Iloa ja terveyttä ruuasta
Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
Elintapaohjaus on hoidon kivijalka
Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.
Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen
Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.
Hyvä mieliala luo hyvinvointia
Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.
Uniapnea on riski terveydelle
Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lääkärille kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä. Monet ihmiset, jotka ovat alkaneet hoitaa uniapneaansa, ovat kertoneet saaneensa elämänsä takaisin. Uniapneaan löytyy monia hoitovaihtoehtoja.
Pieni teko, iso merkitys
Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.
Lähes 50 kiloa laihduttanut Erkki Lemetti: ”Kuin olisin nuoreksi tullut”
Kolmivuorotyö, vähäinen liikunta ja epäsäännöllinen ruokarytmi paisuttivat vantaalaisen Erkki Lemetin vyötäröä vuosikymmenten ajan ja toivat mukanaan tyypin 2 diabeteksen. Sitten työterveyshuolto lähetti hänet ja osan hänen työkavereistaan kuntokurssille. Se herätti Lemetissä kipinän elämänmuutokseen eläkeiän kynnyksellä.
Perheet olennaisen äärellä
Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Valitse kalaa lautaselle monipuolisesti
Kaikenlaisten kalojen syönti edistää terveyttä. Eri kaloilla on erilaisia terveyshyötyjä ja niiden hyödyt täydentävät toisiaan. Kotimaiset järvikalat ovat myös ilmastoystävällisiä valintoja. Tuoreen kalan lisäksi lautaselle voi vaihteeksi valita pakaste- tai säilykekalaa.
Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?
Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Liikkeelle sydänviasta huolimatta
Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.
Tekoäly hyvä renki muttei isäntä
Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii.
Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa
Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
Ahdistaako tekniikka? Kesytä laitteet arjen apureiksi
Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos ei luota sen kykyyn annostella insuliinia oikein. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.
Vaali empatiaa
Empatiavaje voi ilmetä elämässä eri tavoin. Ihmisellä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hän voi sanoa sopimattomia asioita. Tämä voi vaikeuttaa myös ihmisen omaa elämää niin, että hän jää yksin. Hyvä uutinen on, että empatiakykyä voi itse harjoitella paremmaksi koko elämän ajan.
Hanki aivovoimaa liikkumalla
Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria
Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Tukea vakavasti sairastuneelle
Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
Liikuta luitasi
Luusto on elävä tukiranka ja tärkeä osa elimistön aineenvaihduntaa. Liikunta auttaa pitämään luut ehjinä lujittaen niitä ja kehittäen tasapainoa. Kehonpainoa kannatteleva kestävyysharjoittelu on luuston kannalta tehokkainta, mutta kannattaa liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja lisätä tehoja, kun kunto kasvaa.
Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”
Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
Onkohan tämä diabulimiaa?
Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.
Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?
Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
Lisää elinvuosia hyvällä hoidolla
Kansainvälinen tuore tutkimus osoittaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa. Tutkimustulos voi pelottaa, mutta hyvällä hoidolla diabeteksen lisäsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden ilmaantumista viivästyttää. Lisäksi liikakilojen laihduttaminen taudin alussa voi jopa normaalistaa sokeriaineenvaihdunnan.
Jäikö liikuntakin eläkkeelle?
Anja Rautajoki ja Salli Rutanen osallistuivat syksyllä Diabetesliiton järjestämälle Virkeyttä ja toimintakykyä liikkumalla -kurssille. Kurssilla he oppivat, että hyvissäkin tottumuksissakin voi olla parantamisen varaa. Lisäksi kurssilla sai mukavassa porukassa kannustusta ja tukea sopivan kokoisiin elämänmuutoksiin. He kannustavat muitakin osallistumaan kurssille.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin
Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.