähän ennen kuin täytti kaksi vuotta. Tarkan hoidon ansiosta hän voi 52-vuotiaana hyvin ja elää täyttä elämää. Hän pelasi jääkiekkoa maalivahtina neljässä eri seurassa yli 20 vuotta ja kilpaili kartingissa ja formuloissa 30 vuoden ajan.
Työ rytmittää elämää vielä eläkeiässä
Seitsemänkymppiset Oili ja Ilpo Tuukkanen tekevät yhdessä seitsemänpäiväistä työviikkoa omistamallaan Huoltoasema Seolla Hailuodossa. Myös Oilin diabetes on avioparin yhteinen asia. Pariskunta haaveilee eläkepäivistä, ja huoltoasema on ollut myynnissä jo pitkään.
Diabetes saa ärsyttää
Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.
Edessä muutto – kuka minua nyt hoitaa?
Kun kotikunta vaihtuu, myös diabeteksen hoitopaikka useimmiten vaihtuu. Uusi hoitopaikka pitää selvittää itse mielellään jo ennen muuttoa. Ennakkoon kannattaa varmistaa myös hoitotietojen ja hoitosuunnitelman sujuva siirtyminen uuteen hoitopaikkaan. Kaikki Kanta-palveluun kirjatut tiedot ovat nähtävissä uudessakin hoitopaikassa, jos muuttaja on antanut Kannassa luvan omien tietojensa luovuttamiseen.
Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla
Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.
Taru Sorsan erilainen elämä
Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.
Matkalla maailmalle
Ulkomaille muuttamiseen ja matkustamiseen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta diabeteksen hoitoon ja sosiaaliturvaan liittyvät järjestelyt ehtii selvittää kunnolla. Paljonko lääkkeitä matkalle voi ottaa mukaan? Tarvitaanko niistä reseptit? Miten kohdemaassa saa lääkkeitä ja hoitoa? Kannattaako ottaa matkavakuutus ja saako diabeetikko sellaisen? Säilyykö suomalainen sosiaaliturva?
Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?
Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.
Hihojen kääriminen auttaa tutkijaakin vaikeissa paikoissa
Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.
Matleenalla on iso turvallinen perhe ja oma hevonen
Kahdeksanvuotiaan Matleenan diabetes todettiin, kun hän oli 6-vuotias. Alun pistoshoidon jälkeen hän sai insuliinipumpun, joka on osoittautunut todella hyväksi hoitomuodoksi. Isossa uusioperheessä hänen apunaan diabeteksen hoidossa on vanhempien lisäksi monta sisarusta. Matleena osaa jo laskea hiilareita ja osaa syöttää ennen ruokailua verensokeriarvon ja hiilarit pumppuun. Tomeran tytön vastuulla on myös perheen kotieläintilan puput, hamsterit ja aasi sekä oma minihevonen.
Tiia tahtoo maailman parhaaksi golfin pelaajaksi
Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.
Diabetes on yhä harvemmin este ammattihaaveille
Diabeteksen hoidossa saavutetut edistysaskelet ovat avanneet diabetesta sairastaville uusia mahdollisuuksia työelämässä: entiset ammattikohtaiset rajoitukset eivät välttämättä enää päde. Silti on vielä ammatteja, joihin insuliinihoitoista diabetesta sairastava ei sovellu tai joissa työskentelyä voi olla vaikeaa sovittaa diabeteksen omahoitoon. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on koonnut Diabetes työelämässä – ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely -julkaisun auttamaan työuria koskevissa pohdinnoissa.
Yhdessä voimme paremmin
Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa
Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
Raskausdiabetes lisää syntyvän vauvan happivajeen riskiä
Laajassa suomalaistutkimuksessa selvisi, että äidin sairastama raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksen aikaisen hapenpuutteen riskiä. Hapenpuutteen taustalla voi olla sikiön liikakasvu eli makrosomia, mutta myös raskausdiabetes itsessään voi heikentää sikiön kykyä kestää synnytyksen aikaista stressiä. Tutkija, kätilö Mikko Tarvonen kertoo, että jos sikiön sykekäyrässä näkyy sykkeen korostuneesta vaihtelusta kertova siksak-kuvio, se voi olla merkki alkavasta happivajeesta.
Kun aivoissa pimeni auton ratissa
Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.
”Itsensä haastaminen kasvattaa”
Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Haaveet jäivät, työpaikka säilyi
Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle
Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.