Koti Elämä Sivu 2

Elämä

Ykköstyypin diabeetikko työelämässä

Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.

Rahkjärven perheessä elää toivo terveemmästä tulevaisuudesta

Molempien lasten ykköstyypin diabetes, perheen isän vakava sairauskohtaus ja isoäidin etenevä muistisairaus. Rahkjärven perheen elämäntilanne on haastava, mutta siitä huolimatta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. Aino ja Eevi iloitsevat siitä, että he eivät tunne itseään koskaan yksinäisiksi: he voivat jakaa kaikki diabetesasiat keskenään.

”Vuoden lopussa apteekissa ei ollut enää insuliinia”

Aikuiset diabeetikot eivät saa Virossa insuliinipumpusta korvausta sairausvakuutuksesta, ja myös glukoosisensorin he joutuvat ostamaan omalla rahalla, jos sellaisen haluavat. Silti diabeteksen hoito on nyt maassa paremmalla mallilla kuin Neuvostoliiton aikaan.

Diabetes ja urheiluharrastus – palkitseva ja sopivan haasteellinen yhtälö!

11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?

Lääkäri, joka rikkoo rajoja

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

Maailmanmatkaaja Sarath Heenbatantigire

Lapsena vanhempiensa hylkäämäksi joutunut Sarath Heenbatantigire on suorittanut kaksi yliopiston loppututkintoa Lontoossa ja myöhemmin lentokapteenin tutkinnon Sri Lankassa. Hän on käynyt 130 maassa, kiertänyt maapallon kolmesti ja tullut kaksi kertaa ryöstetyksi. Nyt hän työskentelee raitiovaunun kuljettajana Helsingissä, pelaa sulkapalloa aina kun ehtii ja nauttii elämästään – kakkostyypin diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista huolimatta.

Merja Ylönen hoitaa lappilaisten jalat kuntoon

Merja Ylönen muutti viime keväänä Keski-Suomesta Inariin ja löysi heti paikkansa lappilaisten kauan kaivattuna jalkojenhoitajana. Hän oli pitkään haaveillut muutosta pohjoiseen ja nauttii nyt siitä, että pääsee marjastamaan, kalastamaan ja vaeltamaan suoraan kotiovelta. Vapaa-aikanaan hän myös vetää diabeetikoiden kerhoa Inarin kirkonkylällä.

Koukussa kävelyyn

Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.

Appseja diabeteksen omahoitoon

Pohjois-Norjassa työskentelee innokas tutkijaryhmä, joka kehittää terveyssovelluksia diabeteksen omahoitoon. Professori Eirik Årsand uskoo teknologian mahdollisuuksiin potilaan voimaannuttamisessa.

Onnellinen jäätikön ylittäjä

Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.

Painonnostaja ei kehity pelkällä pinaatilla

13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä – tosissaan ja maailmanennätystä tavoitellen. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti ja riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse. Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.

Aina erikoislääkärille

Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa.

Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Seuranta on tärkeää myös raskausdiabeteksen jälkeen

Raskausdiabetes on merkki: on aika huolehtia itsestä. Raskausdiabeteksen vuoksi sikiö voi kasvaa isokokoiseksi, odottavan äidin verenpaine voi kohota liikaa ja raskausmyrkytyksen vaara kasvaa. Itsestä kannattaa pitää huolta myös lapsen syntymän jälkeen, sillä raskausdiabetes lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria

Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.

Diabeetikoiden raskaudet sujuvat yleensä hyvin

Diabetesta sairastavan onnistunut raskaus vaatii tarkkaa hoitoa ja hyvää hoitotasapainoa. Uudet insuliinit helpottavat hyvän verensokeritasapainon ylläpitoa raskauden aikana. - Kärjistetysti voi sanoa, että odottavan äidin matalat verensokerit ovat vaarallisia äidille itselleen, korkeat ja sahaavat verensokerit vauvalle, dosentti Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Essi Sainio: Alkuraskaus työläs, sitten helpottaa

Verensokerin tasapaino tuotti Essi Sainiolle paljon työtä alkuraskauksien aikaan, mutta loppuraskaudet sujuivat hänen mielestään yllättävän helposti. Kolmivuotias Lemmy kärsi syntyessään hypoglykemiasta, mutta vuoden vanhan Kidin syntymä sujui suunnitelmien mukaan. Essi suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että pojat saisivat vielä myöhemmin sisaruksen.

Tšekissä diabeetikot saavat hyvää hoitoa

Diabeteslääkäri Klára Picková kertoo, että diabeteksen hoito on Tšekissä hyvin järjestetty, ja lasten diabeteksen hoito on maailman parhaimpia. Esimerkiksi uusi hoitoteknologia on hyvin käytössä. Tällä hetkellä odotetuin uudistus on kansallinen diabetesrekisteri, jonka perustaminen on juuri kirjattu lakiin.

Taisto Inervon toinen elämä

Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.

Varusmiesten luottohoitaja

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Rehtori Juhis Saksa ei turhia nipota

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.

Design-ideoita diabeteksesta

Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.

Jari Lindström otti uuden suunnan elämässään

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

”Nuorgam-Helsinki -juoksu kulki lopulta helposti”

Ykköstyypin diabetesta sairastava Juha Nurmela juoksi heinäkuussa läpi Suomen Nuorgamista Helsinkiin. Ensimmäinen viikko oli vaikein, mutta sitten juokseminen alkoi luistaa.

Jääpallon lumoissa

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.